10 vuotta täyttävässä Daniel Medelplanin museossa valmistaudutaan jo Pälkäneen puuaapisen 300-vuotisjuhlaan

Kesävieraana kirjanpainaja – ja muitakin ötököitä

Daniel Medelplanin museon ovet avautuvat yleisölle kesäkuun esimmäisestä sunnuntaista alkaen. Arja Liutta kunnosti Verantanäyttelyn hyvissä ajoin.

 

Kirjanpainaja on noin puolen sentin pituinen kaarnakuoriainen, jonka syömäjälki jättää erikoisen uraverkon kaarnan alle puun pintaan. Liisa Knuutin maalauksessa ötökkä komeilee kaikkine yksityiskohtineen.

Kun Daniel Medelplanin museossa on vieraana kirjanpainaja, ollaan asian syvimmässä ytimessä.

Pälkäneen puuaapisen tekijä, Näppilän talon loisena elellyt entinen Viipurin kirjapainon johtaja Daniel Medelplan tarvitsi aapisensa tekoon kaiken tiedon senaikaisesta ja vanhemmasta kirjapainotaidosta, joten hän jos kuka oli Kirjanpainaja isolla K:lla.

Museon tämänkesäinen kirjanpainaja tulee kuitenkin hyönteismaailmasta ja esiintyy Verantanäyttelyssä yhdessä kesäpälkäneläisen taiteilija Liisa Knuutin ötökkämaalauksista.

Liisa Knuuti on kuvannut useissa teoksissaan pienoismaailman ihmeitä, kuten sammalia ja jäkäliä. Pienet värikkäät hyönteisteokset ovat löytäneet luontevan paikkansa harmailta seiniltä museomökin verannalta, missä ne viettävät kesää sulassa sovussa vanhojen kukkoaapisten kanssa. Eivätkä vanhat kirjat ja ötökät muutoinkaan ole toisilleen täysin vieraita, monen bibliofiilin harmiksi.

– Näyttelyn nimiteos, Kirjanpainaja, on maalattu nimenomaan tätä kesänäyttelyä varten, kertoo Daniel Medelplanin museon omistaja Arja Liutta.

Kirjanpainaja ja muita ötököitä -näyttelyyn ja muihin museon kesäuutuuksiin pääsee tutustumaan ensimmäisen kerran sunnuntaina 7. kesäkuuta kello 14, jolloin vietetään museon kesäkauden avajaisia. Palkittu runoilija Henriikka Tavi pitää avauspuheen aiheenaan aapisten runot ja Emmi ja Timo Virtanen esittävät musiikkia.

Avajaispäivästä alkaen museo on avoinna kesäsunnuntaisin kello 14–16 elokuun loppuun asti tai sopimuksen mukaan.

 

Valitse paras aapiskukko

Daniel Medelplanin museossa voi tutustuaLastenkirjainstituutin lainattavaan aapiskokoelmaan.

Pälkäneen puuaapisen painamisesta tulee kuluneeksi 300 vuotta vuonna 2019. Daniel Medelpalnin museo käynnistää tänä kesänä juhlavuoteen asti kestävän yleisöäänestyksen, jossa etsitään Suomen parasta aapiskukkoa. Kukko voi olla yhtä hyvin painettuna aapisen etu- tai takakanteen tai jollekin sivulle.

Museossa on nähtävänä Lastenkirjainstituutin lainattava aapisnäyttely Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan, jonka avulla kukkoja voi vertailla. Myös museon omassa kokoelmassa on paljon eri aikojen aapisia.

Lisäksi saa äänestää minkä tahansa koti- tai koulukäytössä olleen, Suomessa ilmestyneen aapisen tai aakkoskirjan kukkoa, kunhan liittää ehdotukseensa kirjan tiedot.

Aapiskukkoa voi äänestää sekä museolla että internetissä. Äänestyspaikka netissä löytyy 7.6. alkaen googlettamalla Paras aapiskukko äänestys 2015–2019.

Kukko opettaa ja palkitsee

Martta Wendelinin näkemys aapiskukosta on perinteisen kaunis.

1710-luvulla Pälkäneellä elettiin suuren Pohjan sodan ja Kostianvirran taistelun seurauksena keskellä monenlaista henkistä ja aineellista ahdinkoa. Lukutaidon opettaminen oli vaikeaa, koska Suomessa ei ollut toimivia kirjapainoja eikä lapsille saatu mistään aapisia.

Pälkäneen pappien taholta tuli toive aapisen painamisesta omin voimin, kun kerran paikkakunnalla asui ammattitaitoinen kirjanpainaja. Taurialassa perheensä kanssa asustava Daniel Medelplan ryhtyi työhön ja veisti painolaatat leppäpuuhun. Poikkeusolosuhteista huolimatta hän kaiversi kirjaan myös kukon kuvan ulkomailta saamansa mallin mukaan ja tuli siten painaneeksi ilmeisesti Suomen ensimmäisen kukkoaapisen.

Sen jälkeen kukko, jolla on tavallisesti karttakeppi tai lukutikku, joskus tahtipuikko tai jopa äänirauta, pysyi suomalaisen aapisen tunnuksena 1990-luvulle asti. Silloin kukko syystä tai toisesta syrjäytettiin.

– Olen havainnut, että kukon mukana aapisesta katosi myös kristillisyys. Esimerkiksi juhlapyhien kristillistä taustaa ei uudemmissa aapisissa enää valaista, Arja Liutta kertoo.

Lähes 300 vuoden matkalle mahtuu monenlaisia kukkoja, erivärisissä höyhenpuvuissa ja joskus jopa ihmisen vaatteissa. Monet ovat varautuneet lasten palkitsemiseen namusilla, rinkeleillä tai muilla herkuilla, mutta ankarimmilla on mukana vitsat.

Mutta mikä niistä on onnistunein, kuvaavin, hauskin, tunnelmallisin? Aapisiin perehtymiseen ja valinnan tekemiseen on hyvää aikaa.

Daniel Medelplanin museo sijaitsee Pälkäneen Taurialassa osoitteessa Medelplanintie 45. Avajaisia vietetään museon vieressä ”Juhanalla” osoitteessa Konkintie 45. Perustiedot museosta löytyvät Pirkanmaan museokompassista sekä kotisivuilta osoitteesta www.kolumbus.fi/medelplan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?