Yhteisöllinen asuminen: Avoimet ovet kiinnostivat Luopioisissa

Pöllökartano sai rakennusluvan

Pöllökartanon suunnitelmista kiinnostuneita riitti avoimien ovien päivänä. Outi Nummi (kolmas vasemmalta) esittelee piirustuksia.

Luopioisten kirkonkylällä sijaitseva, kansan suussa Pöllölänä tunnettu vanha hirsitalo, näyttää vääjäämättä heräävän uuteen kukoistukseen. Aikanaan mielisairaalanakin toimineen rakennuksen muutos yhteisölliseksi asumismuodoksi otti aimo harppauksen, kun kunnan rakennusvalvonta myönsi muutokseen tarvittavat rakennusluvat.

Pääasiassa senioriväestölle suunnattu asumismuoto myös kiinnostaa asuinpaikkana. Siitä saatiin vahva näyttö, kun talolla järjestetty avointen ovien tilaisuus keräsi runsaasti kiinnostuneita.

Aivan vanhainkodin rakennusten vieressä seisova talo oli kunnanisien silmissä enää lähinnä rapistuva autiotalo, kun aktiiviset kuntalaiset heräsivät tutkimaan rakennuksen kuntoa pintaa syvemmältä. Rispaantuneiden pintojen alta paljastui vankka, hyvin tehty ja terveenä säilynyt hirsirunko.

Pälkäneen kunta suhtautui talon pelastamiseen alusta alkaen myönteisesti ja kannustavasti. Asenne rohkaisi viemään eteenpäin Pöllökartano-ideaa, jonka mukaan talo tarjoaa asumismuodon, jossa yhdistyvät yksityisyys ja yhteisöllisyys.

Hankkeen tueksi perustettiin osuuskunta, jolle kunta myi rakennuksen ja vuokrasi tontin. Samalla tehtiin sopimus viereisen Mikkolanlahden ranta-alueen hoidosta ja käytöstä.

Vastikään hyväksytyissä suunnitelmissa talon kahteen asuinkerrokseen on sijoitettu seitsemän asuntoa, joihin jokaiseen tulee omat keittiötilat, wc:t ja suihkut. Lisäksi varataan runsaasti yhteisiä tiloja oleskelua, harrastamista ja talon teknisiä toimintoja varten.

Alempi kerros tehdään esteettömäksi liikuntarajoitteisia ajatellen. Yläkertaan on tulossa kahdet portaat ja tilavaraus myös hissille. Yhteiset saunatilat sijoittuvat kellarikerrokseen.

Alakerran pohjapiirros. Värilliset tilat ovat asukkaiden yksityisaluetta, muut tilat yhteiseen käyttöön varattuja.

Tulijoita jo ilmoittautunut

—Ajatuksena on osallistuttaa tulevia asukkaita jo rakennusvaiheessa, jolloin he saavat vaikuttaa sekä oman asuntonsa että yhteisten tilojen ratkaisuihin. Sen vuoksi olisi ihanteellista, että asukkaat olisivat selvillä jo rakennustöitä aloitettaessa ja yhteisökin alkaisi muodostua alusta alkaen, kertoo Seppo Kääriäinen, joka on yksi hankkeen vetäjistä.

Suurimpaan osaan asunnoista onkin jo ilmoittautunut halukkaita tulijoita. Sitovia lupauksia ei ole vaadittu, mutta kiinnostusta näyttää selvästi olevan. Lähellä olevat vanhainkodin ja terveyskeskuksen palvelut ovat omiaan lisäämään ikäihmisten kiinnostusta Pöllökartanoa kohtaan.

Hankkeen rahoitusneuvotteluihin päästään toden teolla nyt, kun rakennuslupapaperit ovat kunnossa. Julkisia rahoitusmahdollisuuksia on jo tunnusteltu, mutta valtion jäykät rahoitusmallit eivät taivu pieneen kohteeseen.

—Valtion rahoitus edellyttäisi suurta hanketta, josta pitäisi kilpailuttaa kokonaisurakka. Rahoitusmallit laahaavat pahasti ajastaan jäljessä, Kääriäinen toteaa.

Jos rahoitus järjestyy toivotulla tavalla, voivat Pöllökartanon asunnot olla muuttokunnossa aikaisintaan ensi vuoden lopulla.

Jaakko Järvinen asuu naapuririvitalossa ja Mirjami Mikkola hieman kauempana kylän keskustassa. Kummallakaan ei ole tällä hetkellä tarvetta asunnon vaihtoon.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?