Pälkäneellä ja Luopioisissa kaadetaan syksyn jahtikaudella edellisvuosia enemmän hirviä. Kaatolupien määrää lisättiin, koska hirvikanta on näillä alueilla kasvussa. Sahalahdella, Kuhmalahdella ja Kangasalla lupamäärä pysyi edellisvuosien lukemissa.
Hirvien ja kaatolupien määrä arvioidaan metsästysseurojen havaintojen ja luonnonvarakeskuksen laskelmien perusteella.
– Hirvikanta on Suomessa varsin tuottava. Kanta vahvistuu nopeasti, jos kaatolupia myönnetään liian vähän, riistapäällikkö Jani Körhämö sanoo.
Kaikkiaan Pohjois-Hämeeseen myönnettiin 1368 hirvilupaa. Saalismäärä nousee runsaaseen 1700 hirveen, kun yhdellä pyyntiluvalla saa ampua aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Jahti pyritään painottamaan naaraisiin ja vasoihin, koska hirvikanta on kehittynyt naarasvoittoiseksi.
Hirvilupien määrä pysyi jokseenkin viimevuotisella tasolla, mutta valkohäntäpeurojen lupamäärä kasvoi noin kymmenellä prosentilla runsaaseen 2400:ään. Valkohäntäpeura viihtyy etenkin alueen lounaisosissa, muun muassa Urjalan suunnalla.
Peurakannan vahvistuminen näkyy onnettomuustilastoissa. Peurakolareita sattuu paljon loka–joulukuussa, kun peurat liikkuvat kiiman vuoksi aktiivisesti ja näkyvyys on heikko.
Riistakeskus suosittelee, että peurakolarien vähentämiseksi peurajahti aloitettaisiin täysimittaisesti heti kauden alussa. Hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Hirviä saa metsästää vuoden vaihteeseen ja valkohäntäpeuraa tammikuun loppuun saakka. Pohjois-Hämeessä jahtiin osallistuu arviolta 4000–5000 metsästäjää.
Viimeisimmät kommentit