Kangasalan juhlavuosi: Kangasalan pääkirjastossa kuullaan ensi viikolla yleisön toivomia runoja

Runoriimu-ryhmä lausuu suosikkirunoja

Runoriimulaiset Aila Forsström, Urpo Heikkilä, Mirjami Suominen, Helvi Mustonen ja edessä vasemmalta ryhmän ohjaaja Sirkka Eerilä ja Anna-Liisa Koivunen.

Sirkka Eerilän ohjaama Runoriimu-ryhmä lausuu ensi viikon keskiviikkona Kangasalan kirjastossa suosikkirunoja, joita on kerätty otsikolla Tämän runon haluaisin kuulla.

Tilaisuus on yksi Kangasalan kunnan juhlavuoden ja Kirjan vuoden tapahtumista. Se on Kangasalan kirjaston ja Valkeakoski-opiston Kangasalan osaston järjestämä. Runoilta pidetään Kangasalan pääkirjaston kahvila-lehtisalissa osoitteessa Keskusaukio 2, keskiviikkona 18. maaliskuuta kello 19.  Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Arpa valitsi esitettävät tekstit

– Runotoiveista ensimmäiset saimme jo viime keväänä Ilonpisaroita-illan jälkeen, mutta pääosan vasta tämän vuoden alussa.  Toiveita tuli niin paljon, että oli pakko suorittaa karsinta arpomalla.  Päätimmekin jo alustavasti, että tekisimme myöhemmin toisen illan niistä teksteistä, jotka eivät mahtuneet mukaan tähän iltaan, ohjaaja Sirkka Eerilä kertoo.

Lastenrunoja sisältyy illan ohjelmaan muutamia, mutta niitä kuulee lisää Kangasalan kirjaston lastenosastolla lastenrunotuokiossa 16. huhtikuuta

– Tilaisuuden runotoiveet on ryhmitelty aiheittain iltaa varten pieniksi kokonaisuuksiksi.  Aloitamme eläinaiheisilla runoilla ja siirrymme niistä runoihin, joissa kerrotaan perheen pienimmistä.  Tästä jatketaan elämisen taito- ja luontoaiheisilla teksteillä ja edelleen ikäihmisistä ja vanhuksista kertovilla teksteillä.  Sitten ovat vuorossa rakkausrunot ja onnen hetkien muistelu, eikä huumoriakaan unohdeta, Eerilä jatkaa.

Mukana on 31 kirjailijan tuotantoa.  Toivojien suosikkikirjailijoista mainittakoon Aaro Hellaakoski, Eino Leino, Jukka Itkonen, Tittamari Marttinen, Anja Porio, Risto Rasa ja Lauri Viita.

Matti Nokelan Isoäiti Maria -runoa toivottiin eniten.  Seuraavaksi suosituin oli Lauri Viidan Alfhild ja tämän jälkeen Aale Tynnin Kaarisilta.

Teimme kerätystä aineistosta hienoja runolöytöjä, jotka koskettavat sanomallaan.  Niihin kuuluvat esimerkiksi Herman Hessen Vaiheet, Lauri Pohjanpään Metsän puhelu ja Anja Porion Vanhat naiset.

Runoriimulaiset kokivat illan valmistelun monin eri tavoin.  Tässä otteita heidän ajatuksistaan:

 

”Olisin toivonut enemmän uudenlaisia runoja.  Joitakin löytyi niitäkin.”

 

”Toiverunoillan tekeminen on ollut sikäli erilaista, että on ollut valmiina tekstit joista valita.  Se on tuonut kuitenkin myös omat haasteensa.  Suuresta määrästä on ollut vaikea valita.  On etsitty mieluisia ja erilaisia runoja joita tulkita.  Paljon on jouduttu jättämään pois hyviä runoja.”

 

”Oli mielenkiintoista tietää, mistä runoista yleisö pitää.  On mukava harjoitella, kun tietää, että runo on jollekin tärkeä.”

 

”Toiverunolaatikosta löytyi runoja joka lähtöön, runoja lapsuudesta vanhuudenpäiviin ja tähän väliin mausteeksi ripaus rakkautta ja onnellisten hetkien muistelua.  Lyhyesti sanottuna tekstit ovat läpileikkaus elämästä ja tunteista, jotka ovat meille kaikille tuttuja ja niiden aiheista rakentuu meidän elämämme oma kaarisilta.”

 

”Huomasin, miten tärkeitä suonalaisten runojen klassikot ovat toivojille.  Niitä esittää mielellään, sillä niiden sanoma ei vanhene.  Toki uutta runouttakin saisi tulla toivomuslistalle enemmän.”

 

”On ollut mielenkiintoista työskennellä runojen parissa, joita ei itse ehkä olisi valinnut.  Jotkut toiverunoista ovat sellaisia ikoneja, ettei niihin ole uskaltanut kajota, mutta hyvän ohjaajan avulla runoihin on saanut sellaista sisältöä, että teksti on itsessä alkanut elää ja tulkinta on mahdollinen vajavaisellakin taidolla.”

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?