Hakulinen on konsultti, joka ei lähetä laskua

Lassi Hakulinen perehdyttää sydänhämäläisiä metsänomistajia verkkopalvelun käyttöön.

Metsänomistajille on alkuvuodesta lähtien ollut tarjolla täysin maksuton Metsään.fi -verkkopalvelu, josta jokainen löytää ajantasaiset tiedot omasta metsästään. Palvelu on suunniteltu monipuoliseksi työkalupakiksi, josta selviävät kuviokohtaisten puustotietojen lisäksi hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle tulo- ja menoarvioineen.

Palvelusta löytyvät myös monipuoliset kartat ja ilmakuvat sekä tiedot mahdollisista luontokohteista. Siellä ovat myös metsäalan yrittäjät, joille omistaja voi harkintansa mukaan antaa luvan nähdä metsätilansa tiedot ja pyytää tarjouksia puukaupasta tai hoitotöiden tekemisestä. Käyttömahdollisuudet monipuolistuvat entisestään ajan mittaan.

Käyttäjän ei tarvitse hankkia mitään sovelluksia tai lisäpalveluja. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella.

Metsään.fi -palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen ylläpidosta vastaa Suomen Metsäkeskus, joka kerää palvelun pohjana olevat metsävaratiedot samaan tapaan kuin aiemmin on kerätty tietoja metsäsuunnitelmien tekoa varten. Tiedonkeruussa käytetään menetelminä muun muassa laserkeilausta ja ilmakuvausta. Taimikot kierretään edelleen maastossa miestyönä. Metsään.fi on perustettu metsävaratiedon jakelukanavaksi sillä periaatteella, että tiedon saatavuus on täysin metsänomistajan määräysvallassa.

Tarkastajasta ilmaisten neuvojen jakajaksi

Metsäkeskus tarjoaa myös maksutonta neuvontaa ja opastusta palvelun käyttöön ottamiseen. Kangasalan ja Pälkäneen alueilla opastusta antaa asiakasneuvoja Lassi Hakulinen. Mies on monille tuttu jo ennestään, sillä hän on toiminut 15 vuotta samalla alueella metsätalouden tarkastushommissa.

Hakulinen on innostunut uudesta tehtävästään, onhan ilmaisen palvelun sanansaattajan rooli toki motivoivampaa hommaa kuin virheitä etsivänä viranomaisena esiintyminen. Hakuliselta saa neuvoja myös puhelimessa tai sähköpostilla, mutta tärkeimmässä osassa ovat neuvontakäynnit.

—Tapaaminen voidaan sopia toimistolleni Tampereelle, mutta mieluummin metsänomistajan luokse, jolloin siihen on helppo liittää myös maastokäynti. Neuvonta keskittyy palvelun käytön opastukseen, mutta omistajan niin halutessa käydään myös metsässä jotain kiinnostavaa kohdetta tutkimassa. Koko tilaa ei ole tarkoitus käydä maastossa läpi, kertoo Hakulinen työstään.

Tavoitteena on tutustuttaa tämän vuoden aikana 300 metsänomistajaa Metsään.fi -palveluun. Tähän mennessä kaikki neuvontaa saaneet asiakkaat ovat myös liittyneet palvelun käyttäjiksi.

—Maksuttomuus on tärkeä kiinnostuksen herättäjä. Monet ovat epäuskoisina kyselleet, miten tällaista voi olla ilmaiseksi tarjolla, Hakulinen myhäilee.

Sakari Hinkkala päätti ottaa hyödyn irti maksuttomasta palvelusta.

Omistaja päättää kuka näkee tiedot

Eräs ensimmäisistä Hakulisen neuvoja saaneista on Kuhmalahden Puntarissa asuva, pelastusalalla työskentelevä Sakari Hinkkala. Hän oli kuullut palvelusta jo aiemmin ja tarttui epäröimättä tilaisuuteen, kun opastusta tarjottiin.

Neuvontaa suunnataan lähinnä passiivisille omistajille, joten Hinkkala ei aktiivisena ja omatoimisena ole tyypillinen asiakas, mutta kokee saavansa palvelusta silti monia etuja.

—Vaikka tunnen metsäni hyvin, on vahvistavaa saada kuviot ja tiedot näkyviin ylöskirjattuna ja kartalle sijoitettuna. Metsäsuunnitelmaa meillä ei ole ollut vuosikymmeniin. Olen käynyt tietoja läpi ja todennut, että ne pitävät hyvin paikkansa. Viimeksi tekemäni työt olen ilmoittanut palvelun kautta ja ne ovat nyt päivitettyinä palvelussa, Hinkkala kehuu.

Käyttäjä voi päivittää palveluun muuttuneita tietoja ilmoittamalla ne palvelun kautta metsäkeskukselle. Tiedot päivittyvät myös esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten ja Kemera-hankkeiden mukaisesti. Kasvu lisätään vuosittain puumääriin ja noin joka kymmenes vuosi tiedonkeruu on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan.

Kerättyjen metsävaratietojen tarkkuus ei kaikilta osiltaan ole perinteisen metsäsuunnitelman luokkaa. Jos yksityiskohtaisemman suunnitelman haluaa, palvelu mahdollistaa senkin.

—Tiedot saa vapaasti ottaa suunnitelman teon pohjaksi, jolloin suunnittelu nopeutuu ja halpenee. Jos jollain on valmis tuore suunnitelma, se voidaan myös ladata palveluun meidän tietomme päälle ja ottaa käyttöön verkossa, vakuuttaa Hakulinen.

Hinkkala on toistaiseksi antanut luvan tietojensa käyttöön yhdelle toimijalle, jonka kanssa istutukset ja puukaupat on hoidettu jo pitkään tiiviissä yhteistyössä. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että jatkossa voisi käyttää palvelua myös puukaupan kilpailutukseen.

—Metsään.fi voisi olla sopiva työkalu siihenkin. Tähän asti on tuntunut jotenkin hankalalta lähteä selvittämään kaikkea puukauppaan tarvittavaa tietoa. Nyt valtuutus tietojeni käyttöön on helppo antaa ja myös perua halunsa mukaan, tuumii Hinkkala.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että päätösvalta tietojen käyttöön säilyy yksin metsänomistajalla. Jos tiedot sen sijaan luovutettaisiin lupaa kysymättä kaupalliseen käyttöön, nousisivat niskakarvat pystyyn.

Ei pelkkä metsäsuunnitelma

Muiden tekemiensä neuvontakäyntien pohjalta Hakulinen tietää, että neuvottavaa ja rästityötä tiloilta löytyy yllin kyllin. Kohdennetulla neuvonnalla pyritään nimenomaan kertomaan omistajille metsiensä tarpeista ja mahdollisuuksista.

—Asiointimahdollisuus alan yritysten kanssa on oleellinen ja uusi ominaisuus tässä palvelussa. Se ei ole vain verkkoon siirretty metsäsuunnitelma, vaan sen avulla voi todella etsiä puulle parhaat ostotarjoukset ja töille osaavat tekijät, Hakulinen kuvailee palvelun antamia etuja.

Ainutlaatuista Metsään.fi:ssä on Hakulisen mukaan myös se, että palvelun tarjoajalla ei ole mitenkään oma lehmä ojassa. Metsäkeskus valtiollisena toimijana ainoastaan kerää metsävaratiedot ja jalostaa ne metsänomistajien käytettäviksi, eikä pyri sen ohella myymään mitään eikä sitouttamaan mihinkään.

Nelikymppinen Hinkkala on tottunut tietokoneen ja netin käyttäjä, jolla ei ollut vaikeuksia ottaa Metsään.fi –palvelua hallintaan.

—Jos osaa hoitaa pankkiasiansa verkkopankissa, osaa varmuudella käyttää myös tätä, Hinkkala rohkaisee.

Hakulinen muistuttaa, että jos tietokone ei ole tuttu asia, voi valtuuttaa myös jonkun asioimaan puolestaan Metsään.fi:ssä.

—Asiointiluvalla voi antaa vaikka nuoremmalle sukupolvelle tai luotetulle ammattilaiselle valtuuden käyttää palvelua. Valtuutettu asioi palvelussa omilla tunnuksillaan.

Asiointipalvelu avaa Jukka Sarven tapaisille metsäpalveluyrittäjille kontakteja asiakkaisiin.