Kotiseutuyhdistys Pälkäne-Seura on vaihteeksi sukeltanut aikamatkalle 1950-luvulle. Kesän tapahtumissa on nähty ja koettu muistoja ja elämää 1950-luvun Pälkäneeltä.
Tapahtumilla ja niiden teemalla on tarkoituksensa, sillä Vilpolan iltamilla, runo- ja musiikkimatinealla sekä pop up –kahviloilla on kerätty rahaa Salimäen ulkomuseon päärakennuksen Alkmanin talon remonttiin.
– Pälkäne-Seura sai Salimäen talon Myttäälässä hallintaansa 1960-luvun puolivälissä ja se on ollut museona avoinna 1970-luvulta saakka. Nyt päärakennus on kipeästi remontin tarpeessa ja siihen kerätään varoja, selvittää Pälkäne-Seuran puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala.
Museotoiminta on aina ollut Pälkäne-Seuran toiminnan kivijalka. Seuran pyörittämien suurten kesätapahtumien vuosina Salimäen museolla elettiin hiljaiseloa. Ensimmäinen askel Salimäen toiminnan virkistämiseen on rakennusten korjaaminen.
– Peruskunnostustyöt tekevät ammattilaiset Pirkanmaan maakuntamuseon ohjauksessa, mutta innokkaille talkoolaisillekin riittää puurrettavaa, Henriksson-Helmikkala lupaa.
Kotiseutuyhdistys kiteyttää toimintaansa niin, että se vaalii vanhaa ja innostuu uudesta. Pälkäne-Seura uskoo erilaisia tapahtumia järjestämällä virittävänsä uusiin ihmisiin kipinää kotiseututyötä kohtaan. Tänä kesänä on jo nähty, että kotiseututyötä voivat olla runot, laulut, muistelmat ja kellohelmatkin.
Kotiseututyötä on tehty Pälkäneellä 1930-luvulta lähtien, jolloin maisteri Runo Uotila perusti Pälkäneelle museoseuran. Kotiseutuyhdistykseksi toiminta järjestäytyi 1940-luvun lopulla.
