Kalastus: Harva jättää luvat hankkimatta

Valvoja tekee myös neuvontatyötä

Hannu Helmisen (vasemmalla) kalastusluvissa ei ollut moitteen sijaa Teuvo Ruljan tarkastuksessa.

Sateentihkuisella Vehkajärvellä, aivan Pälkäneen koillisnurkassa, keikkuu vedessä pari metrin korkuista lippusalkoa muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Punalippuisten salkojen välille on laskettu kalaverkko, jota moottoriveneellä lähestyvä mieskaksikko on tulossa kokemaan.

Olemme kalastuksenvalvoja Teuvo Ruljan kanssa varmistamassa, että kalamiehillä on luvat kunnossa.

Veneen pysähtyessä Rulja esittelee valvojakorttinsa, vaikka tulijat ovatkin hänelle ennestään tuttuja. Ämmätsän kylän kesäasukkaat Hannu ja Ville Helminen ovat innokkaita kalastajia eikä valvojan kohtaaminen näytä heitä millään tavalla hätkähdyttävän.

Rulja tarkistaa, että kalastuksenhoitomaksun kuitit ovat mukana ja osakaskunnan lupamerkit kiinni lippusalossa. Kun merkeistä löytyy vielä yhteystiedot ja verkon silmäkoko ja merkintä ovat määräysten mukaiset, on kaikki kunnossa.

Kalaakin nousee, joten hymyt ovat herkässä molemmin puolin. Heikkilät harrastavat myös vetouistelua, joten pyydysten merkinnän parannukset ovat miesten mieleen.

—Lippusaloilla merkityt verkot näkee jo kaukaa, eikä tarvitse tihrustella, missä sattuisi näkymään joku Fairy-purkki verkon merkkinä, kehuu Hannu Helminen, joka odottelee jo innolla järveen istutettujen ensimmäisten kuhien kasvua uistelukokoisiksi.

Mökkikatiskakin tarvitsee luvat

Rulja on suorittanut kalastuksenvalvojan tentin ja hänellä on valtuutus valvoa kalastusta virkavastuulla Vehkajärven-Vesijaon kalastusalueella sekä Aitoon kalastuskunnan vesillä. Hänen arvionsa mukaan Pälkäneellä on 10-20 valvojaa.

—Valvonta ei voi olla aukotonta ja uskonkin enemmän valistukseen kuin tiukkaan kontrolliin. Kalastajat maksavat maksunsa, kun he ymmärtävät, että rahat palautuvat istutuksiin ja muuhun kalavesien hoitoon.

Pyydysten kunnollinen merkintä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on laiva- tai veneliikennettä.

Valvojalla on valtuudet tarkistaa sekä valtion kalastusluvat että paikalliset luvat. Myös pyydysten oikeellisuus ja niiden merkintä kuuluvat tarkastettaviin asioihin.

—Verkkojen silmäkokoja pyritään vähitellen suurentamaan niin, että esimerkiksi kuha ehtisi kasvaa lisääntymiskokoiseksi ennen saaliiksi joutumistaan. Vehkajärveenkin on juuri istutettu ensimmäiset kuhanpoikaset, Rulja kertoo.

Verkkokalastus on Ruljan kertoman mukaan vähenemään päin, eikä verkoilla kalastaviin yhtenään törmää. Hän tekee valvontaa enimmäkseen oman kalastuksensa ohessa.

—Useimmille riittää tieto siitä, että kalastusta ylipäänsä valvotaan. Tietoisuus saa hoitamaan maksut kuntoon.

Ruljan mielestä tiedon jakaminen on tehokkain tapa saada ihmiset havahtumaan, että mökkilaiturin viereen heitettyyn katiskaankin tarvitaan kalastuksenhoitomaksu ja osakaskunnan lupa.

Tyypillisiä puutteita ovat hänen havaintojensa perusteella juuri kalastuksenhoitomaksun unohtaminen ja pyydysten puutteellinen merkintä. Myös kalastajan yhteystiedot pyydyksistä puuttuvat joiltakin.

—Satunnaisilla kalastajilla on enemmän korjattavaa kuin säännöllisillä pyytäjillä. Joskus syynä on tiedon puute ja sen jakamisessa olisi osakaskunnillakin parannettavaa, Rulja toteaa.

Kaikilta osakaskunnilta ei saa lupia ostaessaan edes karttaa alueen rajoista. Silloin kalastajaparka on vaarassa rikkoa sääntöjä tietämättään.

Pienten osakaskuntien yhdistäminen isommiksi lupa-alueiksi saa Ruljalta kannatusta. Isommat yksiköt toimivat usein aktiivisemmin ja kirjavuus lupa-asioissa vähenee.

—Esimerkiksi Kukkialla on sovittu, että yhdellä luvalla saa uistella koko järven alueella. Toivoisin, että Vehkajärvellekin saataisiin samanlainen käytäntö.

Kalastuksenhoitomaksu

Pakollinen kaikille 18-64 –vuotiaille, jotka harrastavat muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä.
Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet saavat kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä ilman maksua.

Hinta 7 euroa/7 vrk tai 24 euroa/kalenterivuosi.

Maksu verkkokaupassa osoitteessa eräluvat.fi tai suoraan tilille FI47 5000 0121 5028 42.

Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu

Antaa 18-64 –vuotiaalle luvan kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä kalastusläänin alueella. Sydän-Hämeessä entisen Länsi-Suomen läänin.

Hinta 7 euroa/7 vrk tai 31 euroa/kalenterivuosi.

Maksu verkkokaupassa osoitteessa eräluvat.fi tai suoraan tilille FI81 5000 0121 5029 (Länsi-Suomi).

Järvikohtaiset vieheluvat

Längelmävesi: Ilman vaparajoitusta 81,50 euroa/vuosi tai 21,50 euroa/7 vrk. 3 vapaa 35,50 euroa/vuosi. Soutu-uistelu maksuton alle 18-vuotiaille.

Myynnissä verkkokaupassa osoitteessa kalapassi.fi  sekä Huutijärven Teboil ja Kaivannon Keidas.

Vesijärvi: Enintään 3 vapaa/lupa tai 6 vapaa/venekunta. Soutu-uistelu 13,50 euroa/vuosi tai 6,50 euroa/3 vrk. Moottoriuistelu 25,50 euroa/vuosi tai 11,50 euroa/3 vrk.

Myynnissä verkkokaupassa osoitteessa kalapassi.fi ja Huutijärven Teboil.

Roine-Mallasvesi: Enintään 3 vapaa/lupa tai 6 vapaa/venekunta. 31,50 euroa/vuosi tai 11,50 euroa/3 vrk. Alle 18 vuotias 11,50/vuosi, alle 12-vuotiaille maksuton.

Myynnissä verkkokaupassa osoitteessa kalapassi.fi

Kukkia: Kaikkien järven alueen osakaskuntien luvat oikeuttavat uisteluun koko Kukkialla. Ei vaparajoitusta. Hinnat noin 10 euroa/vuosi.

Myynnissä muun muassa Ravintola Liekissä Luopioisissa ja Kahvila EloTähkässä Rautajärvellä.

Osakaskuntien lupia

Roineen ja Ponsan osakaskunnat: Verkkokaupassa osoitteessa kalapassi.fi

Kukkolan osakaskunta: Penttilä Timo 040-5385 113, Suoniemi Tapani 0400-799 588, Syrjä Kalle 040-5265 000

Puutikkalan osakaskunta: Saksala Jarkko 03-5365 715

Aitoon kalastuskunta: Aitoon Kauppayhtiö ja Ravintola Liekki

Rautajärven osakaskunta: Kahvila EloTähkä

Haapasaaren osakaskunta: Lindell Lauri 040-5576 256, Tammilehto Ari 0400-297 933, Hakala Toivo 050-5563 255, Lahtinen Heikki 040-5534 871

Ämmätsän osakaskunta: Kahvila EloTähkä, bensiiniasema Juha Mäkinen Pohja, Rulja Teuvo 0400-484 918

Kalastaja tarvitsee luvan jos toisenkin

Kesäiltana kalojen polskiessa rantakaislikossa löytää moni oman sisäisen Kalastaja-Eemelinsä. Liiterin seinässä roikkuva verkko tai virveli löytyy helposti, mutta sitten tuleekin lainkuuliaiselle usein tenkkapoo: Mitä lupia tarvitsen ja mistä niitä saa?

Kalastuksenhoitomaksu

Valtiolle maksettava kalastuksenhoitomaksu on vielä kohtalaisen helppo asia. Sen joutuu maksamaan jokainen 18-64 -vuotias, joka kalastaa muulla tavoin kuin onkimalla ja pilkkimällä tai ravustaa. Luvan voi lunastaa viikoksi 7 eurolla tai koko vuodeksi 24 eurolla. Maksun voi suorittaa joko tilisiirtona tai verkkokaupassa.

Kun olet suorittanut maksun, et saa onkimisen ja pilkkimisen lisäksi kalastaa tai ravustaa vielä missään etkä mitään!

Läänikohtainen viehekalastuslupa

Yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä kerrallaan heitto- tai vetouistelua harrastava pääsee kalavesille lunastamalla läänikohtaisen viehekalastusluvan. Moni muistaa vielä vanhat 5 lääniä, jotka lakkautettiin vuonna 2010. Viehekalastusluvat noudattelevat veikeästi yhä näitä menneitä lääninrajoja. Sydän-Hämeessä kalastava lunastaa siis lupansa Länsi-Suomen läänin alueelle.

Lompakko kevenee 7 euroa, jos luvan hankkii viikoksi ja 31 eurolla saa virvelöidä koko vuoden. Maksutavat ovat samat kuin kalastuksenhoitomaksulla.

Kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun maksanut saa kalastaa yhdellä vavalla kyseisen entisen läänin alueella, lukuun ottamatta erityiskalastuskohteita.

Valtio ei peri kalastajalta muita maksuja, ja läänikohtaisen vieheluvankin voi korvata vesialueen omistajalta hankitulla luvalla. Valtion vesialueille on omia erityisiä lupia ja määräyksiä, mutta ne eivät ole tämän jutun aihe.

Valtiolle maksettavat kalastuslupamaksut ovat muuttumassa ensi vuodeksi – onneksi yksinkertaisempaan suuntaan.

Yhtä useammalla vavalla tai muilla pyydyksillä ei saa tähän mennessä esitellyillä luvilla kalastaa eikä ravustaa!

Vesialueen omistajan lupa

Täkäläiset vesialueet ovat pääosin osakaskuntien hallinnassa. Joillakin järvillä, kuten Pälkänevedellä, on myös yksityisten kiinteistöjen omistamia alueita.

Osakaskunnan vesialueella kalastavalla pitää olla harrastukseensa osakaskunnalta ostettu lupa. Poikkeuksena ovat läänikohtaisella viehekalastusluvalla kalastavat. Osakaskunnan luvan tarvitsee myös alle 18- ja yli 64-vuotias.

Jotkut osakaskunnista myyvät lupia vain osakkailleen eli niille, joiden omistamalla kiinteistöllä on oikeudet yhteisiin vesialueisiin. Osakkuuden voi selvittää kiinteistön rekisteröintitiedoista. Monilta mökki- tai muilta tonteilta oikeudet saattavat puuttua.

Suuri osa osakaskunnista myy lupia myös ulkopuolisille. Hinta voi olla sama tai kalliimpi kuin osakkaille. Usein myös sallittujen pyyntivälineiden laatu tai määrä on rajallisempi ulkopuolisille.

Luvat ovat usein pyydyskohtaisia. Verkoille, katiskoille, virvelille, rapumerralle ja pitkäsiimalle on kullekin oma lupansa ja pyydysmerkkinsä, joka pitää olla kiinnitettynä pyydykseen. Pyydyksestä pitää näkyä myös kalastajan nimi ja osoite tai puhelinnumero.

Osakaskunnilla on loputon määrä variaatioita sallittujen pyydysten määrästä, laadusta ja lupien hinnoista. Kun samalla järvellä on usein monen osakaskunnan aluetta, saattaa etelärannan asukas saada luvat aivan toisenlaisiin verkkoihin kuin vastarannalla asuva.

Tähän juttuun oli tavoitteena liittää mukaan kattava lista paikoista, joista Kangasalan ja Pälkäneen alueen lupia voi ostaa. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Osakaskuntia ja yksityisiä vesialueita on satoja, pelkän Pälkänevedenkin alueella jo alun toista sataa. Selvitystyö veisi vähintään viikon ja sivukaupalla tilaa, joten jouduimme tyytymään muutaman suuremman osakaskunnan tietoihin.

Kalastusalueiden yhtenäisluvat

Pikanttina, mutta ehdottoman järkevänä mausteena kalasopassa ovat yhtenäisluvat, joita uistelijoille myydään ainakin Längelmävedellä, Vesijärvellä ja Roine-Mallasvedellä. Periaatteena on, että saman järvialtaan alueella saisi vetää useampaa uistinta yhdellä luvalla. Kaikkia isojen järvien kolkkia nekään eivät kata, mutta ovat sentään suuri helpotus uistelijan elämään.

Yhtenäislupia voi ostaa kalapassi.fi -verkkokaupasta sekä muutamista myyntipisteistä. Hinnat vaihtelevat järvestä ja luvan voimassaoloajasta riippuen 6,5 eurosta 81,5 euroon. Kukkialla kelpaa miltä tahansa järven osakaskunnalta ostettu 10 euron hintainen lupa koko järvellä.

Kireitä siimoja!

Kommentit (4)

  1. Nimetön

    Harva juu jättää luvat hankkimatta, mutta enemmistöllä verkkokalastajista on jokin asia pielessä. Yleensä se on se yhteystietojen puute. Ja selityksenä on lähestulkoon aina, että pyydysmerkin numerostahan se selviää kenen pyydys on kyseessä. Valvoja voisi tässä kohtaa kysyä kalastajalta, että onko sun nimes tosiaankin esim. Ämmätsän kalastuskunta ja puhelinnumero 342 ?
    Kalastajien on syytä muistaa, että valvojalla on pyydyksen talteenotto-oikeus jo silloin, kun yhteystiedot puuttuvat, ja silloin valvoja joutuu talteenoton yhteydessä tekemään ilmoituksen poliisille. On sitten poliisin asia sakottaako, vai ei. Yhteystietojen puutteesta ei voi määrätä rikesakkoa, vaan jos sakko tulee, puhutaan aina päiväsakoista. Toki poliisi voi antaa vain huomautuksenkin.

  2. Nimetön

    Ja kaikki varmaan muistavat ainakin Juhannusaattona laittaa vähintään yhden lippupolon pystyyn nurmikolleen keskelle pihaa viimeistään klo 18.00. Yhteystiedot voi kernaasti laittaa siihen lippupolon varteen. Lippupolon voi poistaa Juhannuspäivän iltana auringonlaskun aikaan.

  3. Jake

    Tämä on jotenkin niin pyhä lehmä tämä verkkojen oikein merkitseminen, että välittömästi joku puupää älähtää oikeuksiensa loukkaamisesta. Ymmärtäkää nyt typerimmätkin juntturat se kylmä totuus, että ne verkot on merkittävä oikein vaikka olisitte vuosisadan alusta ne sillä mäntysuopapullolla, ilman yhteystietoja, hienosti mielestänne esiin tuoneet.
    Se nyt vaan on laki sellainen että lippupolat ja yhteystiedot on laitettava. Jos ei mielenne siihen taivu, viekää verkkonne sinne saunan taakse happanemaan ja hakekaa se onneton kalanne kaupan pakastealtaasta. Ja jos ei nämä yhteiset säännöt meinaa mennä kaaliin, niin parempi pysyä järveltä pois.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?