Kangasalan nuorisovaltuuston perustaja Arja Lanki muistaa vieläkin valtuuston ensimmäisen kokouksen. Nuoret istuivat valtuustosalissa ja kuuntelivat korvat tarkkoina, kun heille annettiin neuvoja kokouskäytännöistä.
– Kokous sujui hienosti ja osoitti, että kyllä nuoret osaavat. Kuulin nuorisovaltuustoista ensimmäisen kerran opiskellessani työni ohella Tampereen yliopistossa. Tuntui tärkeältä kokeilla tällaista toimintamallia myös Kangasalla, Lanki muistelee.
Vuonna 1995 Kangasalla nuoriso-ohjaajana työskennellyt Lanki painottaa, ettei suinkaan ollut yksin nuorisovaltuustoa perustamassa.
– Meitä oli useampi henkilö työssä mukana, muun muassa seurakunnasta Jommu Jussila ja 4H-kerhosta Mikko Tahlo. Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski oli myös varsin myötämielinen meitä kohtaan, Lanki kertoo.
Alkuun Kangasalla kokeiltiin kolmea kunnanosavaltuustoa. Käytäntö osoitti kuitenkin, että on hedelmällisempää koota kaikki nuoret yhden ja saman valtuuston alle.
– On tärkeää antaa nuorille mahdollisuus vaikuttaa, olla osallinen. Nuorisovaltuustot ovat yksi merkittävä keino elämänikäiseen vaikuttamiseen, Lanki näkee.
Nuorisovaltuustot mukaan kuntalakiin
Lanki ei varmastikaan arvannut Suomen ensimmäistä nuorisovaltuustoa perustaessaan, että 20 vuotta myöhemmin nuorisovaltuustot kirjataan mukaan kuntalakiin. Toukokuun alussa voimaan tullut uusi kuntalaki nimittäin edellyttää, että jatkossa jokaisen Suomen kunnan on asetettava
nuorisovaltuusto turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.
– Tämä tuntuu tietysti tosi hienolta, Lanki toteaa.
Uutta kuntalakia kiitteli myös Kangasalan nuorisovaltuuston 20–vuotisjuhlaistunnossa ja keskustelutilaisuudessa vieraillut Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Santeri Lohi.
– On upeata nähdä nähdä koolla entisiä ja nykyisiä vaikuttajia. Ilman teitä nuorisovaltuustojen saaminen uuteen kuntalakiin ei olisi ollut mahdollista, Lohi lausui viime viikon tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa.
Juhlakokouksessa keskusteltiin kouluruoasta ja keskustan kehittämisestä
Kangasalan nuorisovaltuuston juhlakokouksen yhteydessä pidettiin myös Sull`on asiaa päättäjille 15 -keskustelutilaisuus, jossa nuoret saivat tuoda terveisiä kunnan valtuutetuille ja virkamiehille. Keskustelutilaisuuden teemat olivat nuorten itsensä valitsemia. Teemoiksi valikoituivat tänä vuonna kouluruokailu ja Kangasalan keskustan kehittäminen.
Yläkouluissa kerättyjä nuorten mielipiteitä käytettiin tiistaisen keskustelun pohjana. Yläkoululaisten mielestä kouluruoassa on hyvää esimerkiksi se, että se on ilmaista ja että sitä on riittävästi. Joissakin kouluissa mausteita saa lisätä itse, mikä nähtiin myös hyvänä asiana. Miinuspuolina nähtiin esimerkiksi ruoan laatu, maku ja se, että joskus ruoka on kylmää. Myös keittopäivien runsaus koettiin negatiivisena.
– Käyn Sariolan koulua Sahalahdella ja olen kasvissyöjä. Koen, että erityisruokavalioita ei huomioida koulussamme vielä riittävästi. Koulussamme on minun lisäkseni muutama muukin vegaani, ja saamamme ruoka on valitettavasti mielestäni huonolaatuista, Sariolan koulun yhdeksäsluokkalainen Reeta Tassberg harmitteli keskustelutilaisuudessa.
Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää kuunteli nuorten mielipiteitä herkällä korvalla ja kehotti antamaan rohkeasti palautetta koulujen keittäjille tai suoraan hänelle.
– Meillä on jo nyt käytössä kasvisruokailijoiden oma lista, jonka pitäisi olla käytössä kaikissa kouluissa. Olemme myös tehneet tilauksen erityisruokavaliokoulutuksesta ensi syksylle. Suola- ja pippurimaustemyllyt otetaan syksystä alkaen käyttöön, ja keittopäiviä vähennetään nykyisestä. Joissakin kouluissa kokeillaan myös buffettityylistä salaattipöytää, Haanpää luetteli tulossa olevia muutoksia.
Kiitosta nuorilta sai Pikkolan koulun käytäntö, jossa oppilaiden edustajat pääsevät viemään säännöllisesti terveisensä keittiölle.
– Tästä käytännöstähän voisi otta mallia myös muilla kouluilla, kokoomusvaltuutettu Harri Syrjäläinen ehdotti.
Nuorille tilat Pikkolaan?
Kangasalan keskustaan nuoret toivoivat muun muassa erityiskauppoja, vaatekauppoja, askartelukauppaa, pikaruokapaikkaa sekä nuorisolle soveltuvaa kahvilaa ja liikuntapaikkoja.
Pikkolan koulun yhdeksäsluokkalainen Antti Järviniemi totesi, että jos kavereiden kanssa lähdetään viettämään aikaa kaupungille, suunta vie lähes poikkeuksetta Tampereelle.
– Kangasalta ei tahdo löytyä sopivaa paikkaa nuorille. Myös tekonurmikenttä olisi korkea aika jo saada kuntaan – jos ei keskustaan niin johonkin kuitenkin, jalkapalloa harrastava Järviniemi lisäsi.
Nuorisovaltuuston entinen puheenjohtaja Tiina Palovuori ehdotti, että nuorille rakennettaisiin sopivat tilat lukiota ympäröiville pelloille.
– Nuorista lähtee ääntä, se on selvä, ja siksi esimerkiksi kirjasto ei ole nuorisolle paras mahdollinen paikka. Lukion ympäristössä olisi kuitenkin tilaa, eikä asutustakaan ihan lähellä, joten paikka voisi toimia oikein hyvin, Palovuori arveli.
Kommentointi on suljettu.