Rohola: Suunnitelmissa on vetovoimainen asuinalue, joka vaatii toteutuakseen tuntuvia investointeja

Onnen uskotaan suosivan rohkeaa

– Aika rohkea investointi, tuumataan yleisön joukosta.

Uuden Roholan asemakaavan esittelytilaisuudessa on juuri esitetty kysymys, miten alueen toteutusta käytännössä ollaan viemässä eteenpäin. Kunnanjohtaja Janita Koiviston mukaan asia on parhaillaan mietinnässä – kunnallistekniikan rakentamisen kannalta alueen myynti pala kerrallaan olisi järkevintä, ellei jopa ainoa taloudellisesti kannattava ratkaisu.

Lisäksi ennen alueen rakentamisen aloittamista olisi tehtävä uusi alikulkutunneli Lahdentien ali ja rakennettava vajaan 300 metrin pituinen ja liki neljä metriä korkea meluvalli alueen eteläosaan Lahdentietä vasten.

Helena Väisänen esitteli Roholan kaavaa kuntalaisille viime viikolla.

Maakuntakaavan linjauksen mukaan alue voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun liikennejärjestelyt saadaan ratkaistua. Laadituissa suunnitelmissa on päädytty malliin, jossa toteutetaan erillinen Kostianvirran kevyen liikenteen silta, Roholantien alikulku niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin käyttöön sekä porrastettu Lahdentien ja Pälkänevedentien liittymä.

Alustavien kustannusarvioiden mukaan valtatieliittymän porrastus tulisi maksamaan noin 600 000 euroa, alikulun uusiminen noin 300 000 euroa ja kevyen liikenteen silta varovasti arvioiden 600 000 euroa.

Pälkäneläinen Harri Lehtinen uskoo silti hankkeeseen. Esittelytilaisuuden antia pureskeltuaan hän arvioi uuden asuinalueen houkuttelevaksi jo pelkän keskeisen sijainnin vuoksi. Lapsiperheille muutenkin hyvä paikka voisi olla entistä houkuttelevampi, jos Onkkaalaan nousisi vielä puheissa ollut liikuntahalli.

– Ja keskustaan on muutenkin Roholasta todella lyhyt matka, etenkin jos kevyelle liikenteelle rakennetaan oma silta joen yli, hän tuumaa.

Lahdentien, Pälkänevedentien ja Kostianvirran väliselle alueelle on suunniteltu omakotitaloihin ja rivi- tai kytkettyihin pientaloihin asuntoja noin 440 ihmiselle. Kunnantalolla toivotaan hankkeen olevan avuksi, kun kunnan asukaslukua pyritään saamaan jälleen kasvu-uralle.

 

Huolella suunniteltu

Kaavan valmistelu aloitettiin jo vuonna 2011. Arkkitehti Helena Väisäsen mukaan suurimmat pohdinnat suunnittelussa liittyivät alueen muinaisjäännösten huomiointiin, liikennejärjestelyihin ja meluun sekä alueen yksityiseen maanomistukseen. Suunnitteluun haettiin kuntalaisnäkökulmaa erillisen suunnitteluryhmän kautta.

Puisto, kalliot ja metsälampi on haluttu säilyttää mahdollisimman paljon nykyisellään. Asukkaiden käyttöön on sijoiteltu eri puolille leikkikenttiä ja pelikenttiä, ja meluvallin toista puolta pohditaan hyödynnettäväksi harrastuskäyttöön. Marjapensaat säilytetään viljelyalueena, jonka esimerkiksi omakotiyhdistyksen toivotaan ottavan hallinnoitavakseen. Lisäksi koko laajalle alueelle on jätetty mahdollisuuksia yhteiskäyttöön tulevien pienten tilojen rakentamiseen.

– Mitäänhän ei voi pakottaa, mutta ainakin on mahdollisuuksia, Väisänen selvitti yhteisöllisyyden huomioimista suunnittelussa.

Kaava-alueesta on merkitty noin 40 prosenttia virkistysalueeksi ja asumiskäyttöön 40 prosenttia. Alueelle on suunniteltu kapeita pihakatuja, jolloin pysäköinti ohjataan tienvarsista pihoihin tai erillisille parkkipaikoille.

Uusia palveluita Roholaan ei suuresti sijoiteta. Alueelle on merkitty varaus yhdelle päiväkodille, vanhalle ladolle kioski- tai kahvilavaraus ja virran rantaan  tila esimerkiksi kahvila- tai harrastustoimintaa varten.

Asunnoilla on mahdollisuus maalämpöön, mutta kaukolämmön rakentamiseen alue on nähty liian väljästi asuttuna toteutuskustannuksiin nähden.

Rohola lännestä: Helena Väisänen esitteli Roholan tämänhetkisiä suunnitelmia kunnantalolla viime keskiviikkona. Kaavamääräyksissä ei ole rajattu talojen tai kattojen väriä, mutta harjan suunta on määrätty. Samoin autotallit ja talousrakennukset ohjeistetaan sijoittamaan teiden varteen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?