Liitosselvitys: Ohjausryhmä tekee esityksensä vasta kuntalaiskuulemisen jälkeen

Kuntaliitokselta puuttuu sekä keppi että porkkana

Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten kuntaliitos synnyttäisi reilun 40 000 asukkaan jättikunnan, joka ulottuu Päijänteeltä Roineelle. Uusi kunta olisi Kangasala-niminen, ja sen tunnuksena toimisi harppuvaakuna.

11 800 kesäasunnon kunta olisi maan suurimpia mökkipitäjiä. Kunnan erityisvahvuus olisi vapaa-aika, jonka kehittäjäksi palkattaisiin vapaa-aikajohtaja. Vapaa-ajan kärkikunnan uskotaan houkuttelevan matkailijoita ja yrityksiä.

Uusi kunta aloittaisi vuonna 2017. Se muodostuisi nykyisen Kangasalan kunnan pohjalta, johon kaksi muuta liittyisivät.

Liitoksesta olisi eniten hyötyä pienten kuntien organisaatioille. Etenkin Kuhmoisten on vaikea selvitä taloudellisesti ja toiminnallisesti, kun asukkaat ja kunnan työntekijät vanhenevat, menot kasvavat ja tulot pienenevät.

Kuntaliitos vaikuttaisi vähiten Kangasalan talouteen ja toimintaan. Isoin muutos olisi Pälkäneen ja Kuhmoisten keskustoissa, joiden kunnantalot hiljenisivät, kun kymmeniä viranhaltijoita siirrettäisiin Kangasalle. Pitkiin etäisyyksiin tottuneilla sivukulmilla vaikutus ei olisi yhtä suuri.

 

Sote-ratkaisu muutti asetelmaa

Kuntaliitokseen ei saataisi yhdistymisavustusta, koska se ei ole kuntarakennelain mukainen. Kangasala on hoitanut selvitysvelvoitteensa kaupunkiseutuselvityksessä ja Kuhmoinen Jämsän kanssa. Pälkäneen piti tehdä liitosselvitys, koska kunnassa on alle 20 000 asukasta.

Porkkanan lisäksi liitokselta puuttuu myös keppi. Kun selvitykseen ryhdyttiin, keppinä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt näyttää siltä, ettei Kangasala pystykään hoitamaan liitoskunnan sote-palveluita, vaan ne keskitetään vähintään maakunnan kokoiselle alueelle.

Sote-menot tukipalveluineen vievät kuntien rahoista yli puolet. Liitosselvitys ei ota kantaa sote-palveluiden järjestämiseen, koska päätös ei kuntien, vaan uuden eduskunnan käsissä.

Kuntien toimintaympäristö on epävarma ja vaikeasti ennustettava. Niiden tulevaisuuteen vaikuttaa sote-ratkaisun lisäksi oleellisesti monet muutkin isot päätökset ja yleismaailmalliset tuulet. Kunnat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa niihin, vaan lähinnä sopeutua.

Liitospäätös joudutaan tekemään ennen kuin tiedetään, miten sote-palvelut jatkossa järjestetään. Uusi eduskunta pistää uusiksi monia muitakin reunaehtoja. Muun muassa toisen asteen koulutuksen muutokset, kunnan tehtävien karsiminen ja valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat suuresti kuntien tulevaisuuteen.

Kuntien talous on jo ennestään tiukalla, koska menot kasvavat tuloja nopeammin. Pitkä taantuma kasvattaa työttömyyttä ja pienentää verotuloja entisestään.

Kaikkien kolmen kunnan palvelutuotanto on koetuksella ikääntyneiden määrän kasvun vuoksi. Akuutein ongelma on Kuhmoisten kaltaisissa kunnissa, joissa väkeä on vähän ja nuoret muuttavat opiskelu- ja työpaikkojen perässä muualle. Työikäisiä ei enää riitä elättämään vanhuksia. Huoltosuhde heikkenee, ja 2020-luvulla Kuhmoisissa on 1,3 huollettavaa jokaista työikäistä kohti.

 

Aluetoimikunnat vaalivat identiteettiä

Uusi kunta olisi kokoomusvaltainen. Jos valtuustojen nykyiset voimasuhteet säilyisivät, päättäjistä 13 tulisi kokoomuksesta. Demareita olisi kymmenen ja keskustalaisia kahdeksan. Perussuomalaisilla olisi viisi valtuutettua, kristillisdemokraateilla kolme, vasemmistoliitolla ja vihreillä kaksi.

Uusi valtuusto valittaisiin keväällä 2017 ja se aloittaisi työnsä kesällä 2017. Alkuvuoden ajan päätökset tekisi vanhoista valtuustoista yhdistettävä jättivaltuusto.

Kuntalaiset kokisivat liitoksessa monia uhkia: palvelut ja päätöksenteko etääntyisivät, byrokratia lisääntyisi ja tiedonkulku kangistuisi. Uuden kunnan yhtenäisyyttä ja lähidemokratiaa pyrittäisiin edistämään aluetoimikunnilla. Ne vaalisivat identiteettiä ja aktivoisivat asukkaita ja kyliä. Aluetoimikunnilla ei olisi päätösvaltaa, mutta ne antaisivat lausuntoja ja tekisivät esityksiä lähipalveluita ja asuinympäristöä koskevissa asioissa.

 

Johtoa ja keskijohtoa voitaisiin vähentää

Yhdistyvän kunnan työntekijät siirrettäisiin Kangasalan organisaatioon, jonka rakenne tarkentuu yhdistymissopimuksessa. Kunnantalojen väestä suuri osa keskitettäisiin Kangasalle.

Henkilöstökuluista voitaisiin säästää muutamassa vuodessa kolme miljoonaa euroa, kun teknisen toimen ja sivistystoimen organisaatiota tiivistetään ja johtoa ja keskijohtoa vähennetään. Työntekijöillä on liitoksen yhteydessä viiden vuoden irtisanomissuoja, joten vähennykset tehtäisiin eläköitymisen, irtisanomisten ja tehtävänsiirtojen yhteydessä.

Johtoryhmätason miehitys voitaisiin pudottaa lähes puoleen: 19 nykyisen johtajan sijaan selvittäisiin kymmenellä, jolloin säästettäisiin 0,68 miljoonaa euroa vuodessa. Hallinnosta voitaisiin vähentää viisi henkilöä ja säästää 0,22 miljoonaa euroa.

Aterianvalmistus keskitettäisiin Kangasalan tuotantokeittiöön, joka valmistaisi 6000–7000 annosta päivässä. Ateriapalveluista voitaisiin vähentää lähes kymmenen henkilöä, mikä säästäisi 0,37 miljoonaa euroa. Lisäksi voitaisiin tehdä pieniä vähennyksiä sivistystoimessa ja teknisessä toimessa sekä niiden hallinnossa.

Muun eläköitymisen kautta voitaisiin säästää 1,8 miljoonaa euroa.

Yhteensä kolmen miljoonan euron säästö ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi pitäisi käyttää muitakin keinoja: karsia laajan kunnan palveluverkkoa, ulkoistaa ja tehostaa.

 

Rakenteet perattava yhdessä tai erikseen

Kaikkien kuntien taloustilanne on nykyisin kohtuullinen. Kangasalla kasvavan kunnan isot investoinnit lisäävät jo ennestään isoa velkataakkaa. Pälkäne ja Kuhmoinen ovat käytännössä velattomia.

Kuntien menot kasvavat tuloja nopeammin, ja jokainen uudistus tuntuu koettelevan taloutta lisää. Talouden tasapainotuksesta on tullut kaikissa kunnissa pysyvä prosessi. Liitos ei säästäisi leikkauksilta. Palvelurakenteet pitää perata yhdessä tai erikseen.

Selvitys ei sisällä yksityiskohtaisia karsintalistoja, vaan sanamuodot muistuttavat vaalimainoksia: Uuden kunnan on investoitava harkiten. Investoitaessa on arvioitava toimintoja kokonaisuutena. Vanhat rakenteet on uskallettava tarvittaessa rikkoa, jotta toimintaa voidaan kehittää.

Isommassa kunnassa on helpompi karsia esimerkiksi kouluverkkoa. Uuden Kangasalan kyläkouluja harvennettaisiin vanhan Sahalahden, Kuhmalahden ja Luopioisten alueelta, joissa oppilasmäärät pienenevät. Lakkautettavien koulujen opettajia voitaisiin siirtää kasvavien alueiden kouluihin.

Kouluilla saataisiin säästöä opettajien yhteiskäytön avulla: sama opettaja voi toimia usealla koululla. Lukiot yhdistettäisiin hallinnollisesti, mutta opetus jatkuisi myös Pälkäneellä ja Kuhmoisissa. Myös vesilaitokset yhdistettäisiin, mutta niiden putkia ei.

Pääosa kunnantalojen tietokoneista menisi uusiksi, kun kuntien järjestelmät yhdistettäisiin. Vastuu koneista ja järjestelmistä siirtyisi Tampereen kaupunkiseudun tietoliikennepalvelulle, joka on kalliimpi mutta parempi kuin nykyiset järjestelmät.

 

Isompi koko toisi puhtia kehittämiseen

Kuntien henkilöstön määrässä ei ole isoja eroja. Kaikissa on 30–35 työntekijää tuhatta asukasta kohti, kun mukaan ei lasketa sote-henkilöstöä.

Pälkäne ja Kangasala tuottavat palvelunsa vertaisiaan kuntia edullisemmin. Pälkäneellä yleishallinnon asukaskohtaiset kustannukset ovat alle puolet vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna. Myös sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi hoidetaan hieman verrokkikuntia edullisemmin.

Pieneten sosiaali- ja terveysmenojen ansiosta Kangasalan kunta toimii kolmikosta edullisimmin. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät isomman alueen hoidettavaksi, kunnat voivat vaikuttaa lähinnä yleishallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen kustannuksiin. Liitosselvityksen kunnista Pälkäne tuottaa edullisimmin yleishallinnon ja sivistyspalvelut. Tekninen toimi ja muut palvelut ovat Pälkäneellä ja Kuhmoisissa selvästi Kangasalaa ja vastaavan kokoisia kuntia kalliimmat.

Valtionosuuksia eniten saavalle Kuhmoisille kuntaliitos on välttämättömyys. Kun sote-tehtävät siirtyvät isomman alueen hoidettavaksi, kunnan tehtävät käyvät vähiin, sillä esimerkiksi oppilasmäärät ovat pieniä.

Kuntaliitos voisi tuoda lisää puhtia Pälkäneen kehittämiseen. Kunta ei ole pystynyt hyödyntämään sijaintiaan ja vahvuuksiaan, sillä pienillä organisaatioilla ei tahdo riittää paukkuja suunnitteluun ja kehittämiseen. Kun maan muuttoliike on kääntynyt kohti kaupunkeja ja keskustoja, Pälkäneen on entistä vaikeampi houkutella asukkaita ja yrityksiä.

Pälkäneen suunta voisi vahvistaa uuden Kangasalan maaseutu- matkailuprofiilia, kun naapurukset eivät enää olisi toistensa kilpailijoita.

Kangasala puolestaan uhkaa jäädä asuinpitäjäksi, koska se ei ole vetänyt uusia yrityksiä samaan tahtiin kuin asukkaita. Isompi kunta ja uusi maakuntakaava tuovat lisää alueita ja voimavaroja yritysalueiden kehittämiseen.

 

Monimuotoisuus olisi myös vahvuus

Uusi Kangasala olisi laaja ja hajanainen kunta. Taajamia olisi 9–13 riippuen siitä, lasketaanko Kangasalan keskusta yhdeksi vai useammaksi taajamaksi. Kuhmoisten syrjäisimmistä kylistä kertyy lähes sadan kilometrin matka Kangasalan keskustaan.

Palveluverkkoa tiivistettäessä pyritään huolehtimaan palveluiden saavutettavuudesta esimerkiksi joukkoliikennettä, palveluliikennettä ja sähköistä asiointia kehittämällä. Uusi kunta pyrkii myös varmistamaan kunnolliset tie- ja tietoliikenneyhteydet joka kolkkaan. Etenkin yritystoiminnalle nopeat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömyys.

Laajan kunnan monimuotoisuus olisi myös vahvuus. Uudessa Kangasalassa yhdistyisi ainutlaatuisella tavalla kaupunki, maaseutu ja luonto. Kunta koostuisi kaupunkimaisesta nauhataajamasta, vahvoista kylistä, asutusta maaseudusta, suurista järvistä ja laajoista luontoalueista.

Yhdistyneen kunnan resurssit eivät riitä kaikkien alueiden kehittämiseen. Kaavoitusta ohjataan alueille, jotka ovat houkuttelevia, hyvin saavutettavia ja toiminnallisesti nykyisten taajamien lähellä.

Kangasalta Tampereelle johtava nauhataajama olisi edelleen kehittämisen polttopisteessä. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat Päijänteen järvimatkailu, Sappee, Saarenmaa, Tarastejärvi ja Lamminrahka. Kunnan muitakin osia ja yritysalueita pystytään kehittämään, kun ne profiloidaan selkeästi.

 

Hyödyt saataisiin myös yhteistyöllä

Kangasalle kuntaliitoksella ei olisi isoja vaikutuksia, vaan iso kunta nielisi sekä uudet työntekijät että asukkaat.

Kangasala ja Pälkäne selviäisivät itsenäisinäkin kuntina ja suuri osa liitoksen hyödyistä saataisiin myös yhteistyöllä. Pälkäneellä ja Kuhmoisissa voi kiinnostaa yhteistyö esimerkiksi lukioissa, ateriapalvelussa ja maankäytön suunnittelussa.  Kangasalan saattaa olla vaikeampi nähdä, mitä hyötyä sille on tuottaa palvelut myös naapureihin.

Liitosselvitystä esitellään kuntalaisille ja henkilöstölle omissa tilaisuuksissa. Kuntalaiset voivat jättää selvityksestä huomautuksia huhtikuun loppuun mennessä.

Ohjausryhmä päättää vasta kuntalaiskuulemisen jälkeen, esitetäänkö se liitosta ja millä kokoonpanolla. Kevään aikana tehdään pikaisesti uusi selvitys, jos kolmen sijaan päädytään esittämään kahden kunnan liitosta. Kunnanvaltuustot päättävät liitoksesta 8. kesäkuuta.

 

Uusi Pälkäne olisi laskentatavasta riippuen 9–13 taajaman jättikunta, joka ulottuu Päijänteeltä Roineelle. Taajamista suurimmat ovat Kangasalan keskusta (21 000 asukasta), Onkkaala (3200 asukasta) ja Ruutana (2500 asukasta).

Uuden Kangasalan visio

  • Kuntalaisia ja yrityksiä tukeva sekä velvoitteistaan selviytyvä kunta, jossa yhdistyvät kaupunki, maaseutu ja luonto sekä arki ja vapaa-aika ainutlaatuisella tavalla.
  • Uusi kunta järjestää toimintansa asiakaslähtöisesti siten, että asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja yritykset voivat asioida helposti kunnan kanssa.
  • Uusi kunta koostuu erilaisista osista, joista jokainen lisää kunnan elinvoimaisuutta ja lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja tuo kuntaan uusia asukkaita.
  • Uusi kunta näkee itsensä monipuolisena ja moniarvoisena suurena kokonaisuutena, jossa eri osat tukevat kokonaisuuden toimintaa.

Kommentit (4)

  1. vanha harppu

    No ei kyllä Kuhmoisten liitoksessa tähän pakettiin ole mitään järkeä. Sielläkin luulisi sen luontevimman suunnan olevan Jämsä. Tai jopa Orivesi ennen Kangasalaa.

    Vähän hirvittää vain Luopioisten (ja Aitoon) oppilaitosten ja ylipäätään aseman täydellinen alasajo siinä vaiheessa kun Kangasalaan liitytään…

  2. K.ala

    Eipä taida Kuhmoista kovin moni ylipäätään edes haluta, varsinkaan Kangasala…Kunnanjohtajansakin näyttävästi hakee jokaista avointa kuntapestiä, mikä vastaan tulee.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?