Vehoniemen automuseon Nokian kumihistoria -näyttelyssä nähdään muun muassa pula-ajan autonrengas ja 80 vuotta vanha leluauto

Suomalaisia keksintöjä

Leila Suutarinen, Veikko Hoppula ja Simo Pyykkönen ottaisivat mielellään Nokian kumihistoria -näyttelyyn lisääkin tuotteita.

Vehoniemen automuseon Nokian kumihistoria -näyttely sai alkunsa Olavi Sallisen sairasvuoteella Valkeakosken sairaalassa. Sallinen tiesi olevansa hyvin sairas, mutta se ei tahtia hidastanut.

– Isä teki kesän aikana sairaalavuoteelta käsin monia rengasostoja ja -vaihtoja. Oli siinä kaikenlaisia vastoinkäymisiä, mutta ne eivät isää lannistaneet, Olavi Sallisen tytär Leila Suutarinen kertoo.

– Toisaalta isä on ollut aina kaukaa viisas, ja säilyttänyt esineitä, joilla on arvellut myöhemmin olevan historiallista arvoa. Nämäkin esineet päätyivät näyttelyyn.

Yksi esineistä on Suomen Gummitehdas Oy:n 1930-luvun alussa valmistama kuminen leluauto. Se on hyvässä kunnossa, joskin hieman siinä näkyy vuonna 1932 syntyneen pikku-Olavin kädenjälki.

– Auto on selvästi ollut leikeissä varsin suosittu, Laila Suutarinen hymyilee.

Olavi Sallinen ei itse ehtinyt Nokian kumihistoria -näyttelyä näkemään, sillä hän kuoli viime elokuussa.

 

”Kai se Ruotsista on”

Kumitehdas valmisti paljon muutakin kuin auton renkaita.

– Kumitehtaan tuotevalikoimaan on kuulunut kalosseja, naisten sukkanauhoja, lasten leluja, satuloita ja vaikka mitä kulutustavaroita, Nokian renkaiden viestintäpäällikkö Teemu Sainio muistuttaa.

Rengasvalmistus alkoi 1920-luvulla polkupyörien renkaiden valmistuksella.

Leila Suutariselle autonrenkaista mieleenpainuvimmat ovat 1932 markkinoille tullut Kesäpinta, ja vuoden 1934 Kelirengas.

– Kelirengas on iskostunut niin hyvin mieleeni, että vieläkin talvirenkaita vaihtaessa puhun kelirenkaista, Suutarinen naurahtaa.

Kelirenkaan pitokyky perustui voimakkaaseen pintakuviointiin.  Nykyään talvirenkaiden pitokykyä lisätään erilaisilla kumiseoksilla.

1936 lanseerattiin Lumi Hakkapeliitta, joka on maailman ensimmäinen henkilöauton talvirengas.

– Väitän, etteivät läheskään kaikki osaa yhdistää hakkapeliitta-renkaita suomalaiseksi keksinnöksi, Sainio toteaa.

Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton hallituksen jäsen Simo Pyykkönen muistuttaa, että myös nastarengas on suomalainen keksintö. Sen kehitteli jyväskyläläisessä Kumikorjaamo Arkela & kumppaneissa työskennellyt Veikko Ryhänen.

– Ryhäsen idea syntyi yhdistämällä hakkapeliitan imukuppipinta, reikäporaus ja aikaisemmat kokemukset rautapiikeistä, Pyykkönen kertoo.

Tammikuussa 1957 Ryhänen jätti Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen nimellä ”Piikkirengas”. Patentin perusteissa todettiin, että ”renkaaseen porattuun reikään upotetaan sienen muotoinen metallipiikki paksumpi pää edellä”. Patentti myönnettiin 10. lokakuuta vuonna 1959.

Tutkiessaan suomalaisen nastarenkaan historiaa Pyykkönen kierteli pirkanmaalaisissa rengasliikkeissä.

– Kysyin työntekijöiltä, tietävätkö he, minkä maalainen keksintö on nastarengas. Useimmiten sen arveltiin olevan ruotsalaista alkuperää.

 

Kumiauto 1930-luvun alusta.

Raakakumia voikukista

Sota-aika oli haastavaa aikaa kumitehtaalle. Renkaista oli huutava pula, mitä kasvatti entisestään raaka-aineen tuontikielto ulkomailta. Kautsua eli raakakumia oltiin saatu tropiikin kasvien maitiaisnesteestä. Enää ei saatu, ja suomalaiset joutuivat pohtimaan muita vaihtoehtoja.

Näyttelyn kokoamisessa Olavi Sallista auttaneen Veikko Hoppulan mukaan suomalaiset ovat aina olleet varsin kekseliästä kansaa.

– Renkaita alettiin  tehdä synteettisestä kumista ja uusiokumista. Lisäksi suomalaiset alkoivat viljellä voikukkia, jonka maitiaisnesteestä saatiin kautsua. Ikävä kyllä rengastarvetta ei kuitenkaan tälläkään tavalla saatu täytetyksi.

Sotien jälkeen renkaiden kysyntä kasvoi: uuden rengastehtaan rakennustyöt Nokialla oli käynnistetty jo vuonna 1943, ja vuonna 1948 renkaiden valmistusmäärä oli 40 000 autonrengasta vuodessa.

Syksyyn asti auki olevaan Nokian kumihistoria -näyttelyyn otetaan kiitollisena vastaan lisää materiaalia.

– Näiden esineiden ei tarvitse olla renkaita, vaan ilomielin näkisimme näyttelyssä myös lisää pienesineitä, VeikkoHoppula toivoo.

 

Nokian kumihistoria -näyttelyn avajaisia juhlistettiin viime viikolla. Näyttely on avoinna syksyyn saakka Vehoniemen automuseolla.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?