Seniorit ymmällä vanhuspalveluiden nopeista muutoksista

Palveluohjaaja Miia-Maria Vestu kertoi seniorikansalaisten palveluista.

Palveluohjaaja Miia-Maria Vestu luennoi ikäihmisten palveluun ohjaamisesta Pälkäneen seniorit ry:n vuosikokouksessa.

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut eli niin sanottu vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013 ja viimeisiltä osiltaankin tämän vuoden alusta.

Lain mukaan kunnan oli laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Kangasalan ja Pälkäneen valtuustot ovat vahvistaneet viime vuonna uudestaan päivitetyn suunnitelman, joka tunnetaan nimellä Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014–2020. Suunnitelma koskee koko yhteistoiminta-alueen väestöä, sillä Kangasalan on järjestänyt vuoden 2014 alusta alkaen Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Sairaanhoitaja Miia-Maria Vestu nimitettiin vuoden 2014 alusta uuteen palveluohjaajan tehtävään. Palveluohjaaja on kaikkien eläkkeellä olevien kuntalaisten käytettävissä.

Miia-Marialla on uransa alkutaipaleella vankka kokemus perustason koti- ja sairaanhoidosta. Kymmenen vuotta erilaisissa hoitotehtävissä toiminut palveluohjaaja tuntee käytännön toimintakentän.

Vuonna 2001 lähihoitajaksi valmistunut Vestu työskenteli alkuun kodinhoitajana. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän toimi psykiatrisen kotihoidon projektissa, kotisairaanhoitajana, tiimin vetäjänä ja kotihoidon esimiehen sijaisena.

”Palveluohjaaja selvittää ja sovittaa yhteen eri organisaatioiden palveluja sekä tiedottaa ja jakaa niistä tietoa organisaatiossa. Yksilökohtaisessa palveluohjauksessa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde, asiakaslähtöinen työskentelytapa ja vastuunottaminen asiakkaan palvelukokonaisuudesta.

Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä seuraa, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti.”

Edellinen lainattu teksti on kehittämissuunnitelman kapulakieltä. Suomeksi se tarkoittaa, että jokainen pälkäneläinen eläkeläinen voi kääntyä Miia-Marian puoleen. Tieto palvelutarpeesta voi välittyä myös eri yhteistyötahojen kautta.

 

Ikäihmisten palveluunohjaus

Pälkäneellä on muutamia vuosia ollut käytössä Palveluopas ikääntyville. Siihen on pyritty keräämään kaikki kunnassa tarjolla olevat palvelut ja yleiset etuudet. Oppaan tarkoituksena on mahdollisimman kattavasti tiedottaa kunnan, terveydenhuollon, seurakunnan, säätiöiden ja yhdistysten palveluista sekä Kelan etuuksista. Opasta on tarkoitus päivittää kevään aikana, sillä se ei ole kaikilta yksityiskohdiltaan ajan tasalla.

Lisäksi tehdään ytimekäs, lyhennetty versio Ikäihmisten palvelut –lehtinen, josta löytyvät myös tärkeimmät yhteystiedot. Oppaat tulevat Kangasalan kunnan verkkosivuille, josta ne ovat tulostettavissa. Lisäksi oppaita saa kunnanvirastoista, Ikäpisteistä, kotihoidosta ja palveluohjaajalta.

Ikäihmisten palveluohjaus Kangasalan ja Pälkäneen alueella sitä vastoin on aivan uusi luento-opas, jonka Miia-Maria Vestu on suunnitellut varta vasten kaikkien eläkeläisten ”käsikirjaksi”. Se on seitsemänsivuinen ja selkokielellä kirjoitettu esitys muun muassa kotihoidon tukipalveluista kuten ateria-, kylvetys-, kuljetus-, kauppa- ja turvapalveluista. Lisäksi siitä selviävät niin sanotun KELA-taksin käyttöoikeus ja apuvälinepalvelu.

Myöskin kaikki palveluhenkilöstön yhteystiedot ovat selkeästi esillä. Opas on toistaiseksi käytössä luentotilaisuuksissa, mutta palveluohjaaja on valmis pyydettäessä toimittamaan julkaisun vaikkapa postitse.

Vestu lupaa myös pyydettäessä tulla luennoimaan aiheesta yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksiin.

Keskustelussa kävi ilmi, että suurella osalla iäkkäistä ei ole tietoa KELA-taksin käytöstä. Niillä voi tehdä kaikki matkat terveydenhuollon toimipisteisiin eli esimerkiksi terveyskeskuksiin, sairaaloihin, hammashoitolaan ja kuntoutukseen. Ikä- tai tulorajoja ei ole. Taksi on tilattava etukäteen ja yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 16 euroa.

 

Kehittämissuunnitelma käytäntöön

Miia-Maria Vestu kertoi, että 85 vuotta täyttäneiden kartoitus on yhteistoiminta-alueella vielä kesken.

Kangasalla on tehty vuodesta 2011 alkaen hyvinvointia edistävä kotikäynti kaikille 85-vuotiaille, jotka eivät saa säännöllisesti vanhushuollon palveluita. Vanhuksille annetaan muun muassa apuvälineohjausta, muistihoitajan vastaanotolle ohjausta ja tiedotetaan erilaisista liikuntaryhmistä.

Pälkäneellä näitä hyvinvointia tukevia kotikäyntejä alettiin tehdä vuonna 2014. Niitä tehdään sellaisten ”yksinäisten” 85 vuotta täyttävien luokse, jotka eivät ole minkään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piirissä. Toisin sanoen kaikki 85-vuotiaat eivät vielä kuulu kotikäyntien piiriin. Palveluohjaaja tekeekin nykyisin tiivistä yhteistyötä 85-vuotiaiden kotikäyntejä tekevän henkilön kanssa.

Iäkkäiden henkilöiden palvelutarve selvitetään monipuolisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kangasalla ja Pälkäneellä toimintakykyä arvioidaan Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen käyttämällä RAI-mittaristolla.

Tällä hetkellä yli 75-vuotiaasta väestöstä asuu Kangasalla omassa kodissaan ilman kotihoidon palveluja lähes 78 prosenttia ja määrä kasvaa. Pälkäneellä vastaava osuus on noin 72 prosenttia. Heidänkin toimintakykynsä turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kotihoito, kotihoidon tukipalvelut ja omaishoidon tuki ovat kotona asumista tukevia kunnallisia palveluja.

Osa iäkkäistä voi tarvita ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa siinä vaiheessa, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista runsaidenkaan palvelujen turvin. Ympärivuorokautiseen palveluun syntyy kysyntää senkin vuoksi, että muunlaisia asumispalveluvaihtoehtoja ei ole riittävästi tarjolla.

Helinä Löfroos onnittelee ansiomerkeillä palkittuja Väinö Simolaa ja Liisa Kivistöä.


Seniorit palkitsi ansioituneita jäseniään

Kansallinen senioriliitto ry:llä on palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella paikallisyhdistys voi myöntää pronssisen ansiomerkin omassa yhdistyksessä suoritetusta vähintään kolmen vuoden toiminnasta aktiivisena senioriyhdistyksen jäsenenä tai menestyksellisestä toiminnasta yhdistyksen johtotehtävissä.

Ansiomerkkien jaon suorittivat kunniapuheenjohtaja Helinä Löfroos ja hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pyrhönen.

Pronssinen ansiomerkki myönnettiin Väinö Simolalle.

Simola on toiminut kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Hän toimii vuodet 2015–2016 Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry:n hallituksen jäsenenä.

Kiitossanoissaan Simola ehdotti, että hallitus tarkistaisi vuosittain ansiomerkkeihin oikeutetut toimijat, jotta aktiivitoimija ehtisi ja voisi ansaita seuraavia korkeampia merkkejä. Olemmehan kaikki iäkkäitä henkilöitä. ”Ura” eläkeyhdistyksen järjestötehtävissä jää tästä syystä luonnostaan lyhyehköksi. Ansiomerkkejä voidaan nimittäin myöntää samalle henkilölle kolmen vuoden välein.

Pronssinen ansiomerkki myönnettiin Liisa Kivistölle. Yhdistyksen hallitukseen kuuluva Kivistö hoitaa yhdistyksen sähköistä jäsenrekisteriä, toimii jäsenhankkijana, jäsenyhteyshenkilönä ja huolehtii merkkipäiväonnitteluista ja suruadressipalvelusta.

Erikoiskunniamaininta osoitettiin Riitta Rannalle ja Markku Rannalle. He huolehtivat verkkosivujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Heidän vastuullaan ovat vuoden 2012 alusta lähtien olleet ulkoliikuntatapahtumien ja -retkien suunnittelu ja johtaminen. He toimivat jäsenten ja Ikäpisteen atk-asiantuntijoina ja suorittavat myös kotikäyntejä. Lisäksi Riitta toimii kuntosaliohjaajana ja Markku tekee mittavaa työtä valokuva-arkiston hoitajana ja digitalisoijana.

Kaksikko siirsi yhdistyksen retkitiedotuksen uudelle tasolle liittämällä sen MeNyt -palstalle paikallislehdessämme. Myöskin sisäiseen tiedottamiseen he osallistuvat monella tavalla. Kirjoittajan mielestä he täyttävät jo nyt kirkkaasti ansiomerkkivaatimuksen. Ansiomerkin myöntäminen ei edellytä sääntöjen mukaan hallituksessa oloa.

 

Kunniapuheenjohtajan yllätysohjelmaa

Helinä Löfroos, tuo legendaarinen ”senioreistamme ensimmäinen ensimmäisten joukossa” esitti mainion runokoosteen, muun muassa Asko Laurilan Rapakon yli, Anneli Holopaisen Tulppaanit ja Marja-Leena Kangassalon Rohkea nainen.

Helinä on aktiivijäsenenä Luopioisten Marttojen runopiirissä, mikä antaa mahtavaa, persoonallista voimaa esitykseen.

Löfroos toimi myös Nuijalla  5.3. pidetyn vuosikokouksen puheenjohtajana. Sihteerin tehtävät hoiti Maija Tommola. Yhdistyksen virallisiksi edustajiksi Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry:n vuosikokouksiin valittiin Leena Pihkala, Heleena Toikka ja Maija Tommola.

Toimintakertomuksessa nousee esiin muutama myönteinen piirre. Yhdistyksessämme on lisääntynyt järjestötyö. Tampereen piirin yhdeksään koulutus- tai vastaavaan tilaisuuteen on osallistunut yhteensä 38 aktiivijäsentä.

Teatteri-, konsertti- ja muita kulttuuritapahtumia oli edellisvuoden tapaan runsaasti. Liikuntapuolen toiminta on edelleen lisääntynyt. Esiin voidaan nostaa luontoretket Helvetinjärven kansallispuistoon, Vihavuoteen, lukuisat kävelyretket lähikylissä sekä kuntosali- ja keilavuorot.

Tilastot eivät tue väitettä, että yhdistys on keskittynyt ulkoiluun. On vain käynyt niin, että liikunta on kasvanut muun toiminnan kärsimättä.

Menestyksellisen sekä tulokseltaan että toiminnan laajuudeltaan vilkkaan vuoden tilinpäätös vahvistettiin yksimielisesti.

 

MATTI VAINIO