Pikaselvitys: Voisiko osuuskunta tai yhtiö vetää valokuitua yrityksille ja asukkaille

Puoli Pälkänettä jää ilman kiinteää nettiä

Maakaapeli lähestyy Pälkäneen keskustaa. Kunta rakentaa samalla valokuituyhteydet kiinteistöihinsä. Nyt myös yrittäjät ja asukkaat heräsivät siihen, että jatkossa tarjolla on ainoastaan mobiiliyhteys.

Noin tuhat pälkäneläistaloa voi odottaa syksyn myrskyjä entistä rauhallisemmin mielin, kun niihin johtavat sähköjohdot siirretään pylväistä maan alle. Hyvällä uutisella on myös kääntöpuolensa: samalla puoli Pälkänettä jää ilman kiinteää nettiä.

Sähkö- ja puhelinlangat puretaan syksyn ja talven aikana vajaasta 700 pylväästä Kangasalan rajalta Kantokylään saakka. Töitä tehdään Onkkaalantien varressa ja pääosin tien länsipuolella eli Mallasveden puoleisessa osassa kylää. Lisäksi vanhat kaapelit puretaan Kankaanmaan teollisuusalueelta.

Elenia ja maakaapelointiurakkaa hoitava Eltel esittelivät torstaina Nuijalla jättihanketta, joka käynnistyi maaliskuun alussa. Pälkäneläisyrittäjät ja -asukkaat olivat tyrmistyneitä siitä, ettei kiinteän puhelinverkon purkamisesta ole varoitettu mitenkään.

Projektivastaava Jukka Laakso kertoi, että Elenia on ollut yhteydessä Soneraan, jonka puhelinlangat ovat yhteiskäyttösopimuksella pylväissä. Laakson mukaan operaattorin pitäisi tiedottaa lankaliittymien purkamisesta puoli vuotta ennen yhteyden katkaisua.

 

Aleksi Seppä Elteliltä esitteli Pälkäneen sähköverkon maakaapelointia.

Yritys ei voi jäädä mobiilin varaan

Kunta aikoo vetää valokuidun kiinteistöilleen, sillä kunnan toimipisteissä ei voida jäädä mobiiliyhteyksien varaan. Myös yrittäjät selvittävät pikavauhdilla valokuitumahdollisuutta.

– Esimerkiksi talovalvonta tai lämpökeskuksen etäkäyttö ei toimi mobiilin kautta, Timo Ojala sanoo.

Joissain kotitalouksissa kiinteästä netistä on luovuttu, sillä 4G:n kautta langaton yhteys on nopeampi ja edullisempi kuin ADSL-yhteys. Langattomalla tekniikalla on kuitenkin rajoitteensa. Kun mobiililla on riittävästi käyttäjiä, yhteys hidastuu ja pätkii.

– Messuosastoa rakennettaessa kaikki tekniikka toimii hienosti. Mutta kun paikalle pelmahtaa kuvia ja videoita nettiin lataavaa väkeä, niin mikään ei enää toimikaan, Ismo Auraneva kertoo esimerkkinä.

Hän johtaa kansainvälistä tietopalveluyritystä Autodataa, joka palvelee netin kautta autokorjaamoita. Auranevasta on selvää, etteivät yritysten järjestelmät voi jäädä mobiilin varaan.

Viestintävirasto selvitti valokuidun saatavuutta eri kunnissa. Selvitys paljasti, että nettiyhteyksissä Pälkäne on takapajula. Selvityksen tulokset kartalla: mitä sinisempi kunta, sitä paremmat yhteydet. Punaisen värin kirkkaus kertoo valokuidun kehnosta saatavuudesta. Pälkäne hohtaa punaisena sinisen Hämeenlinnan vieressä. Hämeenlinnalaista 60 prosenttia asuu valokuidun äärellä. Pälkäne on laajakaistavertailussa maan 317 kunnan joukossa 244. ja valokuituvertailussa 289.

Kankaanmaan teollisuusalueella on isoja yrityksiä, joille nopeat ja varmat yhteydet ovat elinehto. Ne ovat maksaneet jopa kymmeniä tuhansia euroja valokuituliittymästä.

Elenian maakaapelointityömaan yhteydessä Tampereen Puhelin Oy on tuomassa valokuidun Kankaanmaalle. Operaattori ei ole kuitenkaan ollut yhteydessä alueen yrityksiin. Taustista sen sijaan soiteltiin operaattorille ja kyseltiin, saisiko sinnekin valokuituliittymän, kun kaapelit viedään vierestä.

– TPO:ssa ei tiedetty valokuidusta mitään. Sieltäkin tarjottiin pelkkää mobiililiittymää, Petri Saario kertoo.

 

Elenia uskoi, että TPO tuo valokuitua

Valokuitu on nykyisin ainoa järkevä tekniikka kiinteiden nettiyhteyksien rakentamiseen. Se mahdollistaa huippunopeat yhteydet puoleksi vuosisadaksi.

Operaattorit eivät ole kiinteää laajakaistaa rakentamassa, joten kuntakeskuksessa ollaan samassa tilanteessa kuin Laitikkalassa: on perustettava pikaisesti osuuskunta tai yhtiö verkkoa rakentamaan.

Kauko Mäkinen päivitteli kiirettä.

– Kaapelia vedetään kohta jo Taustissa. Asian kanssa ollaan pahasti myöhässä. Eikö kunnalle ole ilmoitettu ajoissa, että puhelinlangat lähtevät, ja jäämme mobiilin varaan, entinen kunnanjohtaja ihmetteli.

Elenian Jukka Laakso myönsi, että puhelinasiat eivät tulleet selkeästi esille, kun sähköverkon rakentajat kävivät syksyllä kunnassa esittelemässä maakaapelointia.

– Olimme siinä uskossa, että Tampereen Puhelin tuo valokuidun koko Pälkäneelle. Kun suunnitelmat valmistuivat, selvisikin, että se tuo yhteydet vain Kankaanmaalle saakka, Laakso kertoi.

Pälkäneen tietohallintopäällikkö Harri Pinolan mukaan kunnassa asiaan havahduttiin, kun siltä alettiin kysellä lupia sähkökaapeleiden kaivamiseen.

– Syksyllä henki oli vielä sellainen, että Elenia huolii kaivantoonsa vain operaattoreiden kaapeleita, Pinola kertoi.

 

Valokuitua tarvitsevat kartalle

Timo Einola Sonerasta kertoi, ettei operaattori lähde rakentamaan valokuitua, vaan keskittyy mobiiliin.

Sonerassa valokuituasioita hoitava Timo Einola oli Nuijalla kuunteluoppilaana. Hän ei luvannut pälkäneläisille valokuitua. Sen sijaan operaattori tarjoaa mobiilia, jonka avulla yltää lain vaatimaan yhden megabitin nopeuteen.

Operaattorin on vaikea myydä kallista valokuituliittymää. Kuituhankkeet etenevät paremmin, kun ne lähtevät paikallisista tarpeista. Einola piti Laitikkalan valokuituhanketta tästä hyvänä esimerkkinä: 1500–2000 euron hintaisen liittymän on ottamassa ainakin 31 kyläläistä.

Laitikkalassa liittymähinta saatiin keskimääräistä edullisemmaksi talkootyön avulla.

– Valokuituliittymän hinta vaihtelee nollan ja 3000 euron välillä. Jos liittymähinta on edullinen, rakennuskustannuksia kerätään kovemman kuukausihinnan avulla, Einola sanoi.

Laitikkalan valokuituhankkeessa jättiurakan tehnyt Pekka Moisio ei pitänyt mahdottomana, että kuituosuuskunta laajenisi myös Onkkaalaan. Ennen osuuskunnan perustamis- tai laajentamispäätöstä tehdään pikainen tarvekartoitus: kunnan nettisivuille avataan karttapalvelu, johon valokuidusta kiinnostuneet asukkaat ja yritykset voivat merkitä, missä laajakaistaa tarvittaisiin.

Liittymästä saadaan hinta-arvio suunnitelmien teon ja rakentajien kilpailuttamisen jälkeen. Osviittaa hintatasosta antaa Laitikkalan hanke. Siellä liittymä maksaa 1500–2000 euroa ja sadan megabitin yhteys noin 60 euroa kuukaudessa.

Laitikkalassa kuituverkko rakennetaan aikataulusyistä pääosin itse, eikä lankoja lasketakaan Elenian kaivantoon.

– Jos kuitua rakennettaisiin samassa tahdissa sähköverkon kanssa, jouduttaisiin tekemään paljon kalliita liitoksia, Pekka Moisio perustelee.

Asvaltoidussa keskustassa ei ole muuta järkevää mahdollisuutta kuin mennä Elenian kaivantoihin. Jukka Laakson mukaan keskustassa metrihinta on viisi euroa.

Päätös valokuidun rakentamisesta on tehtävä nopeasti, mikäli kaapelit halutaan vetää samaan aikaan sähköjohtojen kanssa.

– Ei ihan tänään tarvitse päättää, mutta kiire asian kanssa on. Työt etenevät keskustaan huhti–toukokuussa, Jukka Laakso arveli.

Pälkäneen kunnanhallitus käsittelee valokuituhanketta tällä viikolla.

Esa Östring, Aleksi Seppä, Jukka Laakso ja Matti Huomo katsovat kartoilta, miten sähköjohtoa rakennetaan maassa kohti Pälkäneen keskustaa.

 

Maakaapelointi ei nosta siirtomaksuja

Pirkanmaan tämä vuoden suurin maakaapelointityömaa etenee vanhan Lahdentien varressa kohti Pälkäneen keskustaa. Ensimmäiset pari uutta muuntajaa on jo otettu käyttöön Uusi-Mälkilässä.

– Keväällä ennen toukotöitä keskitytään pelto-osuuksiin ja kesällä työt etenevät keskustaan, projektivastaava Jukka Laakso kertoi.

Nuijalle kertyi joitain kymmeniä kuntalaisia, kun 2,7 miljoonan euron jättihanketta esiteltiin torstaina. Asukkaat toivoivat, että rakentajat olisivat heihin ajoissa yhteydessä, sillä tontin omistajalla heillä on paras tieto syöttöputkista ja sulkuventtiileistä.

Sähköjohtoja kaivaa maahan Eltel. Se kuuluu kuuden raamiurakoitsijan joukkoon, jolle Elenia ohjaa puolet verkon rakennustöistä. Eltel on antanut Pälkäneen urakan vilppulalaiselle Mikko Tiensuu Oy:lle. Aliurakoitsija puolestaan on valjastanut avukseen paikallisen Koneyhtymä J & H Siukolan.

Elenia pyrkii saamaan 70 prosenttia asiakkaistaan maakaapeloinnin piiriin vuoteen 2028 mennessä. Tällä hetkellä työt keskittyvät taajamiin, ja vuosikymmenen lopulta alkaen jatketaan haja-asutusalueilla.

– Elenialla on sähköverkkoa 65 000 kilometriä – eli se ulottuisi puolitoista kertaa maapallon ympäri. Maakaapelointia ei voida tehdä kertarysäyksellä, koska emme löytäisi riittävästi tekijöitä – tai urakoiden hinnat ainakin nousisivat taivaisiin, projektivastaava Jukka Laakso kertoo.

Eleniassa uskotaan, ettei maakaapelointi nosta sähkön siirtomaksuja, vaan päin vastoin alentaa niitä, kun vikoja on jatkossa vähemmän.

Osassa Pälkäneen keskustaa johdot jäävät vielä pylväisiin. Onkkaalantien itäpuolella verkko ei ole yhtä vika-altis kuin nyt uusittava Mallasveden puoleinen osuus.

Kommentit (7)

  1. RMZ

    Pälkäne on oikeata takapajulaa tän kuituasian kanssa, ekanet ei oiken ota tuulta alleen kun kuntalaiset ei ole ollu tarpeeksi aktiivisia tekemään esisopimuksia vaikka ne ei sido mihinkään.

  2. kiinteää yhteyttä vailla

    Ei hyvää päivää mitä amatööritouhua.
    Nyt olisi ehdottomasti pitänyt lyödä kuitu maahan.
    Mobiilit ratkaisut eivät toistaiseksi ole kestäviä ja
    tuo datasähkökin tarvitsee valokuitua jokatapauksessa,
    Eikä sekään mikään ratkaisu ole.

  3. Tiul Paalila

    Älkää hyvät ihmiset ruvetko rahojanne kaiken maailman kaapelikuituihin laittamaan, tuo internetti on aivan varmasti ohimenevä muotihössötys. Kyllä normaali ihminen tulee toimeen ilman somettimia ja fasepuukia. Kyllä televiisio pitää riittää että pysyy maailman menossa mukana. Ja jos tilata jotain tarvii, niin postimyyntikatalookista vaan. Kaivakaa mielummin kaapeliojien sijaan nuo kaalipeltojen ympärillä olevat ojat. Ei jää sitten syksyllä vesi pellolle.

  4. Timo Einola, Sonera

    Tahdon hieman korjata niitä lausuntoja, mitä suuhuni laitettiin:

    ”Timo Einola Sonerasta kertoi, ettei operaattori lähde rakentamaan valokuitua, vaan keskittyy mobiiliin.”

    => Sonera ei keskity omassa toiminnassaan ainoastaan mobiiliin, vaan on ympäri Suomea mukana lukuisissa hankkeissa, joissa yhdessä kuntien, kuntayhtiöiden, osuuskuntien ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan kuitupohjaisen verkon päälle palveluita tulevaisuuden tarpeisiin. Tästä ovat hyviä esimerkejäi esimerkiksi Laitikkalan kylä Pälkäneellä, sekä Valkeakosken Energian kanssa tehty kumppanuussopimus, joissa molemmissa Sonera tahtoo olla mukana yhdessä paikallisen toimijan kanssa. Samalla tavalla Sonera tahtoo olla mahdollistamassa myös Päkäneellä ja koko Suomessa edistyneitä tietoliikenneratkaisuja, johon Sonera jo olemassa olevat runkoverkot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.

    todettava on myö se, että paikalliselle operaattorille asetetut yleispalveluvelvoitteet ovat eri asia kuin kuituverkon rakentaminen (Sonera toimii siis yleispalveluyrityskenä Pälkäneen alueella). Liikenne- ja viestintäministeriö määrittää Yleispalveluyritykselle velvollisuuden tarjota laajakaista seuraavasti:

    ”Yleispalveluksi on määritelty 1 MBit/s laajakaistayhteys, jota yleispalveluvelvollisen teleyrityksen on tarjottava kohtuullisella hinnalla vakinaisiin asuntoihin ja yritysten toimipaikkoihin. Liittymä voidaan toteuttaa kiinteässä tai langattomassa viestintäverkossa.”

    Yleispalveluvelvoitetta ei voi eikä tule sotkea millään tapaan kuituverkkoihin tai niiden rakentamiseen, koska viranomaiset eivät ole näin asiaa tarkoittaneet. Soneran tehtävänä on turvata Liikenne- ja viestintäministeriön määrittämä yleispalveluvelvoite ja se tullaan tekemään Pälkäneelle myös viranomaisen ohjeen mukaisesti joko langattomasti (mobiili-ratkaisuilla) tai kiinteällä verkolla (siis esim. kupari-ratkaisuilla). Jos kiinteiden yhteyksien pylväät häviävät, niin eivät Langat voi ilmaan ilman pylväitä jäädä ilmaan roikkumaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?