Pälkäneen lions-klubi: Risto Lindholm ja Erkki Alhainen lyötiin ritariksi

60 vuotta paikkakunnan palvelijana

Risto Lindholm ja Erkki Alhainen lyötiin ritareiksi. Mukana seremoniassa myös vaimot Anita ja Tuula.

Lions-klubi on laittanut Pälkäneellä alulle monta tärkeää hanketta. Sen aloitteesta on rakennettu Kostiakoti ja siunauskappeli, valaistu katuja ja asvaltoitu tori. Yhteiskunnallista aktiivisuutta selittää se, että leijonissa on ollut mukana keskeisiä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Piirikuvernööri Esko Hietanen luovutti 60-vuotista taivalta juhlivalle Pälkäneen klubille Arne Ritari säätiön viirin, joilla on aiemmin palkittu nelisenkymmentä Lions-klubia.

Viime vuosina leinojat ovat satsanneet vapaa-ajan puitteisiin ja tuoneet kylälle uusia aktiviteetteja. Kostian koulun pihalle rakennettiin leikkitelineet ja alakouluille lahjoitettiin urheiluvälineitä yli 5000 eurolla.

Toissa talvena tehtiin uusi laavu Pälkäneveden Ratasaareen ja viime vuonna avattiin frisbeegolfrata Kostianvirran rannalla. Hankkeet kustansivat itse itsensä. Laavun rakennustarvikkeet lahjoitti Eridomic, jonka hallissa komea taukopaikka myös rakennettiin. Kattotarvikkeet saatiin Pälkäneen rakennuspelliltä, Rautia hoiti kuljetuksen jäitä pitkin ja Koskikulta lahjoitti seinään kiinnitetyn Leijona-laatan. Myöskään frisbeegolfrata ei syönyt avustusvaroja, sillä kymmenen yhteistyökumppania kustansi sen rakentamisen.

– Toiminnassa on korostunut nuorisotyö, Pälkäneen Lions-klubin 60-vuotisia vaiheita läpi käynyt Rauno Koskinen kiteytti 2010-luvun taitteen.

Uusien hankkeiden rinnalla on pidetty huolta vanhoista perinteistä. Alle 12-vuotiaisen nappulahiihdot on sivakoitu vuodesta 1977 alkaen. Vuodesta 1986 alkaen on palkittu vuoden vetäjä, joka toimii yleensä nuorten parissa. Lisäksi leijonat järjestävät yhteiskoululla vuosittain rauhanjulistekilpailun, palkitsevat nuoria ja kouluttavat opettajia.

– Lions Quest -kurssitus aloitettiin vuonna 1991. Huumeiden vastaiseen koulutukseen on lähetetty kaikkiaan kahdeksan pälkäneläisopettajaa, Rauno Koskinen kertoo.

Kallen kannustusstipendi kantaa vuonna 2011 kuolleen Carl Lindin muistoa. 25 vuoden ajan aktiivisesti leijonissa toiminut Lind oli urheilumies, jonka nimikkokisa Kallen hölkkä juostiin Harhalassa. Kallen stipendillä palkitaan nuoria, jotka liikkuvat iloisella mielellä ja positiivisella asenteella – kuten Lindkin aikanaan.

 

Klubiesitelmiä ja yritysvierailuja

Markku Ruokosen isoisä oli perustamassa Pälkäneen lions-klubia ja isä aktiivinen klubilainen. Nyt kolmannen polven leijonalle myönnettiin Melvin Jones -jäsenyys.

23. maaliskuuta 1955 perustettu Pälkäneen Lions-klubi oli maan ensimmäisiä maalaisklubeja. Muun muassa Valkeakoskelle leijonatoiminta juurtui myöhemmin.

Pälkäneen leijonien kummiklubi on Tampereen Lions-klubi. Pälkäneläisleijonat puolestaan ovat auttaneet alulle Kangasalan, Oriveden ja Tampereen Messukylän Lions-klubit.

Lauantaina Rönnvikissä 60-vuotisjuhliaan viettäneen klubin 32 jäsentä kokoontuvat kuukausittain Kostian Kievarissa.

– Alkuun kokoonnuttiin jäsenten kodeissa. Ravintolaan siirryttiin, kun sellaisia alkoi syntyä paikkakunnalle, Rauno Koskinen kertoo.

Kievari on toiminut leijonien kotina viimeiset 22 vuotta. Ennen sitä kokoonnuttiin Aapiskukossa ja Tervapirtillä.

– Parhaimmillaan kokouksessa kuullaan kaksi klubiesitelmää. Myös yritysvierailut on elvytetty, Rauno Koskinen kertoo.

Hänen mukaansa leijonatoiminta on yhdistystoiminnan tapaan aaltoliikettä.

– Nyt ollaan matkalla kohti aallon harjaa, kun mukaan on saatu nuoria, energisiä klubiveljiä.

Esimerkiksi nuorisovaihdossa on vietetty hiljaisempia aikoja, mutta vaihtoon puhalletaan Kalle Vaismaan johdolla uutta puhtia. Leijonat lähettävät vaihtoon täkäläisiä nuoria ja majoittavat muualta tulleita. Yhteensä vaihdokkeja on ollut 17.

Paikallisten kohteiden lisäksi leijonat ovat toimittaneet apua isoihin katastrofeihin esimerkiksi Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen ja Estonian haaksirikon yhteydessä.

 

Äijäsinapista tuli hittituota

Pälkäneen lions-klubin nuorisovaihdosta vastaava Kalle Vaismaa juonsi Leijonien 60-vuotisjuhlan.

Leijonat hankkivat varoja stipendeihinsä ja tempauksiinsa erilaisilla talkoilla. Viime vuosina niistä näkyvin on ollut Äijäsinappi. Lions-klubi ryhtyi valmistamaan joulusinappia neljä vuotta sitten. Omaan myyntiin, yrityslahjoiksi ja naapuriklubeille tehty sinappi on tuottanut 16 000 euroa.

Takavuosien rahasampo oli verokalenteri. Sen painatus loppui neljään vuoteen, ja leijonat elvyttivät jo 1980-luvun alussa käynnistetyt sika-arpajaiset. Nykyisin Filippiineillä asustava Veli-Matti Rantti teki suururakan järjestäessään jouluarpajaisia, joissa arvailtiin, paljonko kuvassa esiintyvä Heikkilän sika painaa.

1980-luvun alusta alkaen leijonat myivät joulukuusia. Kuusikauppa loppui kymmenen vuotta sitten, kun kauppoihin alkoi tulla kasvatettuja kuusia.

 

Työ ja perhe vievät miehet leijonista

Leijonajärjestö sai alkunsa kesäkuussa 1917 Yhdysvalloissa. Liikemiehillä oli ”rapsuta selkääni, niin minä rapsutan sinun selkääsi” -tyylisiä herrakerhoja. Lions-klubin perustaja Melvin Jones halusi verkostoitumisen lisäksi tehdä myös hyvää.

Palvelukerho levisi naapurimaihin ja saapui Eurooppaan vuonna 1948. Suomen ensimmäinen klubi oli 1950 aloittanut Helsingin Lions-klubi. Pälkäneen klubi oli maan 33.

Nykyisin Suomen vajaassa tuhannessa Lions-klubissa on noin 25 000 jäsentä. Ikääntyvä leijonakaarti harvenee vähitellen.

– Lasku on pysäytettävä, jotta saamme jatkossakin toimia suomen kielellä, piirikuvernööri Esko Hietanen sanoi.

Hän vitsaili, että keski-ikä laskee, kun seitsemänkymppiset leijonat innostavat 69-vuotiaat kaverinsa mukaan.

Yhteiskunnan muutos on kaventanut leijonien elintilaa. Ihmiset ovat entistä kiireisempiä sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Miehet ovat perhekeskeisempiä, eikä leijonatoiminnalle löydy aikaa.

Hietanen kannusti leijonia levittämään sanaa palvelujärjestöstään.

– Emme saa olla mikään salaseura. Meidän pitää uskaltaa ja osata kertoa leijona-asiasta. Mukaan olisi tulossa enemmän ihmisiä, kun vain huomaisimme kutsua heitä mukaan, Hietanen uskoi.

Työkenttää ja hyväntekeväisyyskohteita leijonille piisaa.

Risto Lindholm ja Erkki Alhainen lyötiin ritareiksi.

– Emme halua astua yhteiskunnan varpaille, mutta varpaan välejäkin on riittämiin.

 

Kaksi ritaria ja Melvin Jones -jäsen

60-vuotisjuhlan yhteydessä Erkki Alhainen ja Risto Lindholm lyötiin ritareiksi. Ennestään Pälkäneen leijonissa on neljä Arne Ritari -säätiön ritaria: Rauno Koskinen, Kari Sillantaka, Kauko Mäkinen ja Arvi Tunkelo.

Erityisen huomionosoituksen sai Markku Ruokonen. Kolmannen polven leijonalle myönnettiin Melvin Jones -jäsenyys.

Ruokonen sanoi, että tunnustus veti hiljaiseksi ja nosti mieleen legendaarisen Carl Lindin.

– Ensimmäisenä mietitytti, että olenko minä tämän ansainnut, kun moni on toiminut leijonissa pidempään kuin minä olen elänyt.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?