60 vuotta sitten suomalaisia kuoli eniten maailmassa sydän- ja verisuonitauteihin.
– Esimerkiksi sepelvaltimotauti oli nelikymppisten miesten vitsaus, joka vei monta miestä ennenaikaisesti hautaan, Mikkolan Navetalla esitelmöinyt Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax toteaa.
Suomessa ryhdyttiin tekemään tutkimuksia siitä, miksi sydän- ja verisuonitaudit vaivasivat erityisesti suomalaisia. Tutkimukset nostivat suolan ja kovat rasvat terveyden pahimmiksi vihollisiksi, ja niiden kitkemiseksi suomalaisten ruokavaliosta alettiin tehdä laajamittaista valistustyötä. Myös kolesterolista tuli terveydelle vaarallinen peikko.
Brax mainitsee valistustyöstä esimerkkinä vuosien 1972–1997 Pohjois-Karjala-projektin, jonka päämääränä oli saada suomalaiset karttamaan tupakkaa, suolaa ja kovia rasvoja.
Projektista on oltu montaa mieltä. Lääketieteen tohtori Pekka Puskan mukaan se pelasti neljännesmiljoonan ihmisen hengen. On kuitenkin myös esitetty, että kuolleisuus laski parantuneiden elinolojen ja terveydenhuollon kohentumisen vuoksi.
Joka tapauksessa 60 vuoden aikana Suomessa sydän- ja verisuonisairauksista johtuva kuolleisuus on saatu laskuun.
– Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut 80 prosentilla. Jos olemme saaneet aikaiseksi tällaisia tuloksia, niin olen aivan varma, että meillä on tänä päivänäkin kaikki mahdollisuudet löytää ratkaisuja kansanterveyttä, ja sosiaali- ja terveysalaa koskeviin pulmiimme. Vaalien alla on eletty ruikuttamisen ja näköalattomuuden aikoja. Surkeuden sijaan meidän tulisi kiinnittää huomiomme asioihin, joissa olemme onnistuneet, ja joissa voimme tulevaisuudessa onnistua, Brax toteaa.
Parempiosaisten jäkätystä
On sanottu, että sote-uudistus voisi tuoda sosiaali- ja terveysalalle reilun miljardin euron säästöt.
– Ongelma on kuitenkin se, että säästöistä ei ole mitään hyötyä, jos ihmisten elintavat eivät muutu. Silloin rahaa syödään toisesta päästä vähintäänkin sen verran kuin mitä sote-uudistuksella säästettäisiin, Brax sanoo.
Miten elintavat sitten saadaan muuttumaan? Tuija Brax myöntää, että vaikka Sydänliitolla on paljon tietoa suomalaisten kansanterveydestä ja elintavoistamme, on keinoja elintapojen parantamiseen vähän.
– Tarvitsemme keinoja tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät aktiivisesti pidä huolta terveydestään ja jotka ovat vaarassa sairastua. Mihin meidän tulisi mennä heitä tapaamaan? Koska? Ja miten terveyden edistämisestä tulisi puhua? Siinä on kysymyksiä, joihin otan enemmän kuin mielelläni vinkkejä vastaan, Brax sanoo ja vinkkaa, että hänelle voi lähettää viestejä sähköpostiin.
Braxin mukaan tavalla puhua terveellisten elintapojen puolesta on merkitystä.
– On ihmisiä, jotka kokevat, että elämäntapamuutosten puolesta puhuminen on parempiosaisten jäkätystä. Terveyspuheen sivuviestinä ollaan kuulevinaan, että tässä puhuu parempi ihminen huonommalle ihmiselle. Kuitenkin loppujen lopuksi kyse on yksilön elämästä ja sen laadusta. Luulisi, että jokainen haluaisi elää elämänsä loppuun saakka mahdollisimman terveenä.
Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien yhteydessä puhutaan usein ennaltaehkäisyn tärkeydestä.
– Ikävä kyllä ennaltaehkäisy on liian usein jäänyt juhlapuheiden kauniiksi sanaksi. Ollaan matalan kynnyksen terveyspalveluiden puolella, mutta käytännössä ongelmat ehtivät siirtyä erikoissairaanhoidon kontolle, Brax toteaa.
Miten hoidan sydäntäni?
Sydämen hyvinvoinnille riittävä lepo on yhtä tärkeää kuin liikunta. 20-vuotisen kansanedustajauran tehneelle Braxille keski-iän mukanaan tuomat muutokset unen laadussa ovat tuttuja.
– Tunnen hyvin sudenhetket, kun keskellä yötä herää valvomaan. Eivät ne mukavia hetkiä ole, varsinkin kun tietää, kuinka tärkeää riittävä uni on terveydelle.
Brax kannustaakin ihmisiä ottamaan enemmän päivätorkkuja.
– Ylipäänsä kaikenlainen rentoutuminen tekee hyvää sydänterveydelle. Romanttisten nyyhkyleffojen katselua ei siis kannatta ajatella laiskuutena, vaan satsaamisena henkilökohtaiseen terveyteen.
Tutkimusten mukaan lihasmassa alkaa huveta kovaa vauhtia sen jälkeen, kun ihminen täyttää 40 vuotta. Braxin mukaan hyvä asia on kuitenkin se, että lihaskadolle voi pistää hanttiin.
– Ihminen pystyy kasvattamaan lihaksiaan elämänsä loppuun saakka. Erityisesti jalkojen lihaskuntoon kannattaa panostaa. Kyykky on hyvä liike, ja kuntosalilla kannattaa käydä säännöllisesti.
Särkymättömiä sydämiä
Luopioisissa torstaina vietetty Sydänpäivä keräsi lähes kaikki kylän yritykset mukaan tempaukseen. K-kaupan pihalla Taontapaja Tulikoiran seppämestari Leo Ratinen takoi särkymättömiä sydämiä. Mukanaan hänellä oli retkimallinen taontavälineistö, joilla rautasydämet valmistuivat.
– Tässä on vähän nostalgiaakin mukana, Ratinen puhaltaessaan palkeilla tulta hiiliin.
2000-asteisten hiilien seassa Ratinen kuumensi raudat, ja takoi niistä sitten sydämiä, joista ei kahta samanlaista löytynyt.
Sydänpäivän aikana pääsi myös muun muassa maistamaan Aitopajan sydänystävällisiä leivonnaisia ja SPR:n Luopioisten osaston grillaamia kasvisvartaita. Kirpputorilta löysi sydämenmallisia ja -kuvioisia tuotteita, ja Luopioisten apteekissa pääsi mittauttamaan verensokerin, verenpaineen ja kolesteroliarvot.
Luopioisten Sydänpäivä on osa valtakunnallista Sydänviikkoa, jonka teemana oli Tunne arvosi.
