Sahalahti-Seuran kotiseutuilta: von Qvanten-suvun muistelua

Aatelisuvun viimeisestä jäsenestä kaksi kertomusversiota

Sahalahden hautausmaalla on haudattuna aatelisia von Qvanten suvun jäseniä. Haapaniemen kartanoa omisti neljän sukupolven ajan von Qvanten-suvun edustaja vuodesta 1647 aina vuoteen 1782, jolloin tila päätyi pakkohuutokaupassa uudelle isännälle.

Viimeinen aatelisuvun miespuolinen jäsen Erik von Qvanten kuoli Sahalahdella vuonna 1952. Hän asui Ilolan kylässä, Partalan talossa, jota nykyään omistavat Meeri ja Timo Salonen.

Sahalahti-Seuran kotiseutuiltaan esitelmän paikkakunnalla vaikuttaneista von Qvanteneista koonnut Seppo Rinne kertoi, että viimeinen suvun jäsen haudattiin Sahalahdelle vuonna 1966. Iltaan osallistunut Väinö Eronen tiesi omakohtaisen kokemuksensa mukaan, kuinka vielä yksi syntyjään von Qvanten laskettiin hautaan kymmenen vuotta myöhemmin.

–Lyyli Seppälä kuoli Helsingissä, jossa myös oli hautaansiunaamistilaisuus. Hänen ruumistaan lähti tuomaan Sahalahdelle vain auton kuljettaja.

–Maija Mattila oli saanut tietoa, että tällainen kuljetus on tulossa ja pyysi minua lähtemään kirkolle. Arkun laskemiseksi hautaan kun tarvittiin vähintään neljä henkilöä. Minä olin yhtenä siinä mukana, Eronen muisteli mieleen painunutta tapahtumaa.

Täysin tuntematon tämä von Qvanten-suvun edustaja ei Eroselle ollut. Hän osti aikoinaan Lyyli Seppälältä maata, jolle rakennetussa talossa hän edelleen asuu vaimonsa kanssa.

 

Tuhlailu vei tilan

Aatelisuvun tarina Sahalahdella juontuu vuodesta 1647, jolloin suvun kantaisä, Liivinmaalla syntynyt Jost Qvant, sai ansioistaan Haapaniemen kartanon. Uusi isäntä karkotti tilalta edelliset omistajat ja perusti sinne säteritilan.

Kartanon pitoa jatkoi hänen poikansa Henrik Johan, jonka toinen puoliso oli lähtöisin Saarioisten kartanosta. Tilan seuraavan isännän, Fredrik von Qvantenin aikana kartanossa tehtiin katselmus.

Merkinnät tuosta katselmuksesta kertovat, että tilalla oli kaksi nelikamarista päärakennusta, useita piharakennuksia leivintuvasta keittokotaan ja peräti viisi navettaa.

Kartanon viimeiseksi suvun isännäksi jäi Henrik Adolf von Qvanten, tuhlailevaa elämää viettänyt mies, jonka jatkuva velanotto vei tilan pakkohuutokauppaan vuonna 1782.

Myös Pälkäneellä asui aikoinaan von Qvanteneita.

 

 

 

Yksi kommentti

  1. Maija Salonen

    Von Qvanteneista oli lehdessä kertomus. Isoisäni isä oli Kustaa Kuski, hän oli Vääksyn kartanon kuski, siitä oli nimi. Hän oli syntyään Johan Gustaf Eerikinpoika (Skön) Sahalahdelta. Hänen äitinsä Caisa Lisa Tuomaantyttären äiti oli Christina Regina von Qvanten. Kustaan hauta on jäljellä (vahdittu) Kangasalan kirkolla. Hän kuoli 1903.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>