Kyläkaava: Hienosäädön kannattajatkin pystyivät asettumaan lopputuloksen taakse

Valitut sanat Pakkalan kaavasta

Pakkalaan laadittu kyläkaava sai Kangasalan valtuuston hyväksynnän viime kokouksessa, vaikka se saikin osakseen muutamia kriittisiä puheenvuoroja.

Kyläyleiskaavan tärkeimpinä tavoitteina on korostettu asuinrakentamisen edistämistä ja sen myötä kylän palvelujen säilyttämistä sekä kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamista määrittelemällä alueet kotieläintuotantoa ja muuta maataloustoimintaa varten. Kaavan perusteella voidaan myöntää pientalon rakennuslupa kaavan mukaiselle rakennuspaikalle ilman suunnittelutarveratkaisua.

– Hienoa, ei muuta kuin jatkoa kyläkaavoille Raikkuun ja Kautialaan, kannusti Nina-Carita Säpyskä (vihr).

Pakkalan kaavaan on merkitty jo olemassa olevaa rakennuskantaa yli sadan asuinrakennuspaikan, tusinan maatilan, seitsemän kotieläintalouden suuryksikön ja muutaman lomarakennuspaikan verran. Jo olevien lisäksi kaavaan on hahmoteltu paikat lähes 70 uudelle asuinrakennukselle ja kahdelle uudelle broilerikasvattamolle. Kaikkiaan kotieläintuotannolle on varattu 29 hehtaaria uutta rakennusoikeutta nykyisen 17 hehtaarin jatkoksi.

Palvelualuemerkinnän saavat Kontula, kauppa ja Vilpeilän koulu. Teollisuusalueeksi puolestaan osoitetaan huoltamo- korjaamo Tursolantien varrella Hietaharjua vastapäätä ja kaksi pienteollisuusaluetta Kauppilantien varressa.

Jari Hagqvistia (kd) kiinnostivat paikoin suurehkot rakennusoikeuksien ylitykset. Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen mukaan ylitykset ovat peräisin ajalta ennen kuntaliitosta ja rantayleiskaavan aloittamista. Sen sijaan Jorma Mäntylä (vas) ja luultavasti illan lennokkaimman puheenvuoron käyttänyt Tony Lähde (vihr) arvostelivat kaavaratkaisua ja olisivat palauttaneet sen uudelleenvalmisteltavaksi.

– Hienoa, että tämä on saatu, ja tämä on hyvä, mutta sitä voi kuitenkin pikkuisen hioa vielä, Lähde tuumasi.

Häntä arvelutti laajentaa ”yhtä maailman tiheimmistä” broilerikeskittymistä ja vielä sijoittaa asumista alueen liepeille. Haju- ja terveysriskien – kuten esimerkiksi salmonellan tai lintuinfluenssan leviäminen – ehkäisemiseen olisi tullut Lähteen mielestä kaavassa kiinnittää nähtyä enemmän huomiota.

”Kuunteleeko puheenjohtaja, vai onko teillä jotain flirttiä?”. Asiassa itsensä jäävännyt keskustan Tuomas Bährend seurasi Pakkalan kyläkaavan käsittelyä sivusta. Tony Lähteen lennokkaaksi äitynyt puheenvuoro meinasi saada hymyn myös sahalahtelaisyrittäjän huulille.

Lähdettä kiinnosti lisäksi, sujuivatko neuvottelut ”rauhanomaisesti”; myös palautusesityksen tehnyt Mäntylä epäili osan mukana olleista osapuolista tulleen enemmän kuulluksi kuin toiset. Lähde päätyi kannattamaan palautusesitystä ilmaistuaan Mäntylän tavoin huolensa Pakkalanjärvestä.

– Kaavassa ei osoiteta toimia järven suojelemiseksi, ei puututa esimerkiksi ammoniakin talteenottoon ja kuulemiset on tehty varsin yksipuolisesti, Mäntylä perusteli esitystään.

Keskustan Hannu Karppila huokaili Lähteen näkemysten sisältävän niin paljon virheitä, ettei niitä kaikkia edes voi käydä oikomaan.

– Maailmalla on sellaisia keskittymiä, että Pakkalan kaikki tilat mahtuvat siellä yhteen hallikompleksiin. Eivätkä taudit leviä, kun edes samankaan tilan väki ei kulje eri halleissa samoissa vaatteissa, hän tuumasi.

Tapio Tulenheimo (kok) piikitteli arvostelijoita kehumalla kiinnostusta ihailtavaksi mutta kiinnostuksen ajankohtaa täysin vääräksi.

– Tervetuloa kuulemistilaisuuksiin. Toivon, että asioihin puututtaisiin silloin, kun se on helppoa ja halpaa. On vähän tyhmää täällä niistä valittaa. Mielestäni kaava on erittäin hyvin valmisteltu, hän muotoili.

Myös sahalahtelainen Simo Arra (kesk) kehui kaavatyön edenneen erinomaisissa merkeissä kaavoittaja Helena Väisäsen johdolla. Tekninen johtaja Mikko Ilkka puolestaan totesi kotieläintuotannon olevan aina ympäristölupaviranomaisen valvomaa toimintaa eikä pelkällä kaavalla ratkaistavia asioita.

Nelisen vuotta sitten alkaneen kaavatyön tuloksena syntynyt kaavaehdotus saatiin lopulta käsiteltyä ja valtuuston hyväksymäksi. Ruoan tuotannon eettisyydestä huolta kantanut Mäntyläkin piti kaavaa kaikesta huolimatta myönteisenä edistysaskeleena ja korosti kaavan sijaan kyseen olevan siitä, millä ehdoilla toimintaa harjoitetaan.

– Aika käsittämätöntä, että näin laajamittaista teollista toimintaa on voitu tehdä ilman kaavaa.

Pakkalan kaavaan on haluttu selkeästi merkitä asuinrakennuspaikat (kuvassa) ja kotieläintalouden suuryksiköt mahdollisine laajentumisalueineen. Kotieläintalouden suuryksiköllä tarkoitetaan ympäristöministeriön yleiskaavamerkinnät ja -määräykset 2003 -oppaan mukaista eläinsuojaa, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, 200 lihanaudalle, 250 täysikasvuiselle emakolle, 1000 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 50 000 broilerille.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?