Näyttelytahti tiiviimmäksi

Sekä Pälkäne että Luopioinen ovat markkinoineet itseään suurnäyttelyiden avulla. Kuntien lähtökohdat olivat varsin erilaiset. Pälkäne pärjäsi sijaintinsa ansiosta pitkään ilman isompia ponnistuksia, ja siksi kunta on ollut ainoastaan tukemassa yrittäjäyhdistyksen järjestämää näyttelyä.

Luopioinen profiloitui yrittäjäystävällisenä kuntana ja hankki määrätietoisesti uusia yrityksiä. Näyttely toteutti kunnan strategiaa ja se järjestettiin kuntavetoisesti.

Kun Luopioisten ensimmäisen näyttely pidettiin vuonna 1988, kunta oli rakentanut 9000 neliötä yritystilaa ja vauhti oli vain kiihtymässä. Regon kultavuosina Luopioinen nousi valtakunnalliseksi omituisuudeksi: pienen maalaiskunnan työpaikkaomavaraisuus kohosi yli sataan.

Näyttely välitti tehokkaasti sanaa yritysystävällisestä kunnasta. Yrittäjät kuulivat suoraan yrittäjiltä, miten mutkattomasti asiat Luopioisissa hoituvat. Kun maalla viihtyvät ja menestyvät yritykset koottiin näyttävästi esille, uudetkin tulijat uskoivat kunnan elinvoimaan.

 

Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttely on henkensä ja pitopaikkansa puolesta Luopioisten näyttelyn jatkaja.

Vanhan Pälkäneen puolella viimeinen näyttely pidettiin vuonna 2005. Se kokosi 70 näytteilleasettajaa. Edellinen näyttely pidettiin 15 vuotta aiemmin.

Luopioisten näyttely oli suurempi. Jo ensimmäisellä kerralla vuonna 1988 kunta esittäytyi 60 näytteilleasettajan voimin. Tapahtuma toistettiin neljästi, viiden vuoden välein, ja osastojen määrä kasvoi joka kerta kymmenellä. Viimeiseksi jääneessä vuoden 2003 näyttelyssä päästiin lähes sataan näytteilleasettajaan.

Uuden Pälkäneen aikana näyttely on järjestetty kahdesti. Sen nimi ja talkoisiin perustuva toteutustapa tulivat Pälkäneeltä, mutta mittakaava on jatkoa Luopioisten jättinäyttelyille.

Uuden kunnan ensimmäisessä näyttelyssä vuonna 2009 oli mukana 120 osastoa ja kävijöitä nelisen tuhatta. Viikonloppuna pistettiin molemmilla rintamilla paremmaksi: näytteilleasettajia oli 150 ja kävijöitä yli 5000.

 

Honkalan käytäväpuheissa toivottiin, ettei seuraavaa näyttelyä tarvitsisi odottaa kuutta vuotta, koska siinä ajassa sekä näytteilleasettajat että kävijät ehtivät unohtaa, miksi näyttelyyn kuuluu lähteä. Jos tapahtuma olisi hieman useammin, urakkaa ei tarvitsisi joka kerta aloittaa tyhjältä pöydältä.

Jos tahtia tiivistetään, kunnan on otettava isompi vetovastuu näyttelyn rakentamisessa. Vapaa-aikapuolella uudet tuulet ovat puhaltaneet jo hetken aikaa, ja kunnan johdolla pistettiin viime kesän päätteeksi pystyyn upeat harrastemessut.

Nyt kunta on havahtunut siihen, että on pakko panostaa ja markkinoida, mikäli mielii saada uusia asukkaita ja yrityksiä. Kehittämiseen on satsattu ja kunnantalolle pestattu elinkeinoasiamies. Siksi kunnalla on leveämmät hartiat myös näyttelyn rakentamisessa. Vapaaehtoisvoimaa ei saa menettää, koska näyttelyn henki perustuu siihen, mutta tekijät tarvitsevat riittävästi tukea, jotta he eivät hiivu.

Näytteilleasettajien ja -vieraiden voi olla vaikea uskoa, miten ohuella organisaatiolla viikonlopun jättitapahtuma syntyi. Muutaman hengen järjestelytoimikunnan rivijäsenet selvisivät silti kohtuullisella vaivalla. Kokouksia pidettiin kolme, ja niissä käytiin lähinnä kuulemassa, että kaikki on Pia Rämön, Seppo Kääriäisen ja Mirjami Vallin hoidossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?