Muuttaja ratkaisee koulun kohtalon

Maaseudulla halutaan rakentaa keskustan tuntumaan, mutta omaan rauhaan. Sukupolvi sitten keskustoja olivat Sahalahti, Kuhmalahti ja Luopioinen. Niiden tienoille nousi väljästi uusia pientaloja.

Keskittäminen on johtanut siihen, että enää Sydän-Hämeessä keskuksia on kaksi. Nyt omakotirakentajat kiertelevät maalaismaisemia Kangasalan ja Pälkäneen ympärillä.

Perheen haaveita toteuttava rakentaja haluaa tilaa sen verran, että pihaan mahtuu tytön hevonen ja pojan pelikenttä. Tällaiset tarpeet eivät sovi kaava-alueiden tuhannen neliön tonteille.

 

ELY-keskus ja kunnat pyrkivät hillitsemään taajamien läheisyyteen syntyvää rakentamista ja ohjaamaan uudisasukkaat kyliin, joissa on koulut ja palvelut.

Kangasalaa kritisoidaan siitä, ettei se toimi periaatteidensa mukaan. Ihmiset eivät saa muuttaa mökkejään asunnoiksi eivätkä rakentaa sinne mihin haluaisivat.

Kuntakin toivoisi, että taloja nousisi Kuhmalahden kirkonkylälle, Kautialaan tai Lahdenkulmalle. Mutta rakentajat haluavat parikymmentä kilometriä lähemmäs Tamperetta, esimerkiksi Saarenmaantien varteen.

Asuinpelloille ja metsien laitaan tänään rakentaville on selvää, ettei alueella ole palveluita. Asukkaat ovat valmiita hoitamaan tiet ja kyydit, jotka tulevat maalaisasumisessa kaupan päälle.

Kunnantalolla tiedetään, että muutaman vuoden päästä talon ostaville asia ei ole yhtä selvä. Välittäjät kauppaavat heille maalaisunelmaa palveluiden äärellä, ja siksi uudet asukkaat myös vaativat palveluita.

 

Moneen kertaan maton alle lakaistu Lahdenkulman koulun kohtalo yritetään kevään aikana ratkaista taas kertaalleen. Olisiko ajalle ominainen apatia jo vallannut Sahalahden suunnan niin, ettei koulun puolesta enää jaksettaisi barrikadeille?

Kyläkoulujen kohtaloa eivät ratkaise nykyiset, vaan uudet kyläläiset. Tarvitaan muuttajia, sillä omasta takaa lapsia ei synny riittävästi, jotta koulut pysyisivät hengissä.

Viime vuosina ajan henki ei ole suosinut nostalgisia perinnekyliä, vaan neitseellisiä tien varsia taajamien ympärillä. Hallitsematonta hajarakentamista hillitessään kunta ei taistele kyläkouluja vastaan, vaan puolustaa niitä.

Kuntastrategiassaan Kangasala pyrkii ohjaamaan maaseutuasumisen kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Tärkeimmät maaseutukylät ovat Kuhmalahden palvelukylät kirkonkylä ja Pohja sekä kyläkoulukylät Kautiala, Lahdenkulma, Pakkala ja Raikku.

”Palvelujen säilymistä kylissä voidaan edistää ohjaamalla uudisrakentamista kyläyleiskaavalla tai asemakaavalla sekä kylien aktiivisella markkinoinnilla. Tavoitteena tulisi olla kunkin kylän vahvuuksien ja viihtyisän asuinympäristön piirteiden vahvempi esiin nostaminen”, todetaan kunnan hajarakennusselvityksessä.

Kylissä toivotaan, että kunta ryhtyisi strategiansa ja tavoitteensa mukaisesti markkinoimaan ja kaavoittamaan kyliä – ja että kylille annettaisiin muutama vuosi aikaa tukea kasvua omilla toimillaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?