Keskustelu muuttuu helposti väittelyksi, kun toinen haluaisi räjäyttää koko järjestelmän ja toiselle riittäisi hyvinvointiyhteiskunnan hienosäätö. Demareiden kansanedustajaehdokas Hanna Laine katsoo, että EU on tuonut Suomelle vakautta ja turvallisuutta. Itsenäisyyspuolueen Lotta Asikainen taas näkee käytännössä kaikkien Suomen ongelmien taustalla Euroopan unionin ja euron, joista Suomen pitäisi hänen mielestään erota.
– Suomi on EU:ssa pieni peräkylä, jota on helppo vetää narussa. Euro on epävakaa ja Suomelle epäedullinen. Suomalaisyritykset kärsivät, kun ulkomaiset tuontituotteet ovat halvempia kuin omamme. Halpa, paha espanjalaistomaatti maksaa kolmasosan siitä mitä suomalainen.
– EU-säädökset on tehty kaukana meistä, ja suurin osa EU:n päättäjistä ei tunne täkäläisiä olosuhteita, koska eivät ole ikinä edes käyneet Suomessa. Maksamme Brysseliin vuodessa 1000 miljoonaa euroa enemmän kuin saamme sieltä takaisin. EU:sta eroaminen ei ole vaikeaa: se tapahtuu eduskunnan enemmistöpäätöksellä ja astuu voimaan kaksi vuotta ilmoituksesta, Lotta Asikainen listaa.
Hanna Laineen mielestä EU turvaa vakautta ja rauhaa.
– Suomi sijaitsee Venäjän kainalossa, ja meidän on hyvä olla yhdessä muiden kanssa eikä jättäytyä irralliseksi palaseksi. Mutta en minä silti Natoon halua, vaan puolustus kannattaa pitää omissa käsissä.
Laine sanoo, että EU:ta syytetään paljosta sellaisesta, mikä ei ole sen vika. Vaikka eurosta on ollut haittojakin, niin Laineen mielestä talousliiton vaakakuppi kallistuu vahvasti positiivisen puolelle.
– 1990-luvun laman kaltainen katastrofi ei olisi tänä päivänä mahdollinen. Vaikka työllisyystilanne on nytkin hankala, niin asuntovelallisen on ihan eri asia jäädä työttömäksi, kun korkoprosentti on nolla, eikä 18, kuten 1990-luvun alussa.
– Kreikan pelastustoimet eivät tietenkään miellytä ketään. Mutta tärkeintä oli huolehtia, ettei Kreikka päässyt kaatumaan. Enää sen irtaantuminen eurosta ei aiheuttaisi kaaosta, Hanna Laine sanoo.
Jätevedet puhdistetaan järvien, ei EU:n vuoksi
Lotta Asikainen laskee maaseudun ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajon EU:n syyksi. Palveluihin ei ole varaa, kun raha virtaa Brysseliin. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus ja muut EU-säädökset tekevät maalla asumisen mahdottomaksi.
Hanna Laine muistuttaa, että kiistellyllä jätevesiasetuksella tavoitellaan vesien ja ympäristön suojelua.
– Kun perheemme kahdeksan vuotta sitten rakensi haja-asutusalueelle, niin kyllä meille oli itsestään selvää, että haluamme jätevesijärjestelmän, joka varmistaa ettemme pilaa ympäristöä jossa lapsemme ja naapurimme elävät ja koiramme kulkevat. Emme voi enää elää niin, että laskemme kaikki jätevetemme Kirkkojärveen.
Hanna Laine ei syytä jätevesiasetuksesta EU:ta. Se on itse tehty, ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Myöskään asutuksen keskittämiskehitys ei ole Brysselin tuontitavaraa.
– Tutkimusten mukaan metsiin rakentaminen on kalliimpaa kuin keskuksissa asuminen. Nykyisin ihmiset hakeutuvat mieluummin palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle. En silti itse estäisi hajarakentamista, vaan hakisin keskitietä sen ja keskustojen kehittämisen välillä.
Hanna Laine sanoo, että monet muutkin direktiivit ovat hyvällä asialla. Niiden kritisoimisen sijaan kannattaisi keskittyä siihen, mitä Suomessa voidaan tehdä.
– Esimerkiksi työaikadirektiivi parantaa liikenneturvallisuutta, kun rekkakuskit eivät voi suhata 24 tuntia ratin takana.
Kansalaispalkka jakaa mielipiteet
Lotta Asikainen tasoittaisi nuorten tietä työelämään oppisopimuskoulutuksen avulla.
– Monilla aloilla riittäisi vuoden teoriaopinnot ammattikoulussa. Sen jälkeen voisi siirtyä työelämään mestarin oppiin, hän esittelee kisällimalliaan.
24-vuotias hitsariyrittäjä on kiertänyt rakennustyömaita jo kahdeksan vuoden ajan. Hän tuntee paremmin pienyrittäjän kuin nuorisotyöttömän arjen. Päättäjänä hän pienentäisi yrittäjän sivukuluja, koska se parantaisi työllistämismahdollisuuksia ja loisi työpaikkoja. Lisäksi hän parantaisi yrittäjän työttömyysturvaa ja ottaisi käyttöön kansalaispalkan.
– Järjetön tukiviidakko voitaisiin purkaa pois, kun siirryttäisiin perustuloon. Etuusjärjestelmien ylläpitämien on kallista. Virkamiestunteja kertyy, ja ihmisiä pompotellaan luukulta luukulle, Asikainen sanoo.
Hanna Laine ei kannata kansalaispalkkaa, koska jokaiselle automaattisesti maksettava etuus passivoisi ihmisiä.
– Kansalaispalkka lisäisi etenkin nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä: nuoret jäisivät neljän seinän sisälle, jos tilille tupsahtahtaisi automaattisesti rahaa. Etuusjärjestelmää pitää kuitenkin pystyä yksinkertaistamaan. Yhden luukun periaatteella päästäisiin ihmisten nöyryyttämisestä, Laine sanoo.
Hän muistuttaa, että suutarit, räätälit ja muut pienyrittäjät perustivat aikanaan sosialidemokraattisen puolueen. Vaaliohjelmassaan puolue pyrkii parantamaan pienyrittäjien asemaa muun muassa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa.
– Ei EU ole meidän palkkojamme nostanut. Jos emme olisi eurossa, niin talousliiton hyödyt jäisivät saamatta, mutta eivät palkkamme silti laskisi itäisen Euroopan tasolle. Eikä EU siirrä suomalaisten työpaikkoja halvempiin maihin, vaan kyllä yritykset siitä päättävät ihan itse, Hanna Laine sanoo.
Keskussairaala nielee rahaa kehittämisestä
Hanna Laineen mielestä uuden eduskunnan on ratkaistava sote-uudistus puhtaalta pöydältä, tehtyjä selvityksiä hyödyntäen.
– Sote-uudistus oli heikko esitys hallitukselta, eikä uutta pikakyhäelmääkään voitu hyväksyä. Uudistus oli epäonnistunut rahoituksen kannalta, eikä kuntia kuultu. Kaiken aikaa paistoi läpi se, että uudistusta tehtiin kuuden suuren kaupungin lähtökohdista. Ne pääsivät esittämään tavoitteensa jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.
Sote-uudistusta tarvitaan, koska vanhenevassa maassa on entistä enemmän hoitoa tarvitsevia, mutta vähemmän maksajia.
Laineen mielestä uudistuksen perustavoite on oikea: hoitoketjuja perustasolta erikoistasolle pitää eheyttää. Hän haluaa panostaa etenkin kuntien terveyskeskuksiin ja sosiaalipalveluihin.
– Nyt on käynyt niin, että erikoissairaanhoito on elänyt omaa elämäänsä. Sen kustannukset ovat kasvaneet moninkertaisesti perusterveydenhoitoon verrattuna. Siitä on tullut maksuautomaatti, joka lähettää vuosi toisensa jälkeen miljoonien lisälaskuja. Tämän vuoksi meillä ei ole varaa kehittää ennaltaehkäisevää perusterveydenhoitoa.
Kuntaliitoksille ei löydy kannatusta
Istuva hallitus yritti patistaa kuntia liitoksiin sekä kuntarakenneuudistuksella että sote-uudistuksella. Lotta Asikaisen mielestä tällainen on pikkuasioiden kanssa näpertelyä, koska koko rakennelma on kieroutunut.
– Meillä ei ole rahaa palveluihin, koska velkainen maa velkaantuu koko ajan lisää ulkomaisille yksityispankeille. Ei hoidettavien määrä siitä miksikään muutu kuntarajoja siirtelemällä.
Myös Hanna Laineen mielestä Kangasala on riittävän kokoinen kunta.
– Me emme tarvitse kuntaliitoksia, vaan pystymme toimimaan yhteistyössä Pälkäneen kanssa. Jos Pälkäne haluaa liitosta, Kangasala on valmis sen ottamaan.
Lotta Asikaisen mielestä kuntaliitoksista on haittaa kaikille, ja aivan erityistä haittaa sivukylille, joista palvelut siirtyvät entistä kauemmas.
Asikaisen mukaan maasta löytyy sote-uudistuksen lisäksi paljon muutakin perustuslain vastaista.
– Valtapuolueet saavat vapaasti rikkoa perustuslakia esimerkiksi ryhmäkurin kohdalla. Minusta kansanedustajan pitää edustaa kansaa, ei eikä puolueen puheenjohtajaa.
Hanna Laine mielestä ryhmien voima tulee niiden sisällä käytävästä keskustelusta ja yhteisistä pelisäännöistä.
– Ei varpusparvi saisi mitään aikaan. Siksi samanhenkiset yrittävät löytää yhteisen näkemyksen.
Enää ei rakennettaisi Kangasala-taloa
Lotta Asikainen kritisoi, että päätöksenteosta puuttuu avoimuutta. Kansalaisten tyytymättömyys purkautuu esimerkiksi Kangasala-taloon kohdistuvana kritiikkinä.
Hanna Laineen mielestä jokainen asioista kiinnostunut pystyy seuraamaan päätöksentekoa ja vaikuttamaan siihen niin kunnan, maan kuin EU:nkin tasolla. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat avoimia, ja asioiden valmistelusta tiedotetaan ja uutisoidaan montaa kautta.
– Kangasala-talon kaikki rakennuslupa- ja kehittämishankepäätökset tehtiin yksimielisesti. Kaikki sitoutuivat hankkeeseen, ja kritiikki alkoi, kun päätökset oli jo tehty. Olisivatko nämä puskista huutelijat maksaneet rakennusmiesten palkat ja peruttavat tilaukset, jos kunta olisikin perunut useiden miljoonien hankkeet?
Hanna Laine muistuttaa, että suurin vastustus alkoi, kun Kesäpäivä oli purettu ja kauha oli jo maassa.
– Kulttuuritalopäätöstä tehtäessä ei voitu tietää, että kunnan talous heikentyisi pysyvästi. Viime vuonna kukaan ei olisi enää tehnyt rakentamispäätöstä, Laine uskoo.
Lotta Asikainen
ikä: 24
työ: Hitsaajayrittäjä. Olen kiertänyt rakennustyömaita kahdeksan vuotta ja toiminut viimeiset neljä vuotta yrittäjänä. Olen yksi harvoista suomalaishitsareista, jotka hitsaavat kaikkia materiaaleja. Teen erityistä lujuutta tai erityisen hyvää jälkeä vaativia töitä. Olen myös opettanut ja konsultoinut.
puolue: Itsenäisyyspuolue. Välttelin tietoisesti politiikkaa. Mutta kun asiat ovat niin retuperällä, niin lopulta oli pakko lähteä itse mukaan. Huutelin aikani facebookissa ja selailin netissä, mikä olisi minulle oikea puolue. Itsenäisyyspuolueessa minun ei tarvitse tehdä kompromisseja. Sen ohjelma on kuin omasta suustani.
ehdokkuus: Lähdin Helsinkiin keskustelutilaisuuteen, ja muutamaa viikkoa myöhemmin olinkin jo piirin puheenjohtaja, ja nyt kansanedustajaehdokas. Haluan elää ja yrittää rauhassa. Nykyisessä järjestelmässä pienyrittäjän elämä ja maalla hirsitalossa asuminen tehdään liian vaikeaksi.
perhe: Avopuoliso, kohta viisivuotias tyttö ja kasa eläimiä.
luottamustehtävät: Itsenäisyyspuolueen Pirkanmaan piirin puheenjohtaja
asuinpaikka: Kangasala. Muutin kolme vuotta sitten miehen perässä. Kangasala on mukava paikka, mutta minulle liian iso kaupunki. Olen enempi maalainen, ja haluan kotia päin, syvemmälle metsään. Ostimme 14 hehtaarin tilan ja hirsitalon kotiseudultani Sastamalasta, johon muutamme kesäkuussa.
harrastukset: maalla asuminen, eläimet, moottoripyörät ja koneet. Henkireikäni on hirsitalo, josta olen kauan haaveillut.
Hanna Laine
ikä: 42 vuotta
työ: Päivähoitaja esiopetuksessa Suoraman koululla. Koulutukseltani olen lähihoitaja.
puolue: Sosialidemokraatit. Kun aikanani perehdyin puolueisiin, demareiden arvot olivat lähimpänä. Minulle tärkeintä on tasa-arvo ja heikoimmista välittäminen; että kaikilla on sama ihmisarvo.
ehdokkuus: Olen kolmatta kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Tiesin, miten rankka vaalikevät on. Mutta lupauduin rumbaan mukaan, sillä se on myös antoisaa.
perhe: Mies ja kaksi poikaa, jotka ovat jo maailmalla.
luottamustehtävät: Kangasalan kunnanvaltuutettu vuodesta 2001 alkaen. Kolmatta kautta kunnanhallituksessa ja toista kautta sen varapuheenjohtajana. Liiketoimintajaoston puheenjohtaja, kunnanhallituksen edustaja rakennus- ja ympäristölautakunnassa, maakuntahallituksen jäsen.
asuinpaikka: Kangasala. Olen asunut täällä suurimman osan elämästäni. Täällä on hyvä olla ja elää. Pidän siitä, miten asiat pyritään hoitamaan yhteistyössä.
harrastukset: Kirjojen lukeminen, ulkoilu koirien kanssa, sulkapallo.
