Väki parveilee ja rokki raikuu alapuolella. Ympärillä levittäytyy maalaismaisema idyllisimmillään ja hiukset lepattavat iltatuulessa. Sitten vain astutaan korin reunan yli ja hypätään 65 metristä pää edellä kohti maata.
Benji-hyppy ei ole ihan niin helppoa kuin miltä se kuulostaa.
– Hengitä, kaverit kannustavat, kun korkeita paikkoja kuollakseen pelkäävä Laura Roininen astuu koriin, joka hinataan 65 metrin korkeuteen.
Tarkoituksena on hypätä ensimmäinen benji-hyppy yhdessä Juha Rantalan kanssa. Hän hoiti omaa korkeuskammoaan jo viimevuotisilla Kirkastusjuhlilla, ja nyt on tarkoitus hypätä yhdessä Lauran kanssa.
Toijalalaiskaksikko nousee vauhdilla ylös, jossa käy napakka kesätuuli. Monet hyppääjät ovat keräilleet hetken aikaa rohkeutta ennen hyppyään, mutta Roininen ja Rantala sukeltavat ilmojen tielle melkein saman tien.
– Se kiihtyvyys on jotain ihan tajutonta, Rantala sanoo hetkeä myöhemmin, kun ajatus on hieman kirkastunut adrenaliinivyöryn jäljiltä.
Roininen sanoo olleensa kauhusta kankeana jo nousuvaiheessa. Mutta kamalinta oli astua korkeuksissa reunan yli ja heittäytyä ihmisluonnon vastaisesti kohti maata.
Nilkkoihin kiinnitetty kuminauha jarruttaa vauhtia lähes yhtä nopeasti kuin se hyppyvaiheessa kiihtyy. Hetken aikaa hyppääjät heiluvat narun päässä, kunnes pääsevät kertaamaan kokemuksensa kavereille.
Benji-hyppy on ollut vielä edellisvuosiakin suositumpi ohjelmanumero, ja hyppääjiä on nostettu lähes tauotta juhlijoiden yläpuolelle.
