Tänä kesänä Kuhmalahden kotiseutumuseossa on teemana ”Kiertokoulusta kansakoulun kautta peruskouluun”.
– Toivoisin, että useampi paikkakuntainen löytäisi tänne. Teema vaihtuu vuosittain, sinänsä täällä voi käydä vaikka joka kesä, Kuhmalahden Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Arja Marttala sanoo.
Hän ei muistanut nähneensä yhtä esillä olevista vihkoista aiemmin. Tutkimisen jälkeen selvisi, että kyseessä oli koulutehtävin ja kiiltokuvin täytetty koululaisen vihko vuodelta 1925.
– Vaikka on yli 10 vuotta näitä selannut, aina tulee jotakin uutta vastaan, Marttala totesi.
Erikoisia esineitä
Kotiseutumuseon kulmalla oli kaksi skootteria. Veera Salonen ja Aleksi Tammilehto olivat saapuneet niillä kesätyöpaikalleen.
– Kangasalan kulttuuritoimi työllistää heidät, hieno kädenojennus kyläyhdistykselle, Marttala sanoi.
Tammilehto nimesi museon kiehtovimmiksi esineiksi vanhaan tekniikkaan liittyvät esineet kuten puhelinkeskuksen. Salosesta museon erikoisimpia esineitä ovat alkuperäiset päiväkäskyt ja säädekirjat Venäjän keisarikunnan ajalta.
– En hirveästi tiennyt etukäteen Kuhmalahden paikallishistoriasta, museon vaikutuksesta olen nyt oppinut, Tammilehto kertoi.
Salonen nyökytteli.
Minikokoinen kahvipannu
Kuhmalahden kotiseutumuseo perustettiin 1970-luvulla. Se koostuu kahdesta kaksikerroksisesta rakennuksesta: vanhasta viljamakasiinista ja leivintuvasta.
Museon tavarat ovat 1700-luvulta 1900-luvun lopulle. Toisinaan on lainatavaroita, tällä hetkellä ei ole. Tilanpuutteen vuoksi museoon otetaan enää korkeintaan pieniä tavaroita.
– Pysyvissä kokoelmissa on Kuhmalahden musiikkiperinne. Täällä on tehty 36 viulua, kotiurut ja pianoharmoni. Minua kiehtoo tämä pieni kahvipannu. Eino Ahonen teki täysin toimivan kahvipannun 10 pennin kuparikolikosta, Marttala kertoi.
Museo on auki heinäkuussa, ja muulloin sopimuksen mukaan Marttalan kautta.
