Kuntarakenneselvityksen laatija Aleksi Saukkoriipi saattoi huokaista helpotuksesta, kun lokakuussa alkaneen urakan tulokset saatiiin paperille.
Pälkäneen ja Kuhmoisten Kangasalan kanssa laatima kuntarakenneselvitys valmistui 26. maaliskuuta. Seuraavana päivänä ohjausryhmän edustajat ja selvityksen laatija Aleksi Saukkoriipi pitivät tiedotustilaisuuden Kangasalan kunnanvirastossa, mutta tilaisuus jäi suppeaksi eikä siihen osallistunut esimerkiksi kuntien luottamushenkilöitä.
Laimea kiinnostus selittynee osittain sillä, että selvityksestä on vielä paljon sanomatta. Loppuraportin julkistamisesta alkoi 30 päivän huomautusaika, jolloin kuka tahansa kuntalainen voi jättää oman kommenttinsa selvityksestä.
Huhtikuun aikana kaikissa kolmessa kunnassa järjestetään kuulemistilaisuudet henkilöstölle sekä avoimet kuntalaistilaisuudet, jotka pidetään Kangasalla 7., Pälkäneellä 20. ja Kuhmoisissa 21. päivänä.
Siten selvityksen käsittelyyn edetään kunnanhallituksissa ja valtuustoissa vasta toukokuun puolella.
Lopulliset päätökset kuntaliitoksen etenemisestä tehdään 8. kesäkuuta 2015 kaikkien kolmen kunnan valtuustoissa.
Pälkäne voi jatkaa riskillä
Oskari Auvinen ja Eero Laesterä saivat ottaa tiedotustilaisuuden alun rennosti – liioilla kysymyksillä ei pommitettu.
Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja Eero Laesterän mukaan päätös kieltäytyä kuntaliitoksesta olisi Pälkäneellä tietoinen riskinotto. Selvityksen mukaan Pälkäneellä on kuitenkin mahdollisuuksia selviytyä jatkossa itsenäisenä, joskin se tarvitsee kasvavaa yhteistyötä muiden kuntien kanssa.
– Selvitys on ollut mielenkiintoinen ja avartava monessa mielessä. Tulosten valossa näyttää siltä, että Pälkäneen kunnan talous kestää, vaikka sopeuttamistarvetta on edelleen paljon ja tilanne on vaikea, kunnanjohtaja Janita Koivisto arvioi.
Hän piti sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä Kangasalan kanssa esimerkillisenä säästötoimenpiteenä.
– Pälkäneen ja Kangasalan yhteistyö on nykyiselläänkin hyvä malli, joka toimii, Koivisto muistutti.
Uusi kunta joutuisi tasapainottamaan talouttaan, mutta kuntaliitoksen tuoma säästöpotentiaali helpottaisi verojen korotuspainetta. Parhaassa tapauksessa vuonna 2017 aloitettaisiin alemmalla veroprosentilla kuin yhdessäkään selvityskumppaneista tällä hetkellä on.
– Rohkea oletus voisi olla, että lähdettäisiin liikkeelle veroprosentilla 20, jos sopeutus saataisiin heti toteutettua, Laesterä arveli.
Kuhmoinen pyristelee eteenpäin
Kuntarakenneselvityksen perusteella näyttää siltä, että Kuhmoinen tarvitsisi liitoksen heti. Se on kolmesta kunnasta pienin ja talous näyttää heikoimmalta.
Kuntarakenneselvityksen tulos sai Anne Heusalan ja Janita Koiviston miettiväisiksi.
Kunnanjohtaja Anne Heusala sanoi kuitenkin, että lukujen valossa syntyvä synkkä kuva ei ole kunnan arkea. Valintaa tehdään kevään aikana ainakin teoreettisesti kolmesta vaihtoehdosta, sillä tähän asti Kuhmoinen on pyristellyt sitkeästi eteenpäin itsenäisenä, eikä saman tien jatkamista ole vielä suljettu kokonaan pois.
– Olemme tehneet suuria säästöjä, muun muassa viime vuonna miljoonan euron sopeutuksen. Meillä on menossa tiukka talouskuri, mutta koko ajan olemme pystyneet kehittämään kuntaa. Siitä esimerkkejä ovat kaukolämpöverkko, laajakaista ja terveysaseman kuntoon laittaminen, hän muistutti.
Kuhmoisten Jämsän kanssa tekemä kuntarakenneselvitys on valmis, ja se tulee kunnanvaltuuston arvioitavaksi samaan aikaan kuin Kangasalan ja Pälkäneen kanssa laadittu selvitys. Kuhmoinen valitsee siis myös sen, haluaako se säilyttää nykyisen maakuntaidentiteettinsä vai vaihtaa toiseen.
Anne Heusala ei henkilökohtaisesti näe estettä sille, että Keski-Suomeen kuuluva Kuhmoinen voisi identifioitua pirkanmaalaiseksi kunnaksi. Hän kuitenkin myönsi, että myös tämä aihe mietityttää kunnassa.
Kangasala kasvaa yhtä kaikki
Oskari Auvinen johtaa kasvavaa Kangasalaa, tulipa uusia kuntaliitoksia tai ei.
Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen ei halunnut suoraan vastata kysymykseen, hyötyisikö Kangasala hänen mielestään siitä, että siihen liitettäisiin kaksi naapuria, joiden selviytyminen alkaa olla riskirajoilla.
– Ratkaisu on tässä tapauksessa pienten kuntien, ja me kunnioitamme ja odotamme sitä. Yhdistymisen jälkeen meistä tulisi Pirkanmaan toiseksi suurin kunta, mikä tietysti vahvistaa myös Kangasalaa, hän sanoi.
Kangasala on jo nyt profiloitunut vapaa-ajan ja loma-asukkaiden kuntana, ja liitos Pälkäneen ja Kuhmoisten kanssa loisi entistä lujemman pohjan kehittää matkailukuntaa.
Tosiasia on yhtä kaikki, että Kangasala kasvaa Tampereen naapurissa nopeasti, liitettiinpä siihen muita kuntia tai ei. Se kuuluu Pirkanmaan muuttovoittoisimpiin nimenomaan asumiskuntana. Yrityksiä ei ainakaan toistaiseksi ole tullut samaa tahtia, joten tekemistä on nimenomaan palvelujen järjestämisessä asukkaille.
Kuntaliitos lisäisi palvelujen tarvetta, mutta se saattaisi myös lisätä yritysten kiinnostusta, kun kunnan pinta-ala ja väestömäärä kasvaisivat.
Viimeisimmät kommentit