Niitty-kesäkukat

Lukijan runo

 

Aetovierten hiirevvirnat, niittynätkelmät nätit,

kurejjalat, kellukat, riijjem marjat, mansikat,

ne kulukijoellek kuiskaeloo, jos on silimee sirrillään.

 

Kalareissun kaonokaesjna

lumpehija, ulupukoeta,

järvisätkintä ja nuottaruohoo,

ahvenheinee, näkimpartoo

– eivät niitä monet tiijjä.

 

On se ihmet, tämä Suomen suvi!

Kasvua on kaekellaesta, kukoestusta, kummajaesta.

Joka vuosi ja vuet miljoonattii,

ennej jo inehmon ilimestymistä

Tiällon kukat kukkinunna, kaonovarvut kasvanunna

Silimä iloks ilimal linnun, mesievväeks mettijäesten.

 

Sukua on nuo kaekki meille,

kiurunkukat, kullerot, tikankontit, takijaeset,

nappikukat, kuismattii,

horsmat ynnä nokkoiset,

jakajia elonkunnan,

kantajia geeniperimämme.

 

Mikko Kiio

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?