Tarkastuslautakunta: Kuntaa patistetaan säästämään kiinteistömenoissa ja vahvistamaan markkinointia

Talouden tasapainottamisesta tuli kohtuuhyvä arvosana

Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan kunnan tilinpäätöksen sekä tarkastuslautakunnan esittämän arviointikertomuksen vuodelta 2014.

Tilinpäätöksessä kunnan talouden vuosikate oli 2 375 276 euroa, mistä tehtiin 1000 000 euron suuruinen investointivaraus Harjutuulen vanhustenhuollon yksikön peruskorjaamiseen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi. Poistojen, satunnaisten tuottojen ja Harjutuulen varauksen jälkeen tuloslaskelma näyttää 326 521 euroa ylijäämää.

Hyvä tulos ei johdu pelkästään onnistuneesta taloudenpidosta, vaan se selittyy osaltaan verotulojen tilitysmuutoksella sekä sosiaalipalvelujen menojen pienenemisellä, kun kuntoutumiskoti Haaparinne siirtyi terveyspalvelujen piiriin.

Kunnassa on silti syytä myös tyytyväisyyteen, sillä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista valvovan tarkastuslautakunnan taholta viime vuoden toimista tuli kohtuullisen hyvä arvosana.

Sen mukaan käyttötaloudesta haetut tasapainottamistoimet ovat pääasiassa toteutuneet ohjelman mukaisesti. Sivistystoimen sopeutustoimissa havaittiin pientä poikkeamaa ohjelmasta, mutta merkittäviä toteutumatta jääneitä kohtia löytyi vain teknisen osaston tavoitteista.

 

Kokoomus peräänkuuluttaa vetovoimaa

Valtuusto ei innostunut laajasti keskustelemaan tilinpäätöksestä. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron esittänyt Rainer Zeitlin totesi, että talouden luvut näyttävät paperilla liian hyviltä todelliseen tilanteeseen verrattuna, mutta esimerkiksi sellaiset tunnusluvut kuin velan määrä ja terveydenhuollon kulut asukasta kohti ovat kohtuullisen hyvät.

Terveydenhuoltokustannus 2000 euroa asukasta kohti vastaa koko maan keskitasoa. Velan määrä, hieman yli 800 euroa asukasta kohti oleva velkamäärä on selvästi alle Pirkanmaan keskiarvon.

Velkaantuminen lisääntyy vuosi vuodelta, mutta Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että joka tapauksessa on rohjettava tehdä sellaisia investointeja, jotka edistävät kunnan elävöittämistä.

Velkaantumisen vähentämiseksi valtuustoryhmä esittää kunnan metsäomaisuuden realisointia erityisesti myymällä sitä paikallisille yksityishenkilöille tai maatalousyrittäjille, koska metsänomistus silloin jäisi Pälkäneelle.

Velkaantumisen painetta kasvattaa toisaalta valtionosuuksien lasku, joka johtuu osaltaan valtionosuusuudistuksesta. Pälkäneen talousarvioista puuttuu jatkossa kahta veroprosenttiyksikköä vastaava määrä lisää rahaa joka vuosi.

Kokoomus totesi, että on liki välttämättömyys saada työikäinen väestö kiinnostumaan Pälkäneelle muutosta.

– Nykyinen miinus seitsemänkymmenen asukkaan muuttotappio pitää kääntää muuttovoitoksi. Tarvitsemme vetovoimaisen maalaiskunnan brändin, Zeitlin sanoi.

Keinoiksi esitettiin kunnan julkisen kuvan ja asumisviihtyisyyden lisäämistä sekä työllisyyden parantamista.

– Kunnalle on välttämätöntä leikata kaikki se, mikä ei ole välttämätöntä, hän tiivisti.

Runsaan puolen tunnin mittaisessa kokouksessa ei esitetty muita ryhmäpuheenvuoroja. Olavi Seppälä (kok.) muistutti, että talouden kohentamiseksi Pälkäneellä kaivataan vauhtia yrityselämään. Seppälä kaipasi yrityksille kohtuuhintaisia toimipaikkoja, jotta niiden ei tarvitsisi sijoittaa turhaa rahaa tiloihin.

– Käytännön tiloilla on nyt kysyntää, ei millään hienoilla ja kalliilla paikoilla. Pääasia on saada kuntaan lisää yrittäjiä, Seppälä painotti.

Lähipalveluja käyttöön

Tarkastuslautakunta muistuttaa, että vuosille 2014–2016 laaditussa talouden tasapainottamisohjelmassa tulisi pysyä myös teknisten palvelujen puolesta. Se toteaa myös, että kouluverkkoa tulisi tarkastella säästömielessä jatkossakin.

Lautakunnan mukaan kunnan tulisi kartoittaa kiinteistönsä ja luopua huonokuntoisista ja toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä kokonaan. Lisäksi sen mielestä tarvittaisiin energiaselvitys kunnan kiinteistöjen lämmityksen ja käyttösähkön kulutuksesta, jotta kulutusta voitaisiin ruveta pienentämään.

Huonokuntoinen infrastruktuuri, jolla viitataan ennen kaikkea katujen sekä vesi- ja viemäriverkoston tilaan, vaatisi lautakunnan mielestä pikaista korjausta.

Lisäksi tarkastuslautakuntalautakunta kehottaa kuntaa käyttämään hankinnoissaan nykyistä enemmän lähituotteita ja -palveluita. Kaikilla toimilla tulisi sen mukaan pyrkiä kaikkein tärkeimpään, eli kunnan markkinoinnin kasvattaminen, vetovoimaisuuden lisääminen ja imagon kohottamiseen, mitkä ovat ratkaisevia toimia kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

 

Taloutta tiivistetysti:

 

Tuloveroprosentti                                

Kangasala             19,5 (vuonna 2009)       20,5 (vuonna 2014)        21 (vuonna 2015)

Pälkäne                   19           20,5        21

Koko maa              19,31      20,48

 

 

Kokonaisveroaste (tulo- ja kiinteistövero) 

Kangasala             20,36 (vuonna 2009)      21,79 (vuonna 2014)

Pälkäne                 20,51      22,57

 

Bruttoinvestoinnit v. 2014, euroa / asukas

Kangasala             628

Pälkäne                  643

Koko maa              1 247

 

Toimintakate, euroa / asukas

Kangasala             -3851,3 (vuonna 2009)     -4617,4 (vuonna 2014)

Pälkäne                  -4041,4    -5320,6

 

 

Konsernilaina, euroa / asukas

Kangasala             3 245 (vuonna 2009)     3907  (vuonna 2013)     4 015 (vuonna 2014)

Pälkäne                  1326       1362       3063

Koko maa              3 256      4136

Valtuusto

Päättäjä: Pälkäneen kunnanvaltuusto

Aika: 15. kesäkuuta 2015 kello 18

Esityslista: 11 pykälää

Tärkeimmät asiat: Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2014, Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden vahvistaminen, Valtuudet Roholan alueen esisopimusten ja maankäyttösopimusten allekirjoittamiseen, Aapiskukon asemakaava

Kokouksen kesto: 35 minuuttia

Poissa: Mirva Kittilä (tilalla Jukka Lindfors)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?