Saarikylät: 110-vuotisjuhla kokosi Kumpulan täyteen yleisöä

Nuorisoseura voitti pahatkin notkahdukset

Nuorisoseuran esimiehenä toimiva Leena Tiitola (vas.) ja aikoinaan samaa titteliä pitänyt Marja Kalliovalkama ihastelevat Kumpulaan viime vuonna lahjoituksena saatua ryijyä. Kumpulaa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.

Joskus ehkä hieman taipuu, mutta koskaan ei katkea. Saarikylän Nuorisoseuran 110–vuotinen historia ansaitsee tämän monessakin eri muodossa käytetyn sananparren.

Vuonna 1905 alkanut taival on kunniakas, vaikka se jokusen notkahduksenkin sisältää. Pyöreitä vuosiaan seura juhli kesäkuun viimeisenä lauantaina. Nuorisoseuran esimiehenäkin aikoinaan toiminut saarikyläläinen Marja Kalliovalkama on ahkerana kotiseutuharrastajana tietoinen paikallisista käänteistä.

Kun nuorisoseuraliike teki toistasataa vuotta sitten tuloaan, Kangasalan Nuorisoseuralle perustettiin pian alaosasto Saarikyliin. Alkuaikoina moottoreina toimivat etenkin August Terhon, Elo Suomalan sekä seppä-Westergrenin perheet.

– Heti alkuunsa jäseniä kertyi noin 90. Nuorisoseura otti suojiinsa niin sivistys- kuin viihde- ja virkistystoimintojakin. Esimerkiksi ompeluseuraa ja urheiluseuraa ruvettiin pyörittämään sen piirissä, äidinkielen opettajana elämäntyönsä tehnyt Kalliovalkama valottaa.

– Näytelmäesitykset ja muut karkelot järjestettiin vuorotellen täkäläisissä taloissa, koska omaa tilaa nuorisoseuralla ei vielä ollut. Sivistyspuolelta voi mainita muun muassa sen, että jo

Täysi tupa juhlakansaa seurasi muun muassa Suomalan kuoron esityksiä Kumpulassa kesäkuun viimeisenä lauantaina. (Kuva: Kimmo Tiitola)

tuolloin pidettiin keskusteluja tupakan vaarallisuudesta.

Puheenaiheena oli myös se, pitääkö vastaantulijoita kylätiellä tervehtiä. Noilta ajoilta periytynee se, että täällä on tapana morjestaa vastaan tuleville, vaikkei näitä aina tunnettaisikaan.

Oman toimitalon puutteeseen nuorisoseuran aktiivisuus meinasikin tyrehtyä. 1920–luvulla yhteisö toimi vain paperilla. Aivan vuosikymmenen viime metreillä saatiin kuitenkin uutta tuulta purjeisiin.

– Sitten kun alkoi tapahtua, tapahtuikin taas kiivaasti. Ostettiin rakennus järven toiselta puolen, purettiin se hirsi kerrallaan ja kasattiin tänne mäelle uusiksi. Näin saatiin Kumpula, joka on siitä lähtien palvellut nuorisoseuran toimitalona, Kalliovalkama innostuu.

 

Monenlaisia viihdevieraita

Saarikylien Nuorisoseuran 110-vuotistilaisuudessa juhlapuheen piti professori Petri Suomala. (Kuva: Kimmo Tiitola)

”Kun toimeen tartutaan” -vaihe kesti pitkään. Kumpulan vihkiäistilaisuudessa kesäkuussa 1935 oli näytelty Aleksis Kiven kirjoittaman Kihlaus-teoksen mukaisesti, ja torvisoitto oli ollut voimallista. Surullisempaa oli se, kun toimitalon pihasta joutuivat paikalliset miehet lähtemään kuorma-auton lavalla talvisotaan joitakin vuosia myöhemmin.

– 1950–luku oli oikein kulta-aikaa tanssitilaisuuksineen kaikkineen. Tuohon aikaan vapaapalokuntakin toimi tässä mäellä. Kesäisin Kumpulassa vieraili esiintymässä teatteriväkeä Eero Roineesta ja Veikko Sinisalosta lähtien, Kalliovalkama kertoo.

Seuraavalla vuosikymmenellä koettiin toistaiseksi viimeinen notkahdus. Vain levytanssit pyörivät, kun maaltamuutto jylläsi ja kyliin jäljelle jäänyt väki katseli mieluiten kotona uutta keksintöä eli televisiota. Talkoohenki nousi uudestaan 1970–luvun puolivälissä eikä vielä ole sammunut.

– Kesäjuhlat ovat aina kohokohta, ja jo kymmeniä vuosia on ollut ohjelmassa Urheilusunnuntai. Saarikylien oma Talent-kisa on järjestetty kahdesti, taloa vuokrataan yksityistilaisuuksia varten, ja nuorisoseuran omissa tapahtumissa siellä on vieraillut huippumuusikoita niin kamarimusiikin, popin, jatsin kuin lastenlaulujenkin saralta, tangoa ja mustalaismusiikkia unohtamatta, nuorisoseuran nykyinen esimies Leena Tiitola luettelee.

 

Jäseniä on riittänyt

Tiitolan mukaan Saarikylien Nuorisoseuran jäsenmäärä on nykyisin sadan tienoilla hieman vuodesta riippuen. Noin puolet jäsenistöstä on seudun vakiasukkaita, puolet kesämökkiläisiä tai sellaisia, joilla muuten on jokin yhteys Saarikyliin.

– Jäsenille lähtee aina keväällä infokirje kesäkauden tapahtumista. Jäsenmaksu meillä on pidetty erittäin kohtuullisena, ja erityisen tunnollisesti sen yleensä maksavat eläkeläiset ja lapsiperheet, Tiitola toteaa.

Kesäkuun viimeisenä lauantaina Kumpula täyttyi ääriään myöten, kun nuorisoseura vietti Kesäjuhlassaan 110–vuotistilaisuuttaan. Esityksistä vastasivat muun muassa Suomalan kuoro johtajanaan Seppo Suomala, Jaakko Ryhänen Seppo Hovin säestyksellä, runoja lausunut Urpo Heikkilä sekä lapsista ja nuorista koostunut näyttämöharrastajien ryhmä, joka esitti Kaisa Pulakan ohjaaman Tuhkimo-näytelmän.

Juhlapuheen tilaisuudessa piti professori Petri Suomala. Seuraavana päivänä järjestettyyn Urheilusunnuntaihin osallistui niin ikään roimasti väkeä. Päivä sisälsi Saarikylien ympärijuoksun, nappulajuoksut sekä tikan-, renkaan- ja ketjunheittoa.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>