Ratissa

Auto kiitää tietä pitkin kuin ohjus. Se liikkuu paljon kovempaa kuin saisi, mutta vauhdin hurma on sen arvoinen. Tai niin hän luulee.

 

Äkkiä puhelin piippaa viestin merkiksi viereisellä istuimella. Hän kurkottaa sitä kohti ja tietä sivusilmällä vilkuillen hän avaa viestin.

”Soita!” se kailottaa ja hän alkaa etsiä yhteystiedoista oikeaa nimeä.

 

”Äiti me mennään kovaa!” lapsi huutaa takapenkiltä.

”Niin mennään kulta, äidillä on kiire”, hän huikkaa taaksepäin etsien edelleen nimeä puhelimesta. Vauhti kiihtyy koko ajan.

 

”Ei voi olla totta!” hän karjaisee, kun sormi luiskahtaa väärän nimen päälle. Kieli keskellä suuta hän valitsee viimein oikean nimen.

Lapsi katselee äitiä takapenkiltä. Äiti puhuu nopeasti ja kuulostaa vihaiselta. Nopeus tuntuu hirvittävän suurelta.

 

Viimein äiti nostaa puhelimen korvaltaan ja lopettaa puhelun alaspäin katsoen. Auto tuntuu liikkuvan sivullepäin.

”Rrrrekka”, lapsi rilluttelee juuri opitulla ärrällään.

”Mitä kulta?” äiti kysyy taaksepäin kääntyen.

 

Rysk.

Kirjoittaja on pälkäneläislukiolainen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?