Pääskyt: Odotetut kesäntuojat ovat BirdLife Suomen vuoden 2015 lintuja

Muuttuva maaseutu pienentää pääskykantoja

Haarapääsky on yhä Suomen tunnetuin  kesäntuoja, vaikka sen kanta on puoliintunut 35 vuodessa.  Kuva Alpo Roikola.

Ensimmäiset haara- ja räystäspääskyt ovat saapuneet jo eteläiseen Suomeen. Pian pääskyjä alkaa näkyä myös Pirkanmaalla.  Tänä vuonna räystäs- ja haarapääsky ovat BirdLife Suomen valitsemia vuoden lintuja.

Vuoden lintu -projektin päätavoitteena on kerätä tietoa varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä. Esimerkiksi lajin kannankehitys ja tärkeimmät pesimäpaikat tunnetaan puutteellisesti. Yhdyskuntina pesivän lajin kannasta ei perinteisin seurantamenetelmin saada luotettavaa kuvaa.

Haarapääskyä ei kuitenkaan unohdeta – pesiväthän lajit usein samoilla paikoilla ja hyötyvät tai kärsivät samoista asioista. Kaikki haarapääskyhavainnot ovat yhtä lailla tervetulleita.

Loppukesästä on tarkoitus järjestää myös haarapääskyn yöpymisparvien laskenta.

Pääskyt ovat viime vuosikymmeninä taantuneet rajusti. Linjalaskenta-aineisto kertoo, että räystäspääskykanta on vähentynyt peräti 75 prosenttia vain 30 vuoden aikana. Lintuatlaksen räystäspääskyn kannanarvio on 70 000 – 110 000 pesivää paria. Haarapääskyjä arvioidaan olevan 100 000 – 150 000 paria, kun 1950-luvulla arvio oli lähes 300 000 paria.

Linjalaskentojen mukaan haarapääskykantamme on siis puolittunut 35 vuodessa. Taantumasta huolimatta kumpikin laji pesii edelleen lähes koko Suomessa.

 

Kerro pääskyhavainnoistasi

Räystäspääskyn pesimäpaikoista kaivataan lisätietoa. Kuva Alpo Roikola.

Pääskyhavaintoja toivotaan saatavan kaikkialta maasta, erityisesti pääskyjen pesimäpaikoilta.

Lintutieteellinen yhdistys kerää tietoja molempien pääskylajien saapumisesta ja lähtemisestä sekä pesimätuloksesta tai pesinnän epäonnistumisen syistä. Myös havainnot aikaisemmilta vuosilta ovat erittäin kiinnostavaa tietoa – ovatko pääskyt vähentyneet tai jopa kadonneet? Negatiivinenkin havainto on arvokas.

Pääskyjen taantuminen johtuu ensisijaisesti maaseudun muutoksista. Etenkin karjatilojen väheneminen mutta myös peltojen salaojitus ja torjunta-aineiden käyttö ovat vähentäneet suuresti hyönteisravinnon määrää.

Myös sopivia pesäpaikkoja lienee nykyään vähemmän tarjolla. Pesien rakennusainetta, savea, on niukemmin saatavilla, kun karjan sorkkien rikkomaa maata on vähemmän.

Pääskyistä pidetään kuitenkin paljon. Ne ovat odotettuja kesän tuojia, ja ihmiset seuraavat mielenkiinnolla niiden elämää naapureinaan. Pääskyjen elämää voi myös helpottaa monin tavoin ja auttaa pesinnän onnistumista erilaisilla apuvälineillä.

 

Jukka T. Helin

 

Auta ja tarkkaile pääskyjä

  • Räystäspääskyn erikoispönttöjä valmistetaan mm. betonista ja huovasta. Betonipönttö antaa hyvän suojan myös pesärosvoja vastaan.
  • Pääskyille voi asettaa höyläämättömän laudan pesäalustaksi.
  • Pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.
  • Mitä enemmän laitumia tai luonnonniittyjä on pesäpaikan läheisyydessä, sitä parempi.
  • Kun käytät vähemmän torjunta-aineita, hyönteisiä on enemmän pääskyjen ja niiden poikasten ravinnoksi.
  • Pääskyhavainnot voi ilmoittaa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) tai PiLy:n pääskyvastaava Niklas Paulaniemelle.
  • Lisätietoja: http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?