Kangasalla, aivan Valkeakosken rajalla maaseudun syleilyssä on pieni kylä, Kuohenmaa. Kaarina Maununtyttären tieltä sinne opastaa tänä vuonna komea kyltti, jossa seisoo: ”Vuoden kylä 2015 Kuohenmaa”.
Tähän päivään on pitkä matka vuodesta 1922, jolloin valmistui tie Kangasalan suuntaan. Valkeakoskelle Kuohenmaasta päästiin tietä pitkin vuonna 1935. Kansakoulu tiettömän taipaleen taa nousi kuitenkin jo 1920 ja se toimi vuoteen 1971.
Kylätalo oli mennä myyntiin
Kuohenmaan vanhan kansakoulun piha kutsuu seudun asukkaat harrastamaan. Pihalla on jääkiekkokaukalo, jossa kesäisin pelataan jalkapalloa ja kahvakuulaillaan, on lentopalloverkko, keinut ja frisbeegolfrata. Nurmikosta erottuu vielä kuulantyöntörinki ja talvella mäestä saa kelpo pulkkamäen. Kauniit istutukset koristavat pihaa. Kyläläisten tie tuo talolle usein, sillä kylätalolla järjestetään harrastuksia lähes joka ilta, viime vuonnakin 216 tilaisuutta.
Idylli oli kuitenkin murtua pari vuotta sitten, kun kunta ilmoitti luopuvansa vanhoista kyläkouluista ja myyvänsä tai vuokraavansa ne kyläyhdistyksille. Kuohenmaan vanhan kansakoulun hintalappuun kirjattiin 350 000 euroa tai vaihtoehtoisesti kuukausivuokraa 2000 euroa.
Alkoi pitkä stressaava epätietoisuus oman kylän kokoontumispaikasta.
– Olimme tehneet vuonna 2003 suuren remontin, johon kunta osallistui 20 000 euron materiaalimäärärahalla. Raha riitti pitkälle. Sillä saatiin ikkunat, keittiökalusteet, lattiavilloitus, maalit sekä paneelit. Työ tehtiin itse ja saatiin koko alakerta kuntoon sekä rakennettua uusi kuisti, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kati Kamppari muistelee.
Kylätalo sai talkoilla uuden maalin pintaansa vuonna 2005 ja kunnan ilmoitus kylätalojen myymisestä oli isku vasten kasvoja.
– Teimme kovan työn, jotta saisimme pitää remontoimamme talon itsellämme. Olimme pitkäjänteisesti yhteydessä kuntaan sekä päättäjiin ja selvitimme, miten muualla on toimittu. Usko riitti, Kamppari huokaisee.
Samaan aikaan selvitettiin viiden kylätalon kohtaloa. Niistä Majaalahdessa, Lihasulassa sekä Iharissa saatiin neuvoteltua kunnan kanssa vuokrasta kohtuullinen, vain Vehkajärvellä luovuttiin vanhasta kansakoulusta, sillä alueella oli myös nuorisoseuran talo. Kuohenmaan kyläyhdistys maksaa talostaan vuokraa 540 euroa vuodessa kunnalle.
– Talon päädyssä olevan asunnon vuokratulo on meidän onni. Muuten talon ylläpitokulut olisivat ylivoimaiset meidän maksettavaksemme. Lisävaroja kerätään talkoovoimin järjestettävillä tilaisuuksilla ja myyjäisillä, kyläyhdistyksen sihteeri Sinikka Niittymäki kertoo.
Kuohenmaassa toimelias vuosi
Kun möröt oman kokoontumispaikan yltä poistuivat, asiaa juhlittiin koko kylän voimin. Kylätalolle kokoonnuttiin syömään lohisoppaa. Nyt päästään nauttimaan hyvin tehdystä työstä ja harrastamaan viihtyisissä tiloissa.
– Tila on tärkeä, ei tätä toimintaa olisi ilman sitä! puuhanaiset huudahtavat.
Kylätalo on koulun ja juhlatalon välimuoto, hiottu timantti, jonka seiniä koristavat vanhat hiihtokisojen palkinnot. Yhdellä seinustalla on vanha pulpetti, toisella sukset ja puolapuut.
– Hiihto on ollut täällä aina tärkeää ja oppilaat niittivät siinä mainetta ja kunniaa. Välimatkat olivat pitkiä ja kouluun hiihdettiin, Niittymäki kertoo.
Vuoden 1959 ilmakuva seinässä kertoo muutoksesta puolen vuosisadan aikana. Pihapiiristä on purettu opettajan liiterinavetta ja keittola.
Kesäisin 1960-luvulla pelattiin pesäpalloa ja käytiin tansseissa, joista löytyi usein puolisokin.
– Kylätanssit veivät pareja yhteen, eipä silloin ollut juuri autoja kauemmaksi kulkemiseen, nauraa Niittymäki.
Niittymäki asui pari vuosikymmentä Valkeakoskella, mutta palasi perheineen kotikylälle miehen kotitalon maille. Myös Kamppari on löytänyt puolison oman kylän riennoista, joita 1980-luvullakin riitti.
– Meillä oli hiihtokilpailut, musiikkikerho, kyläkerho ja 4h-kerho, josta itsekin sain kipinän yhdistystoimintaan. Erona nykyiseen oli se, että kerhojen ohjaajat tulivat muualta. Nyt toiminta järjestetään itse, Kamppari miettii.
Tänä syksynä Kuohenmaalla kahvakuulaillaan, jumpataan, askarrellaan ja viikonloppuisin kokoontuu kylän ylpeyden aihe, nuorison Puuhis-kerho, jossa vanhemmat ohjaavat yhteistä tekemistä. Puuhiksessa pelataan, kokataan, katsotaan elokuvia ja harjoitellaan kädentaitoja, eli tehdään kaikkea, mitä kylän 7–15-vuotiaiden kanssa keksitään tehdä. Kouluikäisiä lapsia onkin nyt paljon, kun aiemmin kylässä asuneet ovat paluumuuttaneet perheidensä kanssa vireään kylään.
Toimintaa järjestetään tarpeen mukaan ja siinä mennään ajan hermoilla. Ensi kuussa kokeillaan ”lavista”, eli lavatanssijumppaa ja jos siitä innostutaan, niin jatkoa seuraa.
Kylä hoitaa kaiken itse
Kyläyhdistyksestä tuli vuokralainen taloonsa vuosi sitten lokakuussa ja sen jälkeen uutena tulivat kylätalon talonmiehen hommat. Tähän saakka kaikki on mennyt hyvin ja monenlaisiin töihin on löytynyt tekijät.
– Asuin- ja harrastuspaikka koetaan omaksi ja tärkeäksi ja yhteisen hyvän eteen halutaan ahertaa, Kamppari kiittelee.
Kylään ja yhdessä tekemiseen kasvetaan jo nuoresta. Kuohenmaalla hommat tehdään pitkän kaavan mukaan, niin kuin nytkin työn alla olevassa projektissa, kylätalon vintin eristämisessä talon lämmityskulujen hallitsemiseksi. Tähän saakka on talkoiltu puunkaadossa, lautojen sahauksessa sekä taapeloinnissa. Vintti tyhjennettiin totta kai talkoilla ja nyt on lankut nostettu vinttiin yhdessä.
– Tämän vuoden talkoissa on ollut yhteensä 70 kyläläistä, joista 10 lapsia, Kamppari laskee.
Se on hyvä määrä kylässä, jossa asukkaita on parisataa. Kaikki ovatkin tervetulleita mukaan toimintaan ja kaikilla on tekemistä.
– Lapset esittävät ohjelmaa, myyvät arpoja, hakevat kukkia ja taittelevat serviettejä. Vintin eristystöissä lapset pääsevät mukaan naulaamaan. Heistä on aidosti apua ja näin seuraava sukupolvi kasvaa mukaan toimintaan.
Jotta hartiat ovat leveämmät, kaikki alueen yhdistykset osallistuvat kuluihin. Etelä-Kangasalan metsästysseura sekä Kangasalan Kisan Kuohenmaan–Haapaniemen alaosasto ovat mukana toiminnassa aktiivisesti.
Arvonimi velvoittaa monipuolisuuteen
Tänä kesänä kunta ilmoitti lopettavansa venerannan ylläpidon ja tarjosi hommaa kyläyhdistykselle. Se päätettiin lopulta ottaa, koska ranta koettiin tärkeänä kyläläisille. Niinpä yhdistys maksaa vuokraa kunnalle ja perii vuokraa venepaikoista. Kylätalon lisäksi myös veneranta säilyi kyläläisten käytössä, vaikka kunta säästää.
Kuohenmaa sai tunnustuksen ahkerasta työstään Pirkan Kylät ry:ltä ja kantaa ylpeänä Pirkanmaan Vuoden Kylä -arvonimeä.
– Tunnustus velvoittaa meitä olemaan energisiä, idearikkaita ja esimerkillisiä! Pyrimme tarjoamaan monipuolista toimintaa, kyläyhdistyksen puuhanaiset vakuuttavat.
Juhlallisuuksiin saatiin mukaan myös Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.
– Iloitsimme, että kunnanjohtaja arvosti tunnustusta ja pääsi kyläjuhlaamme.
Talvi tekee tuloaan ja Kuohenmaassa tarkistetaan otsavalojen patterit. Ja tuikkiihan pimeyden keskellä koulun kaukalon valonheitin, jonka valossa kelpaa luistella itse jäädytetyssä kaukalossa.
