Koulutuksen säästöt myös mahdollisuus

Juha Sipilän hallituksen julkaisema strateginen hallitusohjelma säästötoimenpiteineen on nostattanut suuren kohun. Säästöohjelma koskettaa lähes kaikkia kansalaisryhmiä, mutta varsinkin koulutukseen liittyvät leikkaukset ovat saaneet keskustelun laineet lyömään korkealle. Valtion budjetissa suurimmat menot kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi opetukseen ja kulttuuriin. Näin ollen ei ole yllätys, että myös säästötoimenpiteet kohdistuvat näihin sektoreihin.

Opetuksen hallinnonalaan kuuluvat koulutusasteet varhaiskasvatuksesta tiedekorkeakouluihin. Säästöt koskettavat kaikkia koulutusasteita. Varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa huolta herättävät varsinkin päätökset, jotka näyttävät johtavan vääjäämättä ryhmäkokojen kasvuun. Tähän on varsinkin kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten taholta kiinnitetty voimakkaasti huomiota ja nostettu esiin erilaisia uhkakuvia.

Suomessa on OECD:n mukaan maailman parhaat ammattikasvattajat. Vaikeassa tilanteessa on tärkeää, että tämä huikea taito otetaan käyttöön ja jalostetaan ennakkoluulottomasti uusiksi toimintatavoiksi ja pedagogisiksi ratkaisuiksi, joiden avulla uhkat saadaan torjuttua. Nyt tarvitaan myös uudenlaista yhteistyötä eri ammattikuntien ja hallinnonalojen välillä, kotien ja kolmannen sektorin asiantuntijuutta unohtamatta, jotta niukat resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Siten on maassa ennenkin selvitty tiukan paikan tullen.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamisen tarve on ollut jo kauan tiedossa. Voimakkaasta resurssien lisäämisestä huolimatta koulutus on kärsinyt rakenteellisista ongelmista, joiden seuraukset ovat heijastuneet näkyvimmin opintojen kohtuuttoman suurina keskeyttämislukuina. Resurssien niukentuessa on toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilaisuus uudistua vastaamaan sekä opiskelijoiden että työelämän odotuksia.

Yliopistokoulutuksen uudistus jatkuu. Laadukkaasta korkeakoulutuksesta huolimatta maassa on yli 50 000 akateemista työtöntä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on tuplaantunut viidessä vuodessa. Hallitusohjelmassa todetaan, että myös akateemisten opintojen työelämälähtöisyyttä tullaan lisäämään. Tämä on hyvä uutinen, sillä oman alan töissä opiskelijalla on mahdollisuus saada arvokasta työkokemusta ja luoda verkostoja, jotka edesauttavat työllistymistä valmistumisen jälkeen. Julkisten virkojen ja toimien kelpoisuusehtoja päivittämällä voidaan luoda yliopisto-opiskelijoille aito mahdollisuus päästä työuralle jo kandidaatin tutkinnon valmistuttua. Suomen menestykselle korkea koulutustaso ja akateeminen tutkimus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Siksi tulee huolehtia siitä, että maisteriopintojen suorittaminen säilyy jatkossakin mahdollisena kaikille yliopisto-opiskelijoille, joko alemman tutkinnon suorana jatkumona tai myöhemmin esimerkiksi työn ohessa.

Rakennemuutosten ja säästöjen keskellä sivistys ja osaaminen kaipaavat puolestapuhujia ja käytännön tekijöitä paikallistasollakin. Usko koulutukseen on ollut ja on tulevaisuudessakin tärkeää. Nyt pitää pystyä kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi, sillä tämän päivän tavoitteet ovat tulevaisuuden arvovalintoja.

 

Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry,

puheenjohtaja Minna Mustakallio-Sorvari

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?