Silmäkooltaan 45–50 millimetrin kalaverkot tulevat yhdessä yössä käyttökelvottomiksi, jos kuhan alamitta sisävesillä nostetaan ilman siirtymäkautta 45 senttimetriin. Lisäksi kuhasaaliit pienenisivät vähintään 3–4 vuodeksi, arvioi Pirkanmaan kalatalouskeskus.
Kalatalouskeskus esittää, että alamitan säätely etenkin kuhan osalta jätetään paikallisille kalatalousalueille, jotka tuntevat parhaiten oman alueensa olosuhteet ja tarpeet.
Puheenjohtaja Hannu Wirola Kangasalta muistutti Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kevätkokouksessa, että Suomi on etäisyyksiltään laaja maa.
– Vesiluonto, sää- ja muut olosuhteet ovat hyvin monimuotoiset, joten koko maahan asetetut yhtenäiset kalastusmääräykset eivät toimi. Säätelyssä tulisi enemmän ottaa huomioon alueelliset eroavaisuudet, Wirola sanoi.
Uusi kalastuslaki astuu voimaan 1.1.2016 ja siihen liittyvän asetuksen valmistelu on ministeriössä työn alla. Asetus on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana, niin että se astuisi voimaan yhtä aikaa lain kanssa.
Lain perusteluissa on painotettu sitä, että säädösten ja rajoitusten tulee perustua tutkittuun tietoon ja selvityksiin. Pirkanmaan kalatalouskeskuksella on parhaillaan käynnissä laaja hanke kuhan lisääntymiskoon ja -iän selvittämiseksi.
Tutkimusten mukaan kuhan lisääntymiskoko vaihtelee järvittäin, jopa järvien selkäalueiden välillä on eroavaisuuksia. Tämän vuoksi näytteitä on kerätty yhteensä 13 eri järvialueelta.
Kalatalouskeskuksen mukaan kuhakannat ovat nyt vahvemmat kuin koskaan aikaisemmin ja kaikilla Pirkanmaan merkittävillä järvillä kuhakanta on pyyntivahva. Pirkanmaan kalatalouskeskus ry:n kokousväki kummeksui, että tässä vaiheessa alamittaa nostetaan kerralla noin rajusti, vaikkei mitään todellista ja tutkimukseen perustuvaa tarvetta tälle ole.
Kuha ei ole uhanalainen eikä ole myöskään suojelun tarpeessa oleva kalalaji Suomen vesissä. Kuha on poikkeuksellisen lisääntymiskykyinen kala ja kannan ylenmääräinen säätely ei ole välttämättä tarpeellista kuhakannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Viimeisimmät kommentit