Maakuntakaava: Pälkäne ja Kangasala kiinnittivät huomiota Lahdentiehen, Laipanmaahan ja tekopohjavesivarauksiin

Luonnos työstetään ehdotukseksi loppuvuodesta

Maakuntahallitus käy syksyn aikana läpi maakuntakaavan luonnoksesta saatuja palautteita, joihin aletaan seuraavaksi tehdä vastineita. Lisäksi edessä siintävät lisäselvitykset muun muassa ampumaratoihin liittyen, Natura 2000 -alueiden tarveharkinta ja kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys arvioi, että ehdotus maakuntakaavasta tulee nähtäville ensi vuoden alussa.

Kaavaluonnoksesta antoivat kevään ja kesän aikana lausuntoja kuntien lisäksi muun muassa yhdistykset ja yritykset. Pälkänettä koskevia yksityisten palautteita kertyi tusinan verran ja Kangasalaa vajaa kolmekymmentä; osa lausunnoista oli kuitenkin usean eri ihmisen allekirjoittamia. Eniten kuntalaisia kiinnostivat ampuma- ja moottoriratoihin ja tuulivoimaan liittyvät kysymykset.

Pälkäneen kunnan lausunnossa toivotaan maakunnan kehittämisen ulottuvan myös Tampereen keskusseudun ulkopuolelle. Maaseutuvyöhykkeen keskellä sijaitseva kunnan keskusta tulisikin Pälkäneen mielestä määritellä kuuluvaksi kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeseen. Samalla maakunnallisen maisema-alueen rajaus tulisi pitää ennallaan Roholassa, jotta alueen kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelu ja keskustan laajentaminen olisivat mahdollisia.

Kunta pitää tärkeänä myös Sappeen matkailukeskuksen huomioimista, koska aluetta halutaan kehittää pitkäjänteisesti ja monipuolisesti – myös kunnan kehityskuvan mukaisesti vesistöjä hyödyntäen. Lisäksi Sappee liittyy Laipanmaan alueeseen, jonka matkailun ja retkeilyn lisääntymiseen tulisi myös Kangasalan kunnan mukaan kaavassa varautua. Ely-keskus lisäisikin matkailupalvelujen merkinnän Sappeen ja Laipanmaan alueelle, ja samalla Ely-keskus merkitsisi Laitikkalan maaseutuelinkeinojen kehittämisen alueeksi muun muassa marjatuotantonsa vuoksi.

Pälkäne, kuten Kangasalakin, piti tärkeänä Lahdentien merkityksen korostamista. Kuntien välisen yhteyden lisäksi molemmilla oli oma erityisnäkemyksensä tien kehittämiseen: Pälkäneelle valtatie 12 nivoutuu osaksi niin sanottua HHT-kasvukäytävää ja Kangasalla tien perusparannussuunnitelmien on kuljettava käsi kädessä Herttualan asuinalueen suunnittelun kanssa.

Myös Liikennevirasto pitää HHT-vyöhykettä kaavassa huomioitavana perusteltuna kasvusuuntana. Pälkäneellä on luottoa Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-akselin vetovoimaan siinä määrin, että kunta on päättänyt osallistua – HHT:n nimenmuutoksen jälkeen – nykyisin ”Suomen kasvukäytävä” -nimellä kulkevaan yhteistyöhön vajaalla 10 000 eurolla vuosina 2016–17. Yhteistyölle on ladattu suuria odotuksia; ministeriöissä asti on pidetty mahdollisena kasvukäytävän soveltumista monenlaisen toiminnan ja jopa lainsäädännön kehittämisen kokeilualustaksi.

 

Ely-keskus huomioisi ormion

Kangasalan kunnan mielestä kaavaluonnoksen riittävän tehokas taajamarakenne ja helposti saavutettavat työpaikat ja palvelut takaavat joukkoliikenteen kilpailukyvyn. Kunta kiittelee, että taajaman kehittämisen ohella Kangasalle ominainen maatalouteen ja maisemaan liittyvä kehittäminen on otettu kaavamerkinnöissä huomioon.

Kunta listaa kannaltaan tärkeiksi alueiksi Pakkalan, Lentolan, Herttualan ja Kaivannon. Pakkalassa tulisi tukea alueen elintarviketuotannon kehittämisedellytyksiä ja Lentolassa erikoistavarakaupan kehittämistä. Herttuala on kunnan tärkein täydennysrakentamisen alue keskustan tuntumassa ja Kaivannon alue yhdessä Mobilian kanssa soveltuisi jatkossa hyvin työpaikkarakentamiseen. Lentolan karting-rata tulisi puolestaan merkitä kaavakarttaan maakunnallisen merkittävyytensä vuoksi.

Sekä Pälkäne että Kangasala katsoivat lausunnossaan, että Vehoniemen ja Isokankaan harjualueille ei tule osoittaa varauksia tekopohjavesilaitoksen perustamiselle. Esimerkiksi Akaa sen sijaan arvioi lausunnossaan, että aluevaraus tekopohjavesialueelle olisi perusteltua sisällyttää maakuntakaavaan. Pirkanmaan Ely-keskus ei ottanut asiaan lausunnossaan kantaa lainkaan.

Ely-keskus ei pitänyt Hervannan ja Lentolan välisen tien, niin sanotun kehä-kakkosen, länsipään linjauksia Kangasalla hyvinä. Sen mukaan Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta voivat kuitenkin toteuttaa sen omalla kustannuksellaan, jos se maankäytön kannalta on tarpeen.

Valtakunnallisesti merkittävien lajistojen kohteisiin Ely-keskus nostaisi aiempien lisäksi myös Kukkiajärven ormion esiintymisalueena.

Pirkanmaan liitolle saapui kaavaluonnosaineiston nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä yhteensä 249 mielipidettä, ja määräajan jälkeen jätettiin vielä 16 mielipidettä. Kunnilta ja muilta viranomaisilta saapui niille annettuun määräaikaan mennessä 64 lausuntoa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?