Matti Simolan mielestä Pälkäneen ja Kangasalan kuntaliitos olisi kannattanut toteuttaa jo 15 vuotta sitten.
Kuntaliitosta selvittäneillä Pälkäneellä, Kangasalla ja Kuhmoisella on edessään isot säästötalkoot ja kuntaveron korotukset. Jos kunnat jatkavat itsenäisinä, Kuhmoisten voi olla vaikea löytää tarvittavia säästöjä.
Myös uuden kunnan taival alkaisi säästöpaketin laatimisella. Isommassa kunnassa säästöjen löytäminen olisi kuitenkin helpompaa.
Kuntakolmikon laatiman liitosselvityksen mukaan 16 miljoonan euron sopeutustarpeesta kolme miljoonaa saataisiin kokoon kuntaliitoksesta syntyvillä säästöillä.
– Johdosta 700 000 euroa, hallinnosta 200 000 euroa ja eläköitymisten kautta vajaat kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Kangasalan keskuskeittiössä voitaisiin valmistaa kaikkien kolmen kunnan ateriat. Tämän ansiosta pärjättäisiin lähes kymmenen henkilöä vähemmällä ja saataisiin 350 000 euron säästöt vuodessa, Aleksi Saukkoriipi luetteli.
Hän myönsi, että säästölaskelmat ovat optimistiset, sillä liitoksen jälkeen henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja ja säästöt pitäisi saada eläköitymisten ja siirtojen avulla. Lisäksi ateriapalvelun säästöissä ei ole huomioitu kasvavia kuljetuskustannuksia.
Timo Ailio sanoi, etteivät vedet riitä uuden kunnan vetovoimatekijäksi, niitä on kaikkialla Suomessa. Hänen mielestään tärkeintä ovat työpaikat.
11 800 kesämökin vapaa-ajan kärkikunta
Uudesta Kangasalasta tulisi 11 800 kesämökin ansiosta maan suurimpia mökkikuntia. Se profiloituisi vapaa-ajan kärkikunnaksi Suomessa.
– Meillä on paljon hyödyntämätöntä vettä. Kun yhteyksiä Päijänteelle kehitetään, matkailu kehittyy sen ympärille, kunnanjohtaja Janita Koivisto visioi.
Timo Ailio ja Mikko Niemi näkivät ristiriidan uuden ja nykyisen Kangasalan visioissa. Nykyisin Kangasala tunnetaan siitä, että se estää haja-asutusalueille rakentamista ja mökkien muuttamista vakituisiksi asunnoiksi.
Eero Laesterä myönsi, että muun muassa rakennusjärjestyksestä jouduttaisiin vielä vääntämään.
– Pälkäneellä rakennusjärjestystä ollaan uusimassa mökkiasutusta suosivammaksi. Vasta perustetulta mökkiläistoimikunnalta halutaan kuulla, mitä mökkiläiset toivovat kunnalta, jotta mökeillä voisi olla pidempään.
Leila Saario kysyi, tarvitaanko pälkäneläisiä Kangasala-talon velkojen maksajaksi.
Laesterä vakuutti, että uuden kunnan kymmenet tuhannet vapaa-ajan asukkaat kääntäisivät kunnan katseet entistä enemmän rannoille.
– Uutta kuntaa kehitettäisiin vapaa-ajan kärkikuntana. Panostus toisi yritystoimintaa ja elinvoimaa koko seudulle.
Yhdistyvän kunnan vahvuustekijöiksi nostettu Kangasala-talo särähti pälkäneläisten korviin.
– Tuskin me Kangasala-taloon lähdetään juhlimaan. Onko se nostettu selvitykseen sen takia, että veloille saataisiin lisää maksajia, Leila Saario kysyi.
Aleksi Saukkoriipi puolusti, että korkeatasoisen kulttuuritalon ansiosta saataisiin tilat, jollaisia pienemmistä kunnista ei löydy. Siksi se mahdollistaisi uudenlaisten tilaisuuksien järjestämisen myös pälkäneläisille.
– Tampere lähti liikkeelle siitä, että oli koski, jonka partaalle tuli tehdas. Sen ympärille alkoi kasvaa kaupunki. Vasta paljon, paljon myöhemmin tehtiin Tampere-talo. Meidänkin kannattaisi keskittyä ensin perusasioihin eli työpaikkoihin, muuten täältä lähtee väki niin kuin muiltakin pikkupaikkakunnilta, Timo Ailio sanoi.
Vilho Nikkanen katsoisi ensin, mitä uusi hallitus saa aikaan ja palaisi mahdolliseen kuntaliitokseen sote-ratkaisun jälkeen.
Palvelut keskittyvät ja jäljelle jää perinnekunta
Kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja Matti Simola sanoi, että liitos olisi pitänyt tehdä jo 15 vuotta sitten. Hän ei löytänyt liitosselvityksestä identiteettikysymystä isompia haittoja.
– Tartutaan tilaisuuteen nyt, kun on tehty hyvä selvitys. Hetken päästä edessä on pakko, sillä ei Suomessa kauaa ole näin pieniä kuntia, hän ennusti.
Mikko Niemi harmitteli, ettei sivukyliin vedetty valokuitua samalla kun rakennettiin vesijohtoja.
Toinen pitkäaikainen kuntapäättäjä Vilho Nikkanen puolestaan toppuutteli liitosintoilua. Hän katsoisi ensin mitä uusi hallitus ja sote-uudistus tuovat mukanaan ja päättäisi liitoksista vasta sitten. Mahdolliseen liitosselvitykseen Nikkanen ottaisi mukaan myös Valkeakosken.
Eero Laesterä sanoi, ettei Mallasveden kaupunki-idea ole ottanut tuulta, koska Valkeakoskea ei kiinnosta Pälkäneen suunta eikä Kangasalaa Valkeakoski.
– Sote-uudistus näyttää johtavan siihen, että pienet kunnat voivat jatkaa itsenäisinä muutaman vuoden pidempään ja palveluiden tuottamisessa tarvittavat leveämmät hartiat rakennetaan muualle kuin peruskuntiin. Kunnat jäävät perinnekunniksi, joiden järjestettävänä on entistä vähemmän palveluita, Laesterä kuvasi.
Hänen mielestään perustrendi on selvä: palvelut keskittyvät, ja ajan myötä kuntaliitos käy vääjäämättömäksi. Laesterä ei lataisi liian suuria toiveita uuden hallituksen maakuntamallille. Esimerkiksi Pälkäneen lukiosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään silloin maakuntatasolla. Vähenevien palveluiden mukana lähtevät myös rahat.
– Jos kunnilta otetaan hommia pois, niin samalla lähtee vähintään sama määrä valtionosuuksia.
Kunnan tehtävien karsiminen ei tosin ole edennyt kovin vauhdikkaasti. Kun tehtävään pari vuotta sitten tartuttiin, tehtäviä oli 500. Nyt niitä on 530.
– Hyvän jakaminen lisääntyy edelleen, Laesterä sanoi.
Mirva Kittilä sanoi, ettei kuntaliitos vie eikä pelasta sivukylien kouluja. Ainoa keino niiden säilyttämiseksi on saada sivukylille lisää lapsia.
Itsenäisenä jatkaminen tarkoittaa riskin ottoa
– Eikö meidän kannattaisi kehittää Pälkänettä, kun meillä on kaikki uuden kunnan vahvuudet: mökkiläisiä, luontoa ja vesistöä, Jani Luukkonen ihmetteli.
Virkansa puolesta liitosselvitystä puolustaneet ohjausryhmän pälkäneläisedustajatkin myönsivät, että Pälkäne pystyy hyödyntämään monet yhdistyvän kunnan vahvuudet myös itsenäisenä.
– Itsenäisenä jatkaminen tarkoittaa kuitenkin riskin ottoa. Silloin meidän on saatava jollain tavalla lisää veronmaksajia kuntaan. Meidän on panostettava markkinointiin ja kunnantalon terävimpään kehitysporukkaan, Eero Laesterä sanoo.
Tero Ahlqvist piti verojen korottamista kestämättömänä tienä, sillä kuntavero on tasavero, jonka korotukset koettelevat kovimmin pienituloisia. Hän ennusti, että sosiaali- ja terveyspalveluiden jälkeen yksityiset toimijat tulevat myös koulusektorille.
Ensimmäisiä askeleita tällä tiellä ollaan jo ottamassa, sillä kunta on perustamassa elinkeinoasiamiehen virkaa.
– Kunta pitää saada siihen asentoon, että pystymme ottamaan osamme kasvusta, kun nousukausi taas alkaa, Janita Koivisto sanoi.
Kuntaliitosselvityksen ohjausryhmä antaa esityksensä toukokuussa, kun kuntalaisia on kuultu yleisötilaisuuksissa ja kirjallisesti. Huomautusaika päättyy huhtikuun lopussa.
– Ohjausryhmä kokoontuu 4. toukokuuta. Pyrimme siihen mennessä saamaan riittävän ymmärryksen siitä mitä kuntalaiset ja poliittiset päättäjät haluavat, Eero Laesterä sanoi.
Ohjausryhmä voi ehdottaa, että liitosta viedään eteenpäin kaikkien kolmen kunnan kesken tai vain kuntaparina. Jos yksi kunnista jää pois, tehdään pikaisesti uusi selvitys. Valtuustot päättävät mahdollisista liitoksista 8. kesäkuuta.
Kuntaliitosselvityksen ohjausryhmään kuuluneet kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (vasemmalla), kunnanjohtaja Janita Koivisto, hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi ja valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko esittelivät liitosselvitystä Nuijan yleisötilaisuudessa.
Viimeisimmät kommentit