Ei tällä kertaa: Säästöihin taipunut valtuusto jätti ottamatta opetusryhmien pienentämiseen myönnetyn avustuksen

Ensimmäiset laukaukset vaihdettiin koulusäästötaistelussa

Ensikokouksessaan uudessa valtuustosalissa Kangasalan valtuusto repesi täysin eri linjoille siitä, onko opetusryhmäkokojen kasvattaminen säästöjen saamiseksi tulevaisuuteen satsaamista vai ei – ja mikä vaikutus koulujen arkeen voi olla puolen miljoonan euron vuosittaisella säästämisellä.

Keskustelun sytykkeenä toimi opetusryhmäkokojen pienentämiseksi kunnalle jo myönnetty valtion erityisavustus, jonka ottaminen tai jättäminen jäi valtuuston päätettäväksi. Valtuusto päätyi hyväksymään äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen kannan ja hylkäämään avustuksen vastaanottamisen.

Keskustelun tietynlainen nurinkurisuus tiivistyi Mika Ollilan (kok) puheenvuorossa, kun hän muisteli kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana pitäneensä suurimpana kauhukuvana avustuksen menettämistä.

– Nyt ollaan tilanteessa, jossa olemme itse antamassa sen pois, hän huokaili.

Kokoukseen asiantuntijoiksi tuodut rehtorit Mari Saarikko ja Ville Vuorisalmi olivat silti luottavaisia. Vuorisalmen mukaan syrjäytyminen ja ryhmäkoko eivät ole suoraan verrannollisia.

– Rehtorina en voi sanoa, ettemmekö selviäisi, Saarikkokin arvioi.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen arvioi, että erityisavustukseen liittyvät säästöt ovat vuosilta 2015–17 noin 1,1 miljoonaa euroa eli noin 230 000 euroa lukukautta kohti. Alakoulujen tuntikehystä on laskettu niin, että ryhmiä pienentäviä jakotunteja vähenee suunnitelmien mukaan sata ja perustunneista katoaa yksi tunti opetusryhmää kohden. Yläkouluissa Pikkolassa ja Pitkäjärvellä tulevia seitsemänsiä luokkia tehdään yksi vähemmän kuin aiemmin.

– Koulu- ja luokkakohtaisia vaikutuksia on olemassa, mutta pystymme silti tarjoamaan laadukasta opetusta, Auvinen totesi ja oli toiveikas sen suhteen, josko kunta voisi hakea avustusta myöhemmin uudelleen.

 

Puolet ei riitä

Stiina Lahikainen (vihr) esitti, että kunta ottaisi avustuksen vastaan ja korvaavana säästönä, leikkaamalla perusopetuksen tuntikehystä opetussuunnitelmassa esitettyyn minimiin, saataisiin lukuvuosittain vajaan 290 000 euron säästöt.

Kunnanjohtaja Auvisen mukaan tämänsuuruinen säästö ei kuitenkaan tässä taloustilanteessa riitä. Lisäksi hän katsoi avustuksen vastaanottamisen vaikeuttavan myös mahdollisten lisäsäästöjen toteuttamista.

Helppoa päätöksenteko ei näyttänyt olevan, ja sana ”vaikea” vilahti puheenvuoroissa useammin kuin paljas pylly suomalaisessa juhannusyössä.

– Jos joku väittää, että päätöksenteko on helppoa, tulkoon kokeilemaan, tuskaili myös Jari Leino (ps).

Omien sanojensa mukaan pitkään oikeaa ja väärää pähkäillyt Leino sanoi olleensa edellispäivänä täysin varma kannastaan säästöjen puolesta, mutta viime metreillä mieli muuttui.

– En usko, että lapsilta säästäminen on oikein, hän mietti.

Moni muukin valtuutettu koki pienten ryhmäkokojen olevan erinomaista ennaltaehkäisyä lasten ja nuorten käytösongelmiin ja syrjäytymistä vastaan. Jorma Mäntylän (vas) mukaan kelkasta putoamisen seuraukset ovat nykyisin paljon kohtalokkaampia kuin siinä maailmassa, jossa valtuustosalin 50–60-vuotiaat elivät.

– Puheet syrjäytymisestä ja koulupudokkaista ovat tosia, kuten niiden kustannuksetkin.

Wellu Mäkinen (ps) sanoi koulusäästöjen tuovan samanlaisen tunteen kuin auton huollosta säästämisen: auttaa taloudellisesti hetkeksi, mutta sitten on isompi ja kalliimpi huolto edessä.

– Ei kannata dramatisoida, huomautti valtuuston nuorimpiin jäseniin kuuluva Akseli Kettula (kok).

Opettajana työskentelevä Juha Mansikka-aho (kd) muistutti, että ensi syksynä Kangasalla on seitsemän yli 20 oppilaan ykkös- tai kakkosluokkaa ja lähes puolet 3.–6.-luokkien ryhmistä on luokitusten mukaan suuria tai ylisuuria.

– Omituista on se, että lapset ja nuoret asetetaan juhlapuheissa etusijalle. Käytäntö tuntuu olevan jotakin ihan muuta, hän totesi.

Mansikka-aho sanoi nielevänsä sen, että opettajien palkka putoaa säästöratkaisuilla jonkin verran, mutta ryhmäkokoihin puuttumista hän ei voi hyväksyä.

– Montako lasta pelastetaan, jos otamme rahan? Rehtorit ovat tämän hyväksyneet, mutta opettajat eivät. Saan käsityksen, että koulu kasvattaa lapset – mikä on kodin rooli? kyseli Seppo Talli (vas).

Erityisavustus jätettiin ottamatta äänestyslukemin 34–17.

– Lukuvuonna 2009–10 meillä ei ollut tätä rahaa käytössä eikä koulutoimessa tietääkseni ollut silloin anarkiaa, Harri Syrjäläinen (kok) summasi.

 

Päitä vadille

Säästöt kirvoittivat myös paljon arvostelua asian valmistelua kohtaan. Kuntaliiton ohjeistusta päätöksentekoon siteerannut Hannu Karppila (kesk) kaipasi jatkossa avatuiksi kaikki laskelmia, niin positiivisten kuin negatiivistenkin vaikutusten osalta. Hän kaipasi myös esiin nostettavaksi vaihtoehtoja.

Vaihtoehdottomuuden lisäksi valmistelun aikataulu sai haukkuja. Valtuusto jätti avustuksen vastaanottamisen viime vuoden lopulla odottamaan tietoa ensi lukuvuoden oppilasmääristä, ja asiaan oli määrä palata alkuvuodesta.

– Ainakin minun kalenterissani lukee nyt 11. toukokuuta, Timo Keskinen (kd) harmitteli.

Hän vaati tehtäväksi selvitystä, joka kertoisi mikä mättää Kangasalan sivistystoimessa, jonka monet tunnusluvut ovat kummallisen heikkoja. Keskistä kummastutti myös logiikka, jossa aiemmin avustuksen turvin palkattujen resurssiopettajien sijaan kunta itse palkkaa kuusi opettajaa.

Stiina Lahikainen puolestaan ihmetteli, eikö avustuksen saannin yhteydessä ketään ole aiemmin kiinnostanut seurata esimerkiksi oppimistulosten tai koulujen ilmapiirien kehittymistä.

 

Lisää löylyä

Säästösuunnitelmien sävyttämä vuoden alkupuolisko jatkunee saman teeman mukaisena vielä kevään kääntyessä kesäksi.

– Sieltä tulee Suoraman kirjasto, Lahdenkulman koulu ja Kuhmalahden terveysasema. Mitä aikaisemmin kykenemme tekemään niitä päätöksiä, sitä enemmän se helpottaa, kokoomuksen Syrjäläinen ennakoi.

Myös kunnanjohtaja Auvinen uumoili samaa. Taloussuunnitelma näyttää hänen mukaansa lähivuosille yhteensä 8,4 miljoonaa euroa miinusta, uusimmat veroennusteet näyttävät jäävän neljä miljoonaa euroa tähän asti arvioidusta ja erikoissairaanhoitoon pitäisi ohjata ylimääräiset kaksi miljoonaa euroa tänä ja luultavasti seuraavinakin vuosina.

– Pienillä toimenpiteillä tämä ei valitettavasti oikene.

Ensimmäinen kokous uudessa salissa Kangasala-talossa toi loppua kohden yhä vähemmän riemun aihetta valtuutetuille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?