Lukijan runo
Viikunat ei meillä viihy eikä kasvat taateljpalamut.
Mut mustikoessa, mansikoessa suu ja sormet sinertyy, punertuu.
Metär reonas lillukoeta, juolukoeta, puolukoeta.
Monta meillon suvel hyvvee.
Kesäpäevijä lämpimijä,
valosija öetä pitkäär riittää.
Puuhataj ja kuleskellajak, kalastella,
souvvellaj ja uiskennella.
Tahit taevahallet tarkastellaj,
josko sattaa huomenissa
taekka tulloo pouvvat pitkät.
Mikko Kiio
Viimeisimmät kommentit