Laajakaistan saa kun tekee

Pekka Moisio selostaa, kenen portin pielessä pitää olla kaapelikelan kanssa odottamassa, kun Elenian kaivuriurakoitsija saapuu sähköjohtojen kanssa. Tarkan suunnittelun avulla vältetään ylimääräisten liitosten tekeminen. Toista tonnia maksavia liitoksia tulee silti muutama pitkin Laitikkalaa.

Juustotilan nuori isäntä on opiskellut talven aikana laajakaistan rakentamista. Kolmen naapuruksen tarpeista lähtenyt Laitikkalan kuituosuuskunta on jo nyt saanut aikaan enemmän seudulliset kuituhankkeet vuosien aikana.

Ekanet nostatti kylillä laajakaistatoiveita, mutta tiedon valtatie ei ole edennyt. Karttojen piirtely on työllistänyt hankevetäjän ja poikinut turhia palavereja viranhaltijoille, yrittäjille ja sivukylien asukkaille.

 

Laitikkalan laajakaistahanke eteni pikavauhtia, kun Elenia ryhtyi siirtämään sähköjohtoja pylväistä maakaapeleiksi. Samaan aikaan puretaan myös puhelinlankoja, joten ainoaksi nettivaihtoehdoksi jää mobiiliyhteys.

Laitikkalassa on maaseudun ensimmäisiä 4G -verkko. Se on nopea, kunnes saman maston kautta alkaa kertyä enemmän liikennettä.

Siksi kylälle perustettiin laajakaistaosuuskunta, joka laskee valokuidun samaan kaivantoon sähköjohtojen kanssa. Suunnittelun edetessä huomattiin, etteivät sähkö- ja tietoliikennekaapelien reitit olekaan kovin yhteneväiset. Olisi helpompaa ja halvempaa aurata kaapeli pitkin pientareita.

Kalle Rönni osti kappeliauran, sillä ainahan yksi sellainen kylälle tarvitaan. Vastaperustettu osuuskunta haki ensimmäiset valokuitukelat. Talkoomeiningin ansiosta hanke etenee vauhdilla, ja kustannukset pysyvät kurissa.

 

Naapurikylissä seurataan mielenkiinnolla, miten Laitikkalan laajakaistahanke etenee. Oosuuskunnasta kiinnostuneita löytyisi muun muassa Harhalan suunnalta.

Parikymmentä vuotta sitten rakennettu vesijohto-osuuskunta levisi vähitellen koko etelä-Pälkäneen hankkeeksi. Valokuidun kohdalla voi käydä samalla tavalla.

Kun osuuskunnalla alkaa olla osaamista ja näyttöä, se saattaa kiinnostaa jopa Onkkaalassa. Kunnan keskustassakin aletaan siirtää sähköjohtoja maan alle, ja samaan kaivantoon voitaisiin vetää myös valokuidut.

Laajakaista ei muuten rakennu, koska operaattorit keskittyvät mobiiliverkon rakentamiseen ja rahastamiseen. Pälkäne ei ole ainoa maan kolkka, jossa on tartuttu toimeen. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä valokuitua vetää kuituosuuskunta. Jos nopea netti ei rakennu operaattoreiden toimesta edes kehä ykkösen sisäpuolella, sitä on turha jäädä odottamaan Pälkäneelläkään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?