Pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvia kuluja siirrettiin vajaa kymmenen vuotta sitten Kelalta kunnille. Lainsäätäjät uskoivat, että kunnat ryhtyisivät aktivoimaan työttömiä, kun ne joutuvat maksamaan osan pitkäaikaistyöttömien kustannuksista.
Nykyisin kunta joutuu maksamaan puolet työmarkkinatuesta, jos työttömälle ei onnistuta 300 päivää maksetun työmarkkinatuen jälkeen järjestämään työtä, koulutusta tai muuta aktivointia. Jos työmarkkinatuen maksu jatkuu yli tuhat päivää, kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin.
Pitkään jatkunut taloustaantuma on heikentänyt työttömyystilannetta ja kasvattanut kuntien Kela-sakkojen määrää. Moni kunta maksaa sakkomaksua nyt kaksi, jopa kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten.
Tampereella ja Kangasalla Kela-sakkoihin uppoava määrä on puolitoistakertaistunut vuoden aikana. Tampere maksoi elokuussa sakkoja 2,5 miljoonaa euroa kuukaudessa ja Kangasala 128 000 euroa.
Pälkäne kulkee tilastossa päinvastaiseen suuntaan. Pari vuotta sitten kunta maksoi Kela-sakkoa 60–65 työttömästä 20–25 000 euroa kuukaudessa. Vaikka työttömyystilanne on pahentunut, kuukausittainen sakkomaksu on pysynyt reilussa 20 000 eurossa. Kevään ja kesän aikana sakkoa meni 50–56 pitkäaikaistyöttömästä.
Syksyllä pitkäaikaistyöttömille tarjoutuu uusia työtilaisuuksia, kun keskustassa avaa Kostiakeskus. Se pyörittää muun muassa kierrätyskeskusta ja ylijäämäruuan jakoa.
Kostiakeskus nielee kolmessa vuodessa noin 90 000 euroa kunnan rahaa. On helppo laskea, että se maksaa itsensä nopeasti takaisin pelkästään Kela-sakkojen pienenemisen ansiosta.
Pälkäne erottuu edukseen työttömyystilastoissa, sillä sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömien määrä on saatu laskuun. Muutoksen takaa löytyy ”Panun paja”.
Nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä ryhdyttiin kaksi vuotta sitten aktivoimaan Panu Raivion johdolla. Tammi–heinäkuussa alle 25-vuotiaiden työttömien aktivointiaste oli 42 prosenttia. Lukema on maakunnan paras. Kaksi vuotta aiemmin kunta keikkui vastaavan tilaston hännillä.
Luvut alkavat olla niin hyvät, että Pälkäneen mallista aletaan kiinnostua muuallakin. Olennaista on saumaton yhteistyö sosiaalitoimen kanssa. Se ohjaa työttömät nuoret heti Panun pakeille ja tekee yhteistä työtä onnistuneen lopputuloksen saamiseksi. Hän lähtee yhdessä nuoren kanssa työpaikalle ja esittelee paikallisen osaajan, joka ei välttämättä edes maksa yrittäjälle mitään. Paperityöt tekevä ja tuet hakeva Raivio tekee työllistämisen niin helpoksi, että pienyrittäjäkin uskaltaa lähteä mukaan talkoisiin.
Raivio hoitaa asioinnin TE-toimiston suuntaan ja säästää sekä työllistettävän että yrittäjän ”työkkärin” byrokratialta.
Vaikka nuorisotyöttömyys on laskenut nopeasti, kunnassa on vielä 24 nuorta työtä vailla. Pälkäneellä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus tavoitella mahdotonta ja hankkiutua nuorisotyöttömyydestä kokonaan eroon. Kuntaan nimittäin saatiin syksyllä nuorten starttipaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Projektirahan ansiosta ne tulevat kunnalle hyvin halvaksi ja maksavat varmasti itsensä takaisin säästyneinä työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenoina.
Nuorten starttipaja pystyy tekemään entistä kattavammin samaa työtä, jonka Panun paja on saanut hyvälle alulle. Nuoria autetaan lähes kädestä pitäen elämässä eteenpäin, kun heidän kanssa käydään tutustumassa koulutus- ja työpaikkoihin.
Myönteiset kokemukset leviävät, ja työnantajat tarjoavat nuorille mielellään työtilaisuuksia. Työkokeiluna alkanut jakso saattaa muuttua sijaisuuksiksi ja johtaa ”oikeisiin” töihin. Tärkeää on myös se, että nuoret saavat tilaisuuden näyttää kykynsä ja huomaavat pärjäävänsä.
Nuorten työllistämiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää rahaa. Nykyisin palkkatuki ohjataan pitkäaikaistyöttömille, jotta kunnat pääsisivät Kela-sakostaan. Nuorella on suuri vaara syrjäytyä, jos hänen pitää odottaa vuosi toimettomana ennen kuin palkkatukihanat aukeavat.
