Kesäruno

Lukijan runo

Viikunat ei meillä viihy eikä kasvat taateljpalamut.

Mut mustikoessa, mansikoessa suu ja sormet sinertyy, punertuu.

Metär reonas lillukoeta, juolukoeta, puolukoeta.

Monta meillon suvel hyvvee.

 

Kesäpäevijä lämpimijä,

valosija öetä pitkäär riittää.

Puuhataj ja kuleskellajak, kalastella,

souvvellaj ja uiskennella.

 

Tahit taevahallet tarkastellaj,

josko sattaa huomenissa

taekka tulloo pouvvat pitkät.

 

Mikko Kiio

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?