Museotyötä ja kellohelmoja

Vesa Mellavuo, Kalevi Koivisto ja Kalevi Mesimäki pyörähtivät näissä tamineissa Pälkäne-Seuran 1950-luvun iltamissa Vilpolassa heinäkuussa.

Kotiseutuyhdistys Pälkäne-Seura on vaihteeksi sukeltanut aikamatkalle 1950-luvulle. Kesän tapahtumissa on nähty ja koettu muistoja ja elämää 1950-luvun Pälkäneeltä.

Tapahtumilla ja niiden teemalla on tarkoituksensa, sillä Vilpolan iltamilla, runo- ja musiikkimatinealla sekä pop up –kahviloilla on kerätty rahaa Salimäen ulkomuseon päärakennuksen Alkmanin talon remonttiin.

– Pälkäne-Seura sai Salimäen talon Myttäälässä hallintaansa 1960-luvun puolivälissä ja se on ollut museona avoinna 1970-luvulta saakka. Nyt päärakennus on kipeästi remontin tarpeessa ja siihen kerätään varoja, selvittää Pälkäne-Seuran puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala.

Museotoiminta on aina ollut Pälkäne-Seuran toiminnan kivijalka. Seuran pyörittämien suurten kesätapahtumien vuosina Salimäen museolla elettiin hiljaiseloa.  Ensimmäinen askel Salimäen toiminnan  virkistämiseen on rakennusten korjaaminen.

– Peruskunnostustyöt tekevät ammattilaiset Pirkanmaan maakuntamuseon ohjauksessa, mutta innokkaille talkoolaisillekin riittää puurrettavaa, Henriksson-Helmikkala lupaa.

Kotiseutuyhdistys kiteyttää toimintaansa niin, että se vaalii vanhaa ja innostuu uudesta. Pälkäne-Seura uskoo erilaisia tapahtumia järjestämällä virittävänsä uusiin ihmisiin kipinää kotiseututyötä kohtaan. Tänä kesänä on jo nähty, että kotiseututyötä voivat olla runot, laulut,  muistelmat ja kellohelmatkin.

Kotiseututyötä on tehty Pälkäneellä 1930-luvulta lähtien, jolloin maisteri Runo Uotila perusti Pälkäneelle museoseuran. Kotiseutuyhdistykseksi  toiminta järjestäytyi 1940-luvun lopulla.

Salimäen päärakennuksessa Alkmanin talossa on alkamassa mittava remontti.

Pälkäne-Seura

Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelyn osasto Y53

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?