Pääsykokeet: Laura Kuismanen tarttui liikuntapedagogiikan, Annariina Rautio sosiaalitieteiden valintakoekirjoihin

Abit hengähtivät hetken

Laura Kuismanen (vasemmalla) ja Annariina Rautio iloitsivat ylioppilaskirjoitusten päätyttyä.

Kangasalan lukion abiturientit Laura Kuismanen ja Annariina Rautio huokasivat helpotuksesta keskiviikkona 18. maaliskuuta. Ylioppilaskirjoitukset ja lukio-opinnot olivat heidän osaltaan ohi.

Kumpikin kirjoitti äidinkielen ja englannin, joiden lisäksi Rautio kirjoitti psykologian ja lyhyen matematiikan ja Kuismanen ruotsin, terveystiedon ja pitkän matematiikan.

Terveystiedon Kuismanen hoiti alta pois jo syksyllä 2014. Silloin hän ei vielä tiennyt mitä odottaa, ja luki enemmän kuin nyt keväällä. Yhteen aineeseen oli helpompaa keskittyä kuin moneen. Terveystiedosta tuli hyvä arvosana, mikä antoi itsevarmuutta kevään kirjoituksissa.

Kuismanen ja Rautio eivät koe lukusuunnitelmien sopivan heille, joten he eivät sellaisia tehneet.

– Mä luin aika paljon, mutta olisin voinut olla ehkä vähän järjestelmällisempi siinä lukemisessa, Rautio pohtii.

– Joinain päivinä luki melkein koko päivän ja joinain päivinä luki tunnin. Se vaihteli tosi paljon, Kuismanen kertoo.

Molemmat tekivät lukuloman aikana satunnaisia työvuoroja henkilökohtaisena avustajana. Työnteko ei häirinnyt lukemista; päinvastoin heistä oli hyvä päästä välillä pois kotoa ja saada ajatukset muualle.

Muutenkaan koko lukuloma ei kulunut kirjojen äärellä. He suunnittelivat aina parin päivän päähän jotakin, jolla motivoivat itseään lukemaan ja palkitsivat itseään. Oli helpompaa keskittyä lukemiseen, kun sai välillä pitää hauskaa.

 

Kaavat ja sanat pyörivät päässä

Kuismanen ei stressannut ylioppilaskirjoituksista. Rautiota alkoi hermostuttaa vähän ennen h-hetkeä.

– En ainakaan tunnistanut, että olisin stressannut. Kirjoituksia edellisenä yönä pyörivät kaavat ja sanat päässä, Kuismanen kertoo.

– Aamulla teki mieli plärätä kaikki kirjat läpi, Rautio sanoo.

Tavoitteet laskivat sitä mukaa, kun yo-kirjoitukset lähestyivät. Rautiosta tuntuu, että urakka meni melko lailla oman tason mukaan, vaikka osa aineista olisi voinut mennä paremminkin. Kuismanen ei koe yltäneensä aivan omaan tasoonsa. Tuloksia jännitetään toukokuun puoliväliin saakka.

– Jos ei mennyt hirveän hyvin, niin ei se parin vuoden päästä enää missään paina. Olisi kiva todistaa itselleen, että oikeasti hallitsee ne asiat, mutta ehkä vähän liian iso juttu niistä on tehty, Rautio arvioi.

Kokeneet konkarit antavat muutaman vinkin tuleville abeille.

– Vähän saa mennä fiiliksen mukaan, kunhan ei mene liikaa, Rautio neuvoo.

– Älkää katsoko oikeita vastauksia netistä kirjoitusten jälkeen, Kuismanen varoittaa.

 

Kirjoitukset takana, valintakokeet edessä

Liikuntapedagogiikan valintakoeaineisto julkaistiin neljä päivää ylioppilaskirjoitusten jälkeen, ja Laura Kuismanen alkoi lukea valintakokeisiin.

– Ei välttämättä jaksaisi heti. Toisaalta nyt sai hengähtää ja viettää vapaata edes neljä päivää. Lukulomalla oli koko ajan tunne, että pitäisi lukea. Nyt oli neljä päivää, kun on sai ajatella, ettei pidä lukea mitään. Olisin ehkä halunnut, että se tunne jatkuisi vähän pidempään, Kuismanen miettii.

Rautio hakee Tampereen yliopistoon lukemaan sosiaalitieteitä. Alan valintakoemateriaalit julkaistaan huhtikuun alussa, joten hänelle jää hieman enemmän aikaa palautua ylioppilaskirjoituksista.

Kuismasen ja Raution mielestä ylioppilaskirjoitukset ja valintakokeet mahtuvat hyvin samalle keväälle. Kuismanen huomauttaa, että kun lukee jatkuvasti, oikea mielentila lukemiseen säilyy läpi kevään. Vuoden päästä virettä voi olla vaikeampaa päästä.

– Joillakin voi olla, että motivaatiota olisi sitten enemmän, kun on ollut pois koulusta. Mutta mä haluan suoraan kouluun, Rautio kertoo.

 

Valmennuskurssien avulla yliopistoon

Molemmat aikovat lukea pääsykokeisiin tosissaan ja ovat menossa myös valmennuskursseille. He ovat kiitollisia, että vanhemmat haluavat tukea kustantamalla valmennuskurssit.

– Haluan kaiken mahdollisen avun, että todennäköisyys päästä olisi isompi, Rautio toteaa.

Jos Kuismanen ei pääse Jyväskylän yliopistoon, hän ottaa välivuodesta ilon irti. Hän ei haluaisi olla koko vuotta töissä, vaan menisi Raamattukouluun tai matkustelisi.

Rautio menisi töihin, jos olisi pakko pitää välivuosi.

– Jos valmennuskurssin on maksanut, niin se on turhauttavaa, jos ei pääsekään, Rautio sanoo.

Kuismanen ja Rautio motivoivat itseään lukemaan sillä ajatuksella, että kohta tämä on ohi – ainakin tältä vuodelta. Monien koulutusalojen hauissa valintakokeiden painoarvo on paljon suurempi kuin yo-kirjoitusten. Se kasvattaa motivaatiota lukea.

– Siinä on sun tulevaisuuden ammatti pelissä, Kuismanen muistuttaa.

Rautio ja Kuismanen ovat tulevaisuuden suhteen luottavaisia ja toiveikkaita.

– Odotan, että pääsisin seuraavaan koulupaikkaan ja sellaiseen työhön, josta tykkään, Rautio kertoo.

– On kauheasti unelmia, mitä haluaa päästä toteuttamaan, kun on ollut vaihe, että sä oot ollut paikallasi kolme vuotta. Nyt on seuraavat vuodet ihan auki. Missä mä olen vuoden päästä? Kuismanen intoilee.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?