Maaseutua puolustavat perussuomalaisten ja keskustan kansanedustajaehdokkaat löytävät enemmän yhteistä kuin erimielisyyksiä. Luopioislaisen Tero Ahlqvistin (ps) ja sahalahtelaisen Hanna Holman (kesk) pitää edetä maahanmuutto- ja kehitysapukysymyksiin ennen kuin heidän välilleen alkaa löytyä näkemyseroja.
Tero Ahlqvist perkaisi sekä maahanmuuton että kehitysavun kustannukset.
– Kun kunnassa tehdään säästöpaketteja, heikennetään palveluita ja lakkautetaan kyläkouluja, tiedämme jokaisen pyyhekumin ja vaipan hinnan sentin tarkkuudella. Mutta entisen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan maahanmuuton kustannuksia ei voida laskea, Tero Ahlqvist ihmettelee.
Ahlqvist ei säätelisi kehitysavun määrää määrärahojen, vaan järkevien hankkeiden perusteella.
– Jos kehitysapuun varataan määrätty prosenttiosuus bruttokansantuotteesta, niin raha käytetään viimeistä euroa myöten, jotta korvamerkitty summa saataisiin myös seuraavana vuonna. Jos hyviä projekteja ei ole, niin sitten sellaisia keksitään.
Ahlqvist luettelee huuhaalta kuulostavia hankkeiden nimiä, jotka kaikki löytyvät ministeriön sivuilta.
– Kun kehitysavun ja maahanmuuton kustannuksia ei edes selvitetä, niin emme tiedä, millaisia ylilyöntejä ja tehostamisen tarvetta niillä saroilla olisi.
Hanna Holman mielestä joka sektorilla, myös kehitysavulla, on oltava budjettinsa.
– Ei rahoja voi vaan roiskia sinne tänne ja käyttää sen mukaan, kun on tarvetta. Siitä olen samaa mieltä, että kehityshankkeiden on oltava vaikuttavia.
Holma näkee ajattelussa ristiriidan: perussuomalaiset vastustavat pakolaisia, koska ihmisiä pitäisi auttaa heidän kotimaassaan, mutta silti ollaan pienentämässä myös kehitysapurahoja.
– Maahanmuuttajien sanotaan elävän tuilla. Mutta kyllä kantaväkikin osaa käyttää tukia hyväkseen.
Tero Ahlqvist ihmettelee sitä, että työikäisten maahanmuuttajien tarvetta perustellaan ikäpyramidin vääristymällä.
– Kyllä maahanmuuttajatkin vanhenevat ja tarvitsevat itsekin aikanaan hoivaa.
Oliko yhteisvaluutta virhe?
Tero Ahlqvist pitää euroon liittymistä virheenä.
– Yhteisvaluutta voisi toimia vain liittovaltiossa, jossa myös verotus, työolot ja sosiaaliturva olisi harmonisoitu. Mielestäni siihen suuntaan ei kuitenkaan pidä edetä, vaan päinvastoin lisätä kansallista päätöksentekoa.
Hän muistuttaa, että Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin, koska vienti vetää vaikeinakin aikoina kurssijouston ansiosta.
– Meiltä puuttuu kansainvälisestä kaupasta yksi instrumentti, kun ei ole omaa valuuttaa.
Hanna Holman mielestä EU ja euro ovat tuoneet paljon hyvää ja vakauttaneet Eurooppaa.
– Ei oma valuutta vähentäisi työttömyyttä. Työpaikat ovat siirtyneet muualle, koska työn hinta Suomessa on liian kallis korkeiden sivukulujen vuoksi.
Ahlqvistin mielestä Suomi on kallis maa pohjoisen sijaintinsa vuoksi.
– Meillä rakentaminen, asuminen ja teiden kunnossapito maksaa ihan eri tavalla kuin etelämmässä.
Hanna Holman mielestä yksi säästökeino voisi olla julkisen alan lomien lyhentäminen lähemmäs yksityissektorin tasoa. Ahlqvist on samaa mieltä.
– Aikanaan pitkiä lomia perusteltiin julkisen alan alhaisemmilla palkoilla. Lamavuosien ja taantuman aikaan palkkoja ei ole nostettu yksityisellä puolella, mutta julkisella puolella niitä on hilattu vähitellen korkeammiksi. Nyt onkin käynyt niin, että julkisella puolella on sekä pitkät lomat että hyvä palkka, Ahlqvist sanoo.
Hanna Holma tietää, että vaalien alla kukaan ei uskalla ehdottaa palkkojen laskemista.
– En kannata palkkojen laskemista, mutta työnantajamaksujen alentamista kylläkin, Holma sanoo.
Molemmat olisivat valmiita purkamaan kuntaliitosten jälkeisen viiden vuoden irtisanomissuojan, joka estää järkevien muutosten tekemisen.
– Vuosi voisi olla kohtuullinen aika. Siinä ajassa ehditään rakentaa uusi organisaatio ja työntekijöillä olisi riittävästi aikaa miettiä tulevaisuutta.
Tarvitaanko kuntaliitoksia?
Ihmiselon alku- ja loppupää tuottavat yhteiskunnalle kustannuksia, jotka kasvavat nopeammin kuin verotulot. Kustannukset pyritään jakamaan kuntien kesken tasaveroisemmin sote-uudistuksella.
Tero Ahlqvist siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut valtion kontolle.
– Esimerkiksi jossain Kainuussa syntyvä saa päivähoidon ja koulutuksen kotikunnassaan. Koulujen jälkeen hän lähtee muualle töihin, mutta palaa eläkepäivikseen kotikonnuilleen. Silloin Kainuun köyhä kunta maksaa kustannukset, mutta kasvukeskus kerää pääosan verotuloista.
Hanna Holman mielestä keskustan tarjoama maakuntamalli tarjoaisi hyvän pohjan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle ja kustannusten jakamiselle.
– Demokratian toteutuminen voitaisiin varmistaa, kun maakuntavaltuusto valittaisiin suoralla vaalilla esimerkiksi kuntavaalien yhteydessä.
Tero Ahlqvist ei yhdistäisi Pälkänettä ja Kangasalaa.
– Odotetaan ensin sote-uudistus ja katsotaan sitten mitä kunnalla jää viivan alle ja tarvitaanko suurkuntia.
Hanna Holman mielestä kuntaliitospallo on Pälkäneellä.
– Kangasala ottaa Pälkäneen, jos se niin haluaa. Mutta Kuhmoinen on minusta aika kaukainen kumppani.
Keskijohto pöhöttyy isoissa organisaatioissa
Hanna Holma ja Tero Ahlqvist kannattavat lämpimästi byrokratian purkua.
– Tampereella apulaispormestarin ja Koukkuniemen vanhainkodin hoitajan välissä on 12 eri porrasta, Hanna Holma mainitsee esimerkkinä.
Isojen organisaatioiden ongelmana on keskijohdon pöhöttyminen.
– Kun aikanaan aloitin diplomityöntekijänä Nokian matkapuhelimissa, minun ja Jorma Ollilan välissä oli neljä henkilöä. Kun 13 vuotta myöhemmin jätin Nokian, välissä oli toistakymmentä porrasta. Tuottavan puolen ihmisiä palkittiin väliportaan managerin ja vanhemman asiantuntijan hommilla, Tero Ahlqvist kertoo.
Hänen mielestään kunta ei hahmota kokonaisuutta, vaan väkeä palkataan sitä mukaa kun tarvetta ilmenee.
– Kunnasta voi olla vaikea saada edes organisaatiokaavioita, josta ilmenisi, montako henkilöä palkkalistoilla on ja mitä kukakin tekee.
Tilaaja-tuottajamalli on poikinut julkisiin organisaatioihin erikoisia toimintatapoja. Hanna Holma kertoo omalta alaltaan hulluja esimerkkejä. Myös Kelan korvaamat taksikyydit aiheuttavat erikoista rumbaa.
– Ennen otettiin naapurista taksi ja kerättiin siihen samalta suunnalta kulkijat. Nyt kyyti pitää tilata ajoissa etukäteen, ja sitten Tampereelta ajaa erikseen auto hakemaan, Ahlqvist päivittelee.
Kotipalveluyrittäjä joutuu tekemään jokaiseen kuntaan erikseen ilmoituksen, jonka liitteenä Aluehallintovirastoon lähtee samat sata sivua paperia, jotka yrittäjä on toimittanut samaan osoitteeseen muistakin kunnista. Joka kunnassa viranhaltija antaa lausuntonsa, ja aluehallintoviraston päätöksessä on aina eri virkailijan nimi.
Myös erilainen raportointi ja tilastointi lisääntyvät jatkuvasti.
– Kaikki kirjataan minuutin tarkkuudella, Hanna Holma kertoo.
Toimiva perhepolitiikka on parasta eläkepolitiikkaa
Hanna Holma sanoo, että päättyvää vaalikautta ovat leimanneet kompromissit.
– Leikataan lapsilisiä ja kompensoidaan se verovähennyksillä, joiden laskeminen työllistää taas valtavan määrän ihmisiä, hän mainitsee esimerkkinä.
Tero Ahlqvistista yksinkertaisempaa olisi ollut vaikka lapsilisän korottaminen ja muuttaminen verolliseksi. Kotihoidon puolittamista isän ja äidin kesken puolusteltiin tasa-arvolla. Ahlqvistin mielestä se toimisi juuri päinvastoin.
– Tarvitaanko hallitus sanomaan vaimon puolesta, että mies voisi jäädä lapsen kanssa kotiin? Minusta kuuluu perheen sisäiseen harmoniaan pohtia kumpi jää hoitamaan lapsia. Ja pienyrittäjäperheessä kotiin jääminen voi olla sula mahdottomuus, Ahlqvist sanoo.
– Ymmärtäisin huolen äitien työllistymisestä, jos maassa olisi älytön työvoimapula. Mutta nyt meillä on parisataa tuhatta työtöntä, Hanna Holma sanoo.
Hän siteeraa mielellään Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälää, jonka mielestä hyvin toimiva perhepolitiikka on myös parasta eläkepolitiikkaa.
– Ei ole tulevaisuutta ilman lapsia. Vain heidän ansiostaan saamme tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia.
Tarvitaanko vaalilautakunnassa naiskiintiötä?
Sekä Tero Ahlqvist että Hanna Holma olisivat valmiita järkevöittämään naiskiintiöitä.
– Naiset tuovat päätöksentekoon erilaista näkökulmaa. Siksi on hyvä, että esimerkiksi kunnanhallituksessa on sekä miehiä että naisia. Mutta onko sukupuolella tai edes puoluetaustalla mitään merkitystä vaikkapa vaalilautakunnassa, Hanna Holma kysyy.
Hänen mielestään tehtäviin pitäisi valita pätevin kiintiöihin katsomatta.
– Kiintiöistä pitäisi pystyä poikkeamaan viimeistään silloin, kun ei löydy riittävästi asiasta kiinnostuneita miehiä tai naisia. Luottamushenkilöiksi pitäisi valita vain sellaisia, joilla on kiinnostusta, aikaa ja osaamista, Ahlqvist linjaa.
Päättyvän vaalikauden puhuttaneimpia kysymyksiä oli seksuaalivähemmistöjen avioliitto-oikeus. Päättäjien arvoja tässä asiassa mitataan myös tulevalla vaalikaudella.
– En olisi kannattanut lakia sukupuolineutraalista avioliitosta. Nyt kun se on hyväksytty, se poikii muihinki lakeihin päivitettäviä kohtia. Asia nousee uudestaan esiin muun muassa adoptiolakia muutettaessa, Hanna Holma sanoo.
Avioliittolakiin puuttuminen jakoi kansaa repivällä tavalla. Ahlqvistin mielestä olisi ollut viisaampaa yksinkertaistaa parisuhteen rekisteröintiä.
– Jos olisi yksinkertainen paperi, jolla voisi ilmoittaa olevansa pari, niin kenenkään ei tarvitsisi tulkita, onko yhteisasuminen ollut avioliiton omaista ja kestänyt riittävän pitkään.
Nato ei toisi turvatakuita
– Viro järjestää sotilasparaatin Venäjän rajalla Narvassa, jossa suuri osa asukkaista on venäläistaustaisia. Minusta Viro toimii tässä vähän kuin pikkupoika, joka lällättelee jättiläiselle toisen jätin selän takaa, Tero Ahlqvist sanoo.
Sekä hän että Hanna Holma ovat sitä mieltä, ettei Suomen pidä liittyä Natoon.
– Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, eikä naapuria pidä härnätä.
Tero Ahlqvistin mielestä Nato ei toisi Suomelle turvatakuita.
– Miksi Venäjä hyökkäisi vain Suomeen? Jos sellainen tapahtuisi, niin se liittyisi laajempaan konfliktiin. Siinä tapauksessa Nato keskittäisi aseensa päärintamalle, eikä pohjoiseen.
Bioenergian kannattajat
Tero Ahlqvistin ja Hanna Holman mielestä kulutusverojen lisäämisessä alkaa tulla raja vastaan. Energia-, makeis- ja haittaverot koettelevat eniten pienituloisia.
– Jos kulutusveroja nostetaan, tukia joudutaan nostamaan, ja syntyy kannustinloukku: töihin ei kannata lähteä, koska tukea saa jokseenkin saman verran.
Säästöjä etsittäessä molemmat tukeutuvat puolueidensa leikkauslistoihin.
– Mutta vielä leikkauksiakin tärkeämpää olisi saada vienti vetämään ja lisää työpaikkoja sitä kautta. Emme elä sillä, että hieromme toistemme hartioita. Lisäksi hakkeen ja turpeen käytön lisääminen toisi töitä ja vähentäisi kivihiilen ja öljyn tuontia. Olen myös jossain määrin ydinvoimamyönteinen, Ahlqvist sanoo.
Myös Holma kannattaa bioenergian lisäämistä.
– Työpaikkojen luomisessa pk-sektori on avainasemassa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on nykyisin liian korkea. Työnantajan maksuja pitäisi pienentää tai poistaa ne ensimmäisen työntekijän osalta kokonaan määräajaksi, Hanna Holma ehdottaa.
Häntä kauhistuttaa Ben Zyskowiczin leikkauslista, joka veisi etenkin heikoimmassa asemassa olevilta.
– Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan pituudesta olisin valmis joustamaan, Hanna Holma sanoo.
– Ja voitaisiinko asumistuelle asettaa tukikatto? Nykyisin työn perässä ei tarvitse muuttaa, vaan työtä vaille jäänyt voi jäädä kalliiseen kaupunkiasuntoon, jonka vuokra maksetaan asumistuesta, Ahlqvist sanoo.
Hanna Holma
ikä: 37
työ: Sosiaali- ja terveysalan yrittäjä. Yritys tarjoaa kotipalvelua vanhuksille ja vammaisille.
puolue: Keskusta. Pohdin jonkin verran keskustan ja kokoomuksen välillä, koska sukulaisissa on paljon yrittäjiä. Päädyin ihmisläheisempään ja heikkojen puolta pitävään keskustaan.
ehdokkuus: Toista kertaa kansanedustajaehdokkaana. Perhepolitiikka on nykyisin siinä jamassa, että tekemistä riittää edelleen. Lupasin 12 vuotta sitten, että jos syöpään sairastanut esikoinen selviää, niin lähden ajamaan asioita, jotta muiden ei tarvitse käydä samoja valitusprosesseja saadakseen omaishoidon tukea ja palveluita. Poika selvisi, ja lähdin kunnallispolitiikkaan vuonna 2009. Harkitsin pitkään, vieläkö suostun kansanedustajaehdokkaaksi. Vaalityö on rankkaa, mutta antoisaa. Olen elementissäni ihmisiä tavatessani.
perhe: Mies ja yhdeksän lasta.
luottamustehtävät: Vuodesta 2009 alkaen kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja maakuntavaltuustossa.
asuinpaikka: Sahalahti. Muutimme Espoosta Suoramalle vuonna 2000. Vuotta myöhemmin löysimme Sahalahdelta vanhan hirsitalon, johon ihastuimme. Sahalahti on huippupaikka: puolen kilometrin säteeltä löytyy kaikki palvelut mitä voi toivoa.
harrastukset: Yhdeksän lapsen äiti ei työn ja luottamustehtävien ohessa muuta ehdi.
Tero Ahlqvist
ikä: 48
työ: Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Olin osakkaana kahden hengen led-yrityksessä, mutta irtaannuin siitä vuosi sitten ja jatkoin toiminimellä.
puolue: Perussuomalaiset. Puolue edustaa perinteisiä arvoja, mutta sillä ei ole historian taakkaa eikä vanhoja klikkejä.
ehdokkuus: Ensikertalainen eduskuntavaaleissa. Minua on aina kiinnostanut lainsäädäntötyö. Mielessäni oli jo vuosia sitten, voisiko kansanedustajana vaikuttaa. Nyt kun olin puolueen jäsen, ja mukana kunnallispolitiikassa, oli mahdollisuus lähteä mukaan. Muun muassa kansalaisten kohtelulle ja kuuntelemiselle tarttisi tehdä jotakin.
perhe: Vaimo, kaksi lasta ja lapinkoira.
luottamustehtävät: Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen. Olen toiminut kirkkovaltuustossa, mutta syksyn seurakuntavaaleissa jäin varasijalle. Lisäksi istun erilaisten yhdistysten hallituksissa.
asuinpaikka: Luopioinen. Muutimme vaimon työn perässä, ja tykästyimme kovasti. Halusimme pysyä Luopioisissa, vaikka molempien työt olivat välillä Tampereella. Luopioinen on rauhallinen ja turvallinen paikka, jossa on hyvä yhteishenki ja lasten hyvä kasvaa. Kirkas Kukkia ja luonto ovat lähellä.
harrastukset: haitari, moottoripyörät, melonta, laskettelu, hiihdonopetus
Kommentointi on suljettu.