Gebhard-mitali: Kolme kautta OP-Pohjolan hallintoneuvostossa istunut Timo Viitanen sai ryhmän korkeimman kunniamerkin

Yhdeksän vuotta näköalapaikalla

Timo Viitanen (vasemmalla), Mauri Kontu ja Kari Manninen palkittiin Gebhard-mitalilla. Kuva: Leif Rosas.

Osuuspankkiryhmä on nykyisin suuri finanssitavaratalo. Sen taustalta löytyy kuitenkin edelleen perinteinen osuuskunta. Asiakkaat omistavat pankin ja valitsevat sen hallintoon edustajansa. Paikalliset pankit lähettävät omat edustajansa liittoon ja liitto edustajansa Helsinkiin, jossa tehdään koko ryhmää koskevat päätökset.

Pälkäneläinen Timo Viitanen on kulkenut tämän polun huipulle saakka. Viimeiset yhdeksän vuotta hän on istunut OP-Pohjolan osuuskunnan hallintoneuvostossa, joka tekee isoimmat ryhmää koskevat ratkaisut.

– Monesti isoja asioita on saatettu valmistella pitkään, jopa vuosia, Viitanen sanoo.

Hänen Helsingin-kautensa alkoi vuonna 2006, vuosi sen jälkeen kun pankki oli ostanut Pohjolan ja muodostanut vakuutusyhtiön kanssa finanssitavaratalon. Helsingin kausi päättyi siihen, että pankki osti vakuutusyhtiönsä pois pörssistä.

– Pankki palasi juurilleen aidoksi osuuskunnaksi, Viitanen sanoo.

Osakeyhtiön tuotto voi vuotaa veroparatiiseista käsin toimivien kasvottomien sijoittajien taskuun. Se sopii heikosti paikallisuutta korostavaan osuuskunta-aatteeseen. Siinä kaikki varanto pyörii asiakasomistajien ja asiakkaiden hyväksi.

Viitasen mielestä Pohjolan ostaminen pois pörssistä oli viisas päätös.

– Siihen oli vielä nyt varaa, muttei ehkä enää kauan.

 

Asioista voi puhua vain sisäpiirin kesken

Monia kiinnostaisi etukäteen tieto Pohjola-kaupan kaltaisista suurista ratkaisuista. Sijoittaja voisi tienata suuria summia ostamalla ja myymällä sopivaan aikaan. Kilpailija voisi tehdä kiusaa pelaamalla omat korttinsa oikein.

Siksi hallintoneuvoston jäseniä sitoo tiukka vaitiolovelvollisuus. Isoista asioista ei voi puhua kotona tai kavereiden kanssa.

Esimerkiksi Arja Viitasen kuvakulmasta tilanne hieman koominen: mies lukee asioihin perehtyessään riisitolkulla papereita ja viettää vähän väliä päivän Helsingissä, mutta aiheesta on turha virittää ruokapöytäkeskustelua.

Keskustelukumppaneina toimivat muut sisäpiiriläiset, esimerkiksi työvaliokunnan ja hallintoneuvoston jäsenet.

Ryhmän hallintoneuvoston jäsen toimii myös tärkeänä viestinviejä: hän vie maakunnan terveisiä Helsinkiin ja tuo sieltä tietoa oman alueensa pankkeihin.

– Kun minut valittiin Helsinkiin, olin pienten maalaispankkien edustaja. Kangasalan Osuuspankin kanssa tehdyn fuusion jälkeen tarkastelin asioita pienten ja keskisuurten pankkien kuvakulmasta, Viitanen kuvaa.

Pälkäneellä ja maalaispankeilla oli Viitasen ansiosta pitkään Helsingissä poikkeuksellisen vahva edustus. Maakunnasta valitaan hallintoneuvostoon vain kaksi edustajaa, ja Viitanen istui hallintoneuvostossa kolme kolmivuotiskautta.

– Alun perin olin sitä mieltä, että pitäydyn vain maakuntatasolla. Jälkikäteen voi sanoa, että Helsingin kokemus oli avartava ja opettavainen. Pääsin todelliselle näköalapaikalle tiedon ja tapahtumien alkujuurille. Lisäksi näiltä vuosilta kertyi paljon kontakteja, Viitanen sanoo.

 

Timo Viitanen piti puheen mitalinsaajien puolesta.

Osuuspankkilaiseksi Alpo Näsin ansiosta

Timo Viitasen yhdeksänvuotinen ura ryhmän hallintoneuvostossa päättyi maaliskuussa. Kaksi viimeistä kolmevuotiskautta hän kuului myös hallintoneuvoston työvaliokuntaan, joka valmistelee kaikki merkittävät asiat ja luo strategian yhdessä johtokunnan kanssa.

Työvaliokunta kokoontuu hallintoneuvostoa tiiviimmin, ja siksi Helsingin reissuja oli vähintään kerran kuukaudessa. Valinta yhdeksänhenkiseen työvaliokuntaan oli iso luottamuksenosoitus, sillä hallintoneuvoston puheenjohtajien ja pankkien toimitusjohtajien lisäksi mukana on vain kaksi ”maallikkojäsentä”.

Yhdeksänvuotisen hallintoneuvostouransa päätteeksi Viitanen palkittiin Osuuspankkiryhmän korkeimmalla kunniamerkillä, Gebhard-mitalilla. Arvokasta mitalia jaetaan vuodessa korkeintaan kolme kappaletta.

– Tietääkseni sen on aiemmin saanut vain kaksi pirkanmaalaista: Martti Talja Mäntästä ja Pälkäneen Osuuspankin pitkäaikainen johtaja Alpo Näsi.

Näsi on mies, joka aikanaan teki Viitasesta osuuspankkilaisen ja houkutteli myös sen hallintoon.

– Olimme Säästöpankin asiakkaita, kun ostimme vajaat 40 vuotta sitten Pälkäneeltä asuntoa. Siihen aikaan lainaa mentiin anomaan nöyränä. Säästöpankista sitä ei myönnetty, vaikka meillä molemmilla oli vakituinen työpaikka, Viitanen muistelee.

Osuuspankissa Näsi hoiti laina-asiat, ja muutamaa vuotta myöhemmin hän kysyi opettajien ammattijärjestössä ja kunnanvaltuustossa aktiiviseksi osoittautunutta opettajaa mukaan pankin hallintoon.

Viitanen aloitti vuonna 1987 Pälkäneen Osuuspankin hallintoneuvostossa ja nousi viisi vuotta myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Vuosituhannen vaihteessa hänet valittiin operatiiviset päätökset tekevän hallituksen puheenjohtajaksi. Viitanen jatkoi tehtävässä vuonna 2011 tapahtuneeseen pankkifuusioon saakka.

Vuodesta 2011 alkaen hän on johtanut Kangasalan Seudun Osuuspankin hallintoneuvostoa. Pirkanmaan Osuuspankkiliiton hallituksessa Viitanen istui vuodet 2005–2006.

 

Valvonta ajaa fuusioihin

Kun Timo Viitanen aloitti Pälkäneen Osuuspankin hallinnossa vuonna 1987, pohdinnassa oli iso pankkifuusio.

– Pankeilla meni huonosti, ja siksi varannot haluttiin laittaa yhteen ja taseet nippuun.

Tampereen ympäryskuntien isot pankit yhdistyivät Tampereen Seudun Osuuspankiksi. Myös Pälkäneellä fuusio oli lähellä.

– Olisimme lähteneet isoon pankkiin, jos Kangasala olisi ollut siinä mukana.

Jälkikäteen itsenäisenä pysytteleminen osoittautui viisaaksi ratkaisuksi.

Viime vuosien kovat vakavaraisuusvaatimukset, lisääntynyt valvonta ja sääntely sekä stressitestit ovat kuitenkin pakottaneet paikallispankit pohtimaan tilannetta uudelleen.

– Nykyisin ohjeistus tulee Euroopan keskuspankista. Materiaalia on hirveästi, eikä siitä tahdo edes lakimies saada selkoa. Ohjeet ovat täynnä viittauksia siihen, mistä pitäisi seuraavaksi hakea tietoa. Pienen pankin toimitusjohtajan on oltava ihmehenkilö selvitäkseen kaikesta. Hänessä pitää yhdistyä laki- ja talousmies sekä asiakaspalvelija.

Kun Timo Viitanen lähti pankin hallintoon, maassa oli 250 osuuspankkia. Fuusioiden kautta määrä on vähentynyt 180:een. Pirkanmaalla osuuspankkeja on 17. Viitanen ennustaa, että äärimmilleen menneen valvonnan ja sääntelyn vuoksi fuusiot jatkuvat edelleen.

Pitkään itsenäisesti toimineiden pankkien sekä niiden toimintakulttuureiden yhdistäminen ei kuitenkaan ole mutkatonta. Yhdistyneestä pankista ei tule hetkessä yhtenäinen kokonaisuus.

Paikallispankin valtti on se, että asiakkaat ja pankin väki tuntevat toisensa. Molempien voi olla vaikea siirtyä toiseen toimipisteeseen.

– Kyllä minä olin vähän ihmeissäni, kun minulta kysyttiin Kangasalla henkilöllisyystodistusta. Ja tiedän, että työntekijällä voi olla kynnystä lähteä toiselle paikkakunnalle vaikkapa tuuraamaan.

 

Isoin muutos on digitaalisuus

Epaalan koulun rehtorina pitkään toiminut Timo Viitanen johti viimeiset 15 vuotta isompaa koulua Lempäälässä. Hän palasi vielä eläkepäiviltä pariksi vuodeksi Laitikkalan koulun johtajaksi.

Humanisti oli erikoisuus mitalistien joukossa. Hänen lisäkseen Gebhard-mitalilla palkitut Varsinais-Suomen Osuuspankkiliiton hallituksen puheenjohtaja Mauri Kontu ja Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Manninen ovat molemmat diplomi-insinöörejä.

Viitasen mielestä opettajatausta antaa hyvät lähtökohdat pankin hallintoon: opettaja on tottunut ottamaan asioista selvää ja kysymään, jos ei ymmärrä.

– Itseään on saanut haastaa ja kehittää koko ajan, sillä uutta opittavaa tulee koko ajan. Liiton ja valtakunnan tasolla toimiminen on antanut perspektiiviä.

Timo Viitasen 28-vuotinen ura pankin hallinnossa jatkuu Kangasalan Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Alalla riittää edelleen mielenkiintoisia haasteita. OP-ryhmä on esimerkiksi perustamassa Tampereellekin Oman sairaalan. Sen ansiosta vakuutusyhtiön asiakkaat pääsevät nopeammin hoitoon. Ihmiset kuntoutuvat nopeammin ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset pienenevät.

Viitasen mielestä hänen pankkiuransa isoin muutos on kuitenkin digitalisoituminen.

– 1980-luvun lopulla mietittiin vielä asiakasystävällisiä konttoriprofiileita. Sen jälkeen sähköiset palvelut ovat mullistaneet pankkialan. Nuoret elävät jo täysin digitaalisessa maailmassa. He ovat tottuneet hakemaan netistä edullisimman vaihtoehdon kaikissa asioissa.

Osuuspankki elää muutoksessa aktiivisesti mukana ja on tuonut palveluitaan mobiiliin. Entistä suurempi osa asiakkaista hoitaakin nykyisin pankkiasiat älypuhelimella tai tabletilla.

Humanistia miellyttää myös se, että osuustoiminta-aate elää jonkinlaista renessanssia.

– Kun on pitänyt tehdä yhteistä hyvää, on perustettu osuuskuntia. Osuuskunnat ovat rahoittaneet elämän isot ratkaisut ja rakentaneet puhelinverkot ja vesijohdot. Uusia osuuskuntia perustetaan taas reilut pari sataa vuodessa. Nyt ne rakentavat esimerkiksi valokuituyhteyksiä kyliin, Viitanen sanoo.

Timo Viitanen (vasemmalla), Mauri Kontu ja Kari Manninen palkittiin Gebhard-mitalilla. Kuva: Leif Rosas redstar.

 

 

 

Gebhard-mitali

  • OP ryhmän korkein kunniamerkki
  • nimetty osuustoiminnan isän Hannes Gebgardin mukaan
  • jaetaan vuosittain korkeintaan kolme kappaletta
  • mitalien jaosta päättää OP Ryhmä osuuskunnan hallintoneuvosto
  • palkittavat ovat edistäneet oman paikkakuntansa Osuuspankin tai OP Ryhmän kehitystä

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?