Pakkopulla maistui vain muutamille

– Kangasalalaisena veronmaksajana ja talouden näkökulmasta ei liitoksessa ole mitään järkeä, jos sen myötä maksut meillä vain kasvavat, ihmetteli Paavo Nikkanen.

Nikkanen, joka pohjasi sanansa kuntaliitosselvitystä laatineen Aleksi Saukkoriipin kertomaan, taisi tuoda esiin enemmistön kannan kuntalaisille kuntarakenneselvityksen tiimoilta pidetyssä keskustelutilaisuudessa Kangasalla. Enemmistön riitti paikalla olleista tosin muodostamaan varsin pieni ihmismäärä, sillä valtuustosaliin löysi tiensä vain puolenkymmentä kangasalalaista. Niinpä kahvi- ja pullatarjoilujen loppumista oli turha pelätä.

Pirjo Asikainen ja Seppo Ojala saivat hakea kahvikupposet ilman jonotusta. Ojala arveli monen kangasalalaisen pitävän selvitystä ”pakkopullana”, Asikainen pohti lähtemistä uteliaisuudesta Pälkäneelle siellä myöhemmin pidettävään vastaavaan tilaisuuteen.

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen arvioi, että kuntaliitospohdinnat Pälkäneen tai Kuhmoisten kanssa eivät näytä olevan kangasalalaisille tällä hetkellä kovinkaan kiinnostavia – tilanne olisi toinen, jos puhuttaisiin liitoksesta Tampereen kanssa.

Paikalle saapunut Seppo Ojala oli kunnanjohtajan kanssa samoilla linjoilla. Hän uskoi lisäksi, että moni kuntalainen uumoilee selvityksen olevan lähinnä mihinkään johtamaton muodollisuus, mikä laskee kiinnostusta asiaa kohtaan.

– Pysytään tällaisena, ei mitään lisää. Ei siinä olisi veroprosenttien valossakaan mitään järkeä, Pirjo Asikainen nyökkäili.

Ojala katsoi Kuhmoisen olevan sen verran kaukana, että uudesta kunnasta tulisi aivan liian laaja palveluiden järkevän järjestämisen kannalta – kotikunnan kyläkoulujen kohtaloa kun ollaan nostamassa keskusteluihin jo nyt. Pälkäneen kanssa liitosta ei sen sijaan olisi tyystin mahdotonta ajatella. Asikainen voisi laskea Pälkäneen lisäksi liitossuunnitelmiin mukaan Valkeakosken, mutta Mallasveden kaupunkia hänkin lähtisi perustamaan vain äärimmäisen pakon edessä. Kuhmoisen myös hän arveli sopivan paremmin vaikkapa Jämsän kaveriksi.

 

Näkemykset esiin

Pälkäneen kunnan Aleksi Saukkoriipi kävi lyhyesti läpi kuntarakenneselvityksen keskeistä antia: miten kuntakolmikosta Kangasala pärjää lukujen valossa jatkossa hyvin itsekseen ja Kuhmoinen tarvitsisi kipeimmin vetoapua, miten kolmen kunnan taloutta tarvitsisi joka tapauksessa tasapainottaa yhteensä 16 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä ja mitkä olisivat uuden kunnan visioita ja päätavoitteita.

Näistä visioista Paavo Nikkanen ei lämmennyt ajatukselle matkailun tai mökkeilyn autuaaksi tekemisestä.

– Suurempi hyöty kunnalle olisi, jos sallittaisiin asuminen kesämökeillä ympärivuotisesti ja nämä maksaisivat veronsa kuntaan, hän esitti.

Jotta Nikkasen kaipaamia eurohyötyjä voitaisiin saavuttaa, kunnanjohtaja Auvisen mukaan vapaa-ajan toiminnan ja matkailun edistämiseen tulisikin satsata. Lisäksi se edellyttäisi yleiskaavatasoista tarkastelua järvialueilla.

Pirkko Noukkaa arvelutti, miten koko laaja alue saataisiin pysymään elävänä. Saukkoriipi katsoi, ettei se tule olemaan helppoa nykyiselläkään kuntajaolla. Vastauksena kysymykseen palveluiden säilymisestä kunnanjohtaja Auvinen näki, ettei selvitys ole asiakirja, joka sisältää lupauksia tulevasta.

– Välimatkat tulevat väistämättä pitenemään, sitä on turha kierrellä ja kaarrella. Maaseudun rooli muuttuu vääjäämättä tulevina vuosikymmeninä. Uskon kuitenkin, että meidän olisi mahdollista löytää sille uusi elämä ja sisältö – olemme niin lähellä kasvukeskusta, hän totesi.

Vaikka tilaisuus ei suoranainen yleisömenestys ollutkaan, poliittista johtoa valtuuston puheenjohtajana edustanut Raimo Kouhia löysi tilanteesta positiivistakin kehitystä.

– Kuhmalahti-liitoksen vastaavassa tilaisuudessa oli aikanaan läsnä kaksi ihmistä, hän muisteli.

Kuntalaisilla on aikaa kiinnostua kuntarakenneselvityksestä huhtikuun loppuun asti. Laaditulle selvitykselle oleva huomautusaika päättyy 30. huhtikuuta kello 15, ja sen jälkeen selvityksen ohjausryhmä laatii esityksensä kunnanhallituksille ja edelleen valtuustoille. Niin Pälkäneen, Kangasalan kuin Kuhmoisenkin valtuustot kokoontuvat ottamaan kantaa selvitykseen ja sen pohjalta annettuun esitykseen 8. kesäkuuta.

Kolmikon kesken laadittu selvitys raukeaa, jos jokin kunnista päättää jättää tarkemman kuntaliitosselvityksen teon sikseen. Nyt laaditun raportin mukaan kuntien välistä yhteistyötä olisi ilman liitostakin mahdollista syventää esimerkiksi hankintojen, olemassa olevien tilojen, kaavoituksen, lukioiden ja ateriapalvelujen kohdalla.

Kuntalaisten kommentteja ja kysymyksiä otetaan vastaan yleisötilaisuudessa Pälkäneellä 20. huhtikuuta.

”Kuntaliitos voi vähentää kuntalaisten kiinnostusta päätöksentekoon”, esitteli Aleksi Saukkoriipi paikalle saapuneelle viidelle kangasalalaiselle mahdollisen kuntaliitoksen yhtä arvioitua haittaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?