Kaino Salminen: Seitsemäs Pälkäne-aiheinen kappale kertoo pokasaha-aikakaudesta Rajalan kämpällä

Laipan valssi ja tango saivat seurakseen jenkan

Kaino Salminen teki jo seitsemännen Pälkäne -aiheisen kappaleen. Jätkä Laipanmaassa -jenkka kertoo sotien jälkeisestä pokasaha- ja kirveskaudesta Rajalan kämpällä.

Kiikoisissa eläkepäiviään viettävä Kaino Salminen toimi 1970-luvulla kuuden vuoden ajan metsäteknikkona Pälkäneen metsänhoitoyhdistyksessä. Harjut, järvenselät, Laipanmaa, Äimälän lehdot ja muut luontokohteet tekivät satakuntalaismieheen lähtemättömän vaikutuksen.

Näihin muistoihin Salminen on palannut vielä vuosikymmenten jälkeenkin säveltäessään Pälkäne-aiheisia kappaleita. Pälkäne-valssi, Mallasvesi muistoissani, Balladi Kostianvirran taistelusta, Ratsutila Oksalan balladi, Laipanmaa-valssi ja Laipanmaa – Hämeen helmi -tango saivat keväällä seuraajakseen seitsemännen Pälkäne-laulun.

Jätkä Laipanmaassa -jenkka on oikeastaan tilaustyö.

– Edesmennyt Jouko Suoniemi pyysi aikanaan, että tee vielä jätkien perinnelaulu. Hän vielä muistutteli asiasta, kun soittelimme viimeisen kerran, Kaino Salminen kertoo.

Salminen on kirjoittanut Jouko Suoniemestä elämäkerran, ja Ratsutila Oksalan balladista tuli perinnepäivien epävirallinen tunnussävel. Kevättalvella 75-vuotias harrastajasäveltäjä tarttui kynään ja täytti ystävänsä toiveen.

 

Maan hiljainen ei kestä kehuja

Laipanmaan valssin ja tangon jatkoksi syntynyt jenkka kunnioittaa sekä metsätyömiesten että jenkkamestareiden perinnettä.

– Ei jätkistä kertova kappale voi olla mikään laahaava foksi, vaan jenkka Helismaan hengessä, Kaino Salminen sanoo.

Kappaleen tarina kertoo Rajalan kämpälle ilmaantuvasta jätkästä. Laiha kiertäjä ei näytä kummoiselta työmieheltä, mutta motteja alkaa syntyä, kun hän tarttuu sahaan ja kirveeseen.

Työnjohtaja innostuu aikaansaavasta kaverista ja usuttaa häntä hakkuumestaruuskisoihin. Lentojätkä pelästyy kiitoksista ja jatkaa matkaansa seuraavalle savotalle.

Kehuja kaihtava maan hiljainen ei ole keksitty hahmo, vaan tällaisia löytyy vanhojen mestareiden joukosta. Kaino Salminen paljastaa, että hän törmäsi laululle aiheen antaneeseen mieheen vajaat 50 vuotta sitten Eurajoella.

– Sinne pölähti musta, pikinen ja pieni lentojätkä. Äijä oli varmaan pohjoisesta kotoisin. Taiturin työnjälki oli viimeisen päälle. Tukkien päätkin olivat millilleen suoria. Mutta kauaa hän ei yhdessä paikassa viihtynyt.

Savotalta toiselle kulkeneet lentojätkät olivat monesti mahdottomia työmiehiä.

– Mutta mitalilla oli kaksi puolta. Heitä vei levoton luonne tai viina.

Kaino Salminen ei halunnut kappaleeseensa perinteistä rentturomantiikkaa. Laulussa Rajalan kämpän jätkää ajaa eteenpäin vapauden kaipuu.

 

Motteja syntyi taidolla, ei voimalla

Jätkä Laipanmaassa -kappaleessa kehutaan, kuinka päivässä syntyi kymmenen mottia halkoja. Määrä ei ole tuulesta temmattu.

– Minulla on tallessa vanha lehtileike, jossa pälkäneläismetsuri muisteli että tavoite oli kahdeksan mottia päivässä: neljä ennen ruokaa ja neljä sen jälkeen. Se oli muuten melkoinen urakka pokasaha- ja kirveskaudella.

Kyse ei ollut voima- vaan taitolajista.

– Sahan terä piti opetella viilaamaan kunnolla ja kirves pitää hyvässä terässä. Lisäksi oli katsottava, mihin puut kaatoi, ettei juoksennellut turhan takia, eikä kuluttanut aikaa työkalujen haeskeluun.

Kaino Salminen on jo lähettänyt Jätkä Laipanmaassa -kappaleen nuotit sahalahtelaishanuristi Reima Ojalalle.

– On hienoa, jos se kelpaa vaikka Rajalan kämpällä järjestettäviin tilaisuuksiin.

Pälkäne-aiheisten kappaleiden lisäksi Kaino Salminen on työstänyt Hämeessä viettämiään vuosiaan kirjoissa. Hän on kirjoittanut Suomussalmen taisteluista kolme kirjaa. Niitä varten hän haastatteli myös Pälkäneen ja Luopioisten veteraaneja. Pälkäneen tanssilavojen kultakausi puolestaan elää Salmisen Seppo, Elvis ja Iltatähti -kirjassa.

 

 

Jätkä Laipanmaassa

 

Rajalanpa kämpälle Laipanmaahan,

jätkä tuli jostakin aikoinaan.

Pomolle hän hönkäisi: töitä kai saanhan,

kirvestä kun irrotteli piilostaan.

Heleässä syksyssä rastas kuiskii,

mikä se on jätkä tämä miehiään.

Hämärissä töihin kun tulla tuiskii,

irrotellen rungoista pöllejään.

 

Eipä ole jätkässä paljon rankaa,

jäntevä on kylläkin varreltaan.

Sahatessa mestarinäytteen kun antaa,

tulosta voi hämmästellä missä vaan.

Tahti onkin reipasta, varsin tarkkaa,

pokasaha purevassa kuosissaan.

Ennakoksi ei edes pyydä markkaa,

tilin ehtii kuittailla aikanaan.

 

Kymmenkunta mottia halkopuuta,

jätkä sitten päivässä aikaan sai.

Silloinpa jo pomo hihkui: ilman muuta,

pöllimiesten kisoihin sä lähdet kai.

Siellä niistä jätkistä jälleen kerran,

valtakunnan mestaria leivotaan.

Saisit olla huipulla vuoden verran,

kunnes jälleen jossakin kilpaillaan.

 

Jätkä kävi kuumana myöhään yöhön,

Rajalassa markat kun kouraan sai.

Muualle jo haikaili pihkaiseen työhön,

kehumista vierasti hän varmaan kai.

Taisi mennä jonnekin Kuhmon suuntaan,

unelmissa vapaus ja korpimaa.

Sielläkin voi pölleiksi rungot muuntaa,

levottoman mielensä rauhoittaa.

 

K. E. Salminen

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?