Pälkäneen ja Tallinnan kirjapiiriläiset joutuivat viime keskiviikkona visaisen pulman eteen. Tehtävänä oli laatia yhteisvoimin viiden parhaan kirjan lista melko lyhyessä ajassa. Työtä vaikeutti se, että listalle päätyvän kirjan piti olla tuttu molemmille ryhmille ja mielellään käsitelty molemmissa, jo pitkään toimineissa lukupiireissä.
Ensimmäinen valinta kävi kuitenkin sukkelasti: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Suomen kansalliskirjailijan merkittävin teos on tuttuakin tutumpi myös virolaisille.
– Me täällä Pälkäneellä luimme sen ensimmäisten kirjojen joukossa toimintamme käynnistyttyä vuonna 2000, Pälkäneen kirjapiirin ohjaaja Kaija Turunen kertoo.
Toinenkin kirja listalle löytyi melko nopeasti. A.H. Tammsaaren Totuus ja oikeus -kirjasarja on tuttu ja mieluisa Suomenlahden molemmin puolin. Seuraavaa valintaa lukupiiriläiset miettivät hieman pidempään. Kolmannelle sijalle kiilasi lopulta Aino Kallaksen Reigin pappi. Seuraavalle sijalle nousi Jaan Krossin Keisarin hullu.
– Tämähän on Krossin ylivoimainen ykkösteos, Maia Väkram tallinnalaisesta kirjapiiristä huokaa ja saa hyväksyviä nyökkäyksiä muilta kirjapiiriläisiltä.
Listan viidennestä kirjasta käytiin taas hieman pidempää keskustelua, mutta lopulta ryhmät päättivät sijan kuuluvan Viivi Luikin kirjalle Seitsemäs rauhan kevät.
– Tämä kirja oli muuten minulla mukanani autossa, kun olin käymässä Pärnussa. Autooni murtauduttiin matkan aikana, ja vorojen mukaan lähti muun muassa tämä teos. Mietin silloin, että saivat varkaat ainakin hyvää ja laadukasta luettavaa mukaansa. Kyseinen kirja oli Pälkäneen kirjaston omaisuutta, joten jouduin sitten aikanaan korvaamaan kirjastolle tämän menetyksen, Kaija Turunen muistelee.
Kirjallisuutta monipuolisesti
Kerran kuukaudessa kokoontuvan Pälkäneen kirjapiirin lukuvalintoja ei toteuta vain ohjaaja, sillä myös parisenkymmentä ryhmäläistä pääsee sanomaan omat toiveensa käsiteltävistä kirjoista. Kevään viimeisessä tapaamisessa ryhmäläiset saivat esittää toivomuksia tämän syksyn ensimmäisestä luettavasta kirjasta.
– Toimimme samaan tapaan myös omassa kirjapiirissämme, Maia Väkram lisää.
Syyskuussa taas tapaamisensa kesän jälkeen aloittavat pälkäneläiset lukivat kevään aikana Orvokki Aution Valokuvavarkaat, Ljudmila Ulitskajan Iloiset hautajaiset, Peter Sandströmin Valkean kuulaan ja Joel Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkean sekä nigerialaisen Chinua Acheben Kaikki hajoaa.
– Valokuvavarkaita esitettiin talvella Tampereen Työväenteatterissa, joten kävimme porukalla katsomassa myös teatterinäytöksen kirjan luettuamme, Turunen kertoo.
Ryhmässä luetaan sekä suomalaisia että ulkomaalaisia romaaneja. Kirjan valintaan vaikuttaa aina myös sen saatavuus. Parikymmenhenkisen lukupiirin jokaiselle jäsenelle pitää löytyä oma kappale tietystä kirjasta. Kaikkein halutuimmista teoksista, esimerkiksi uutuuksista, tämä voi olla haastavaa.
Toiminnan alkuvuosina Turunen huristelikin autollaan lähiseudun kirjastoissa ja haali tarvittavia kirjoja käsiinsä.
– Nykyinen kirjapiiriläinen ja eläkeläinen, tuolloinen Pälkäneen kirjastotoimenjohtaja Leena Forstén esitteli minulle jossain vaiheessa kaukolainaamisen mahdollisuuden. Tämä helpotti työtä kovasti. Kirjasto tilaa tarvittavat teokset Pirkanmaan eri kirjastoista, ja kirjat ovat sitten noudettavissa Pälkäneen pääkirjastosta, Turunen mainitsee.
Tallinnan ystäväkirjapiirissä luetaan paljon erityisesti virolaisten kirjailijoiden uutuusteoksia.
– Sekin ratkaisee, onko kirjaa käännetty suomeksi. Näillä valinnoilla pohjaamme jo ennakkoon tapaamisia pälkäneläisten ystäviemme kanssa, Väkram mainitsee.
Ystäväkirjapiiriläiset tapaavat toisiaan vuorovuosin joko Virossa tai Suomessa. Tapaamisissa tutustutaan aina myös joihinkin kulttuurikohteisiin. Jos mahdollista, ennen reissua pyritään lukemaan jokin tulevaan kohteeseen liittyvä teos. Tämänkertaisella Suomen-vierailullaan tallinnalaiset tutustuivat Raaseporin linnan raunioihin sekä Fagervikin ja Fiskarsin ruukkialueisiin.
– Ne olivatkin aika erilaisia alueita kuin meille tutummat, perisuomalaiset Pälkäneen maisemat. Fiskarsissa näkyy kuitenkin aika paljon ruotsalaisia vaikutteita, Väkram pohtii.
12 vuotta ystävyystoimintaa
Pälkäneen kirjapiirin ja Tallinnan Nõmmen kirjapiirin yhteistyö alkoi 12 vuotta sitten. Kaija Turunen oli Tampereen yliopiston viron kielen lehtorina vuosia toimineen Maia Väkramin oppilaana reilut 15 vuotta sitten, kun hän suoritti filosofian maisterin tutkintoa. Naiset tutustuivat toisiinsa, ja tutustuminen johti paitsi moniin Väkramin luentoihin ja kursseihin Pälkäneellä, myös kirjapiirin ystävyystoiminnan aloittamiseen.
Kulttuurivaihto on yksi toiminnan kulmakivistä, mutta vuosien varrella on luotu myös lukematon määrä ystävyyssuhteita.
– Virolaiset majoittuvat vierailuilla aina kirjapiiriläisten kodeissa, joten ihmiset ovat tulleet puolin ja toisin hyvin tutuiksi. Tämä on hieno asia, Turunen sanoo.
Pälkäneläiset ovat tutustuneet Viron puolella esimerkiksi Palamusen koulumuseoon, A.H. Tammsaaren kotimuseoon, tekstiilitaiteilija Anu Raudin näyttelyyn Viljandissa, Rakveren kaupunkiin sekä Tallinnan eri osiin. Ennen Rakveren-matkaa ryhmä luki Jaan Krossin teoksen Pietarin tiellä, jonka tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin. Kirjan sivut heräsivät henkiin lukupiiriläisten liikkuessa ristiin rastiin Rakverea.
– Huomasimme kyllä, etteivät rouva von Tiesenhausenin housut roikkuneet Rakveren kirkon tornissa, vaikka ne kirjassa näin tekivätkin, kirjapiiriläiset nauravat.
