Kolmas toive toteutui

Viime vuoden huhtikuussa Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion killan vuosikokouksessa nostettiin esille kolme selkeää toivomusta.

Ennen kaikkea toivottiin lukion epävarman tilanteen selkiytymistä, niin että tiedettäisiin varmasti, millaiset mahdollisuudet Pälkäneellä olisi pitää lukionsa jatkossa.

Toiseksi haluttiin selvää kilpailuvalttia, jotta lukion kehittäminen olisi linjakasta, ja kolmanneksi sitoutunutta ja mielellään paikallista rehtoria. Tuolloin rehtori Jouni Piipon tuore eroilmoitus hämmensi kaikkia asianosaisia.

Viime lauantaina pidetyssä killan vuosikokouksessa tiedettiin jo, että kaksi ensimmäistä toivetta on toistaiseksi pantava jäihin.

Vaikka Pälkäneen kunnan, Pälkäneen lukion ja killan edustajista muodostetun lukion kehittämistyöryhmän raportti valmistui vuosi sitten, ja opettajat ovat laatineet omat kehittämisehdotuksensa, kaikilta suunnitelmilta puuttuu kantava pohja niin kauan, kun koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tekemättä sekä valtion että kunnan hallinnossa.

Pälkäneellä kuten kaikkialla Suomessa nähtiin paljon vaivaa opetuslupahakemuksen järjestelyissä, mutta kun koko toisen asteen opetusuudistus kaatui eduskunnassa, lukion tulevaisuudennäkymät jäivät hämärän peittoon. Samaan aikaan Pälkäneen, Kuhmoisten ja Kangasalan kuntaliitosselvitys on kesään asti vailla ratkaisua.

– Me emme nyt voi tehdä muuta kuin jatkaa itsenäisesti lukion kehittämistä, koska emme tiedä mitään tulevasta, lukion nykytilaa kokouksessa esitellyt vs. rehtori Mirva Hirmukallio totesi.

Kiltalaisille kävi sentään niin kuin klassisessa sadussa – kolmas toive toteutui. Pälkäneen lukion oman kasvatin, Rautajärveltä kotoisin olevan Mirva Hirmukallion ohjauksessa koulu on kokenut hyvän vuoden ja katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen.

Pieni mutta tärkeä

Pälkäneen lukio on pieni oppilaitos. Kuluvan lukuvuoden alussa siellä oli 75 opiskelijaa. Pieni opiskelijamäärä on kurssien valintamahdollisuuksien kannalta ongelma mutta yksilöllisen opetuksen ja erilaisissa oppimisvaikeuksissa auttamisen kannalta etu.

– Olemme saaneet sekä opiskelijoilta että heidän vanhemmiltaan runsaasti palautetta, että olemme tärkeä koulu. Siksi keskeisiä tavoitteitamme on pitää oppilasmäärä sellaisena, että jatkaminen on mahdollista, Mirva Hirmukallio totesi.

Pälkäneen kunnan päättäjiä kutsuttiin tammikuussa vierailulle tutustumaan lukion opetukseen, ja monet heistä yllättyivät positiivisesti näkemästään.

Lukion kurssivalikoima on laajenemassa ensi lukuvuonna, ja lisäksi on tarkoitus kehittää etäopetusta lähilukioiden kanssa. Kuvataiteesta ja musiikista tutun lukiodiplomin suorittamismahdollisuudet laajenevat liikunnan puolelle, ja matkailulukiosta haaveilevat saavat uusista kursseista ainakin vähän vahvistusta toiveilleen.

– Syksyn suhteen tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, sillä Pälkäneen lukion on valinnut ensisijaiseksi opiskelupaikaksi suunnilleen sama määrä hakijoita kuin aikaisemminkin, ja tieto uusien kurssien tulosta on lisännyt kiinnostusta loppukevään aikana, Hirmukallio kertoi.

Vihdoin pohjakerroksen remontti

Koulurakennuksen kunto on värittänyt lukiokeskustelua Pälkäneellä jo vuosia. Kosteusvaurioista kärsivä pohjakerros on ollut suljettuna, ja korvaavina opetustiloina toimivat jalkapallokentän laidassa sijaitsevat väistötilat.

Toukokuun loppupuolella alkavassa remontissa pohjakerrosta ruvetaan vihdoin kunnostamaan perusteellisesti ja siihen tehdään muun muassa oma ilmanvaihtojärjestelmä.

Pääosin kesäaikana toteutettavassa remontissa uusitaan lisäksi koko talon ilmanvaihto, joka on monista puhdistuksista ja parannusyrityksistä huolimatta ollut jatkuvasti ongelmallinen.