Opastettu hautausmaakierros kuljetti osallistujat Sahalahden menneisyyteen

Kahdelle opastetulle hautausmaakierrokselle osallistui yhteensä 75 Sahalahden historiasta kiinnostunutta ihmistä.

 

Mennyt aika tulee eri tavalla eläväksi pelkkään lukukokemukseen verrattuna, kun kohteessa kulkiessa kuulee samalla selostusta paikan historiasta. Tämä tuli todennettua Sahalahdella viime torstaina opastetuilla hautausmaakierroksilla, jotka vetivät runsaasti osallistujia. Ensimmäisellä kierroksella Seppo Rinteen opastusta seurasi 50 historiasta kiinnostunutta, myöhemmin illalla vedetylle toiselle kävelylenkille riitti vielä 25 osallistujaa.

Hautausmaakierrokset olivat osa Kangasalla ensimmäisen kerran järjestettyä Museoiden ilta -tapahtumaa. Myös Makasiini oli avoinna tarjoten muiden muassa maistiaisia sota-ajankuvia –näyttelystä, jonka Kari Elkelä kokoaa ensi kesäksi. Tuolloin vietetään myös tiettävästi Pirkanmaan vanhimman säilyneen lainajyvästörakennuksen 200-vuotisjuhlia.

Makasiini valmistui vuonna 1816 pitäjän ja seurakunnan yhteiseksi lainamakasiiniksi. Sen toiminta jatkui vuoteen 1921 saakka. Vuodesta 1983 Makasiini on ollut kunnan käytössä.

Kirkko voisi

olla Pakkalassa

 

Sahalahden asujaimisto saattaisi olla aika tavalla erilainen, jos kirkko olisi päätetty rakentaa nykyisen paikan sijasta joko Pakkalaan tai Korpiniemeen. Nämäkin vaihtoehdot olivat esillä, kun kirkon paikasta käytiin keskustelua.

Nykyinen, järjestyksessä kolmas Sahalahden kirkko valmistui vuonna 1829. Kirkko ja tapuli rakennettiin alun perin erillisiksi rakennuksiksi, mutta ne yhdistettiin toisiinsa 1800-luvun loppupuolella katetulla solarakennuksella.

Sahalahden ensimmäinen, ilmeisesti vuonna 1559 rakennettu kirkko tuhoutui salaman aiheuttamassa tulipalossa vuonna 1728. Toinen kirkko valmistui jo seuraavana vuonna, mutta sen käyttöaika jäi lyhyeksi heikkojen rakenteiden takia.

–Kansa ei uskaltanut mennä kirkkoon, koska se pelkäsi katon putoavan ihmisten päälle, Seppo Rinne tiesi kertoa.

Karja laidunsi

hautausmaalla

 

Hautausmaalla Makasiinia vastapäätä seisoo G.F. Segerstedtin vuonna 1791 rakennuttama hautahuone, jossa lepää Segerstedtin ja Langen suvun vainajia balsamoituina arkuissaan. Sen viereen on siirretty hautausmaan vanhimpia rautaristejä .

Muutoin hautausmaan muistokivet ovat pääosin tasapäistä matkalaukkumallia. Hautapaikkojen osoittamisessa ei ole katsottu vainajan arvoon tai varallisuuteen, sillä esimerkiksi entisten kirkkoherrojen leposijoja on alueen laitamilla. Vainajien hautaaminen kirkon alle lopetettiin Sahalahdella jo 1700-luvun loppupuolella.

Hautausmaa on nykyisin yleisilmeeltään hyvin puistomainen.

–Jos kiertokävely olisi tehty 150 vuotta sitten, maisema olisi ollut hyvin erilainen. Hautausmaita ei silloin hoidettu, karjaa saattoi vaeltaa joukossa, Seppo Rinne maalaili tilannekuvia menneisyydestä.

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>