Kokeilupyöräprojekti: Seitsemän kangasalalaista testasi sähköpyörää arjessaan

Sähköpyörät kannustivat liikkumaan

Helvi Mattila.

Helvi Mattila.

Kuhmalahtelainen Helvi Mattila on tyytyväinen sähköpolkupyörän kokeilujaksoonsa. Eläkeläinen toivoi sähköavusteisen pyörän tuovan rutkasti lisää liikuntaa ikäihmisen arkeen.

– Erinomainen ja kätevä peli, se täytyy sanoa. Ajattelin kokeiluun hakiessani, että voisin nujertaa mielitekoni sähköavusteisen pyörän hankinnasta, mutta toisin kävi. Pyörä on tehokas kulkuväline ja kannustaa liikkumaan, vaikka ei niin olisi asioitakaan. Pyöräily on lisäksi hauskaa, Mattila miettii.

Mattila asuu Kuhmalahden kirkonkylällä, josta isompaan ruokakauppaan Eräjärvelle tai Sahalahteen on 15 kilometriä. Kirjasto ja posti taas sijaitsevat Pohjassa kuuden kilometrin päässä. Sähköavusteisen kokeilupyörän kanssa kauppamatkat Eräjärvelle sujuivat mukavasti.

– Syrjänmäenkin sai poljettua hyvin. Ei olisi minulta onnistunut tavallisella pyörällä, Mattila tuumaa.

Heinä-elokuulle ajoittuneella kokeilujaksolla Mattila polkaisi esimerkiksi pariin kertaan 15 kilometrin päässä sijaitsevalle mökilleen ja myös Eräjärven Markkinoille.

– Sähköpyörä herätti markkinoilla suurta mielenkiintoa, ja vastailin siellä moniin kysymyksiin. Mieheni tuumasikin, että jos perheeseen hankitaan uusia auto, se ei herätä lähellekään samanlaista kiinnostusta, Mattila nauraa.

Mattila oli yksi seitsemästä Kangasalan kokeilupyöräprojektiin osallistuneesta kuntalaisesta. Toukokuun puolivälistä elokuun loppuun ajoittuneeseen projektiin saattoi hakea mukaan kuka tahansa Kangasalla asuva. Projektin lopputilaisuutta vietettiin viime keskiviikkona Kangasalan pääkirjastolla.

 

Vilja Turkka.

Vilja Turkka.

Projekti osa valtakunnallista hanketta

Keskiviikkoiseen tilaisuuteen osallistuneet olivat Mattilan tavoin tyytyväisiä sähköpyöräkokeiluihinsa. Kokeilijat saivat testattavakseen joko normaalin, lähinnä työmatkapyöräilyyn suunnitellun sähköpyörän tai tavarapyörän, jossa kulkee mukana kookas tavarankuljetuskori.

Sähköavusteisella pyörällä ajetaan kuten tavallisella polkupyörällä ja sähköavun voi halutessaan säätää pois päältä. Kun pyörän nopeus on yli 25 kilometriä tunnissa, sähköavusteisuus kytkeytyy pois päältä.

– Pyörä ei siis ole mikään mopo, kyllä siinä liikuntaa saa. Avustustakin pystyi säätämään helposti, Mattila kehuu.

Kaksi sähköpyörää kiersi kesän ajan kokeilijalta toiselle. Testaajina oli eri-ikäisiä kuntalaisia: esimerkiksi 16-vuotias lukiolainen, joka käytti polkupyörää tallimatkoihinsa, pari työmatkapyöräilijää sekä kaksi perhettä, jotka testasivat tavarapyörää.

Tavarapyörä on hieman perinteistä polkupyörää pidempi. Mikko Hagelberg perheineen testasi tavarapyörää kesällä.

Tavarapyörä on hieman perinteistä polkupyörää pidempi. Mikko Hagelberg perheineen testasi tavarapyörää kesällä.

– Lapsiperheet kokeilivat erityisesti, miten kaupassa tai lasten harrastuksissa käynti sujuu tavarapyörällä. Hyvin oli kuulemma sujunut. Kaksi kokeilijaa innostui testijakson jälkeen hankkimaan sähköavusteisuuden omaan polkupyöräänsä, projektin käytännönjärjestelyistä vastannut konsultti Mari Päätalo Valpastin Oy:stä kertoo.

Kokeilupyora.fi -hanke on osa valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehityshanketta ”Pyöräilyn esteiden purkaminen sähköavusteisilla ja tavarankuljetuspyörillä”. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan lisätä arkimatkojen kävelyä ja pyöräilyä. Pyöräilyä lisäämällä halutaan vähentää ilmastopäästöjä, parantaa liikenteen sujuvuutta ja saada kansanterveydellistä hyötyä. Sähköpyörien ja tavarapyörien toivotaan osaltaan ratkaisevan arjen esteitä pyöräilyn lisäämisessä.

– Projektin tarkoituksena on selvittää, minkälaisissa elämäntilanteissa sähköpyöristä ja tavarapyöristä voisi erityisesti olla hyötyä. Tavoitteena on myös vaikuttaa ihmisten ajattelutapaan ja asenteisiin, Päätalo kertoo.

Kokeilupyora.fi -kokeilujaksoa rahoittavat Liikennevirasto, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Kangasalan kunta.

 

Laura-Marja Vilppo.

Laura-Marja Vilppo.

Entistä useammin omin jaloin

Kangasalla kokeilupyöräjakso liittyy myös kunnassa käynnissä olevaan Oikeus liikkua omin jaloin -ohjelmaan. Nykytilanne on se, että kangasalalaiset tekevät päivittäin kolme matkaa – lähtevät töihin, kotiin, asioille, kylään ja niin edelleen. Matkoista valtaosa tehdään autolla, 16 prosenttia matkoista kävellään ja kahdeksan prosenttia pyöräillään.

Kangasalalaislapset ovat aktiivisia omin jaloin liikkujia, sillä alle 15–vuotiaat kävelevät ja pyöräilevät vähän yli puolet kaikista matkoistaan. Kangasalalaisten tekemien työmatkojen keskipituus on 16,4 kilometriä – niistä 81 prosenttia tehdään autolla.

– Yhdyskuntarakenteen hajautumista tarjotaan usein selitykseksi yhteiskuntamme autoistumiselle. Tämä varmasti selittää osittain autoilun korkeaa osuutta, mutta myös lyhyitä matkoja tehdään paljon autolla, Päätalo huomauttaa.

Kangasalalaisten tekemistä alle 2,5 kilometrin matkoista lähes puolet tehdään autolla. Kävelyä ja pyöräilyä halutaankin lisätä erityisesti lyhyillä matkoilla.

– Visioita ovatkin, että Kangasalan kunnassa kävellään 20, ja pyöräillään 15 prosenttia matkoista vuonna 2020. Pyöräilyn laatukäytävä vie Kangasalan keskustasta Tampereen keskustaan saakka, ja Kangasalan kunta taas luo edellytykset päivittäiseen elämiseen taajamissa kävellen ja pyöräillen, kunnan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen suunnittelee.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?