Avoliitto ja avopuolisoiden oikeudet

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Lakipalsta

Yhä useampi pariskunta elää avoliitossa ilman, että avioliiton solmimiselle nähtäisiin tarvetta. Vaikka avoliitot ovat yleistyneet, pohjaavat puolisoiden suojaksi laaditut lait usein avioliittoon.

Vuonna 2011 säädettiin laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Tällä lailla pyrittiin turvaamaan ja selkiyttämään avoliitossa asuvien henkilöiden keskinäisiä taloudellisia suhteita.

Lakia sovelletaan avoliiton päättymistilanteissa. Avoliitto voi päättyä joko avoeroon tai toisen puolison kuolemaan.

Laki on tahdonvaltainen laki. Avopuolisot voivat keskenään sopia omaisuutensa jaosta avoerotilanteessa ja jopa tehdä etukäteen sopimuksen siitä, miten toimitaan omaisuutta jaettaessa.

Laki selkiyttää ja parantaa puolison asemaan niissä erotilanteissa, joissa sopimusta ei ole tehty etukäteen.

 

Laki ei koske kaikkia avoliittoja. Avoliitolla tarkoitetaan lain mukaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Laki ei siten anna suojaa esimerkiksi nuorille pariskunnille, jotka ovat asuneet vain vähän aikaa yhteistaloudessa.

 

Avioliiton päätyttyä puolison kuolemaan tai avioeroon puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa.

Osituksen pääsääntönä on, että kumpikin puoliso saa puolet perheen yhteisestä omaisuudesta siitä huolimatta vaikka omaisuus olisi vain toisen puolison nimissä hankittua omaisuutta.

Mikäli puolisot ovat tehneet avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, omaisuutta ei jaeta puoliksi, vaan omaisuus erotellaan. Tällöin kumpikin puolisoista pitää omissa nimissään olevan omaisuuden.

 

Avoliittoa koskevan lain mukaan myös avopuolisot voivat nykyään avoerotilanteessa vaatia omaisuuden erottelua.

Erottelu voidaan tehdä puolisoiden välisenä sopimuksena. Jos avoliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan, toisena sopimuskumppanina on kuolleen avopuolison kuolinpesä.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen omaisuuden erottelua koskevassa asiassa, erottelu voidaan toteuttaa käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta.

Pääsääntönä omaisuuden erottelussa on se, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos omaisuutta eroteltaessa ei voida sopimuksin tai muutoin näyttää sitä, kumman avopuolison omaisuutta jokin irtain esine on, avopuolisoiden katsotaan saaneen esineen yhtäläisin oikeuksin.

 

Usein perheessä toinen puoliso saattaa omalla panoksellaan auttaa toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi silloin, kun toinen puoliso jää kotiin hoitamaan perheen yhteistä taloutta ja lapsia toisen työskennellessä kodin ulkopuolella.

Vastaavan kaltainen tilanne saattaisi olla kyseessä silloin, kun perheen koti on hankittu toisen puolison nimiin, mutta molemmat maksavat asuntolainaa ja asumisen kuluja yhdessä. Näissä tilanteissa avoeron sattuessa omaisuuden jakaminen pelkästään omistussuhteiden perusteella saattaisi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Mikäli yhteistalouden purkaminen pelkän omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella, puolisolla on oikeus hyvitykseen tehdyn työn osalta. Hyvitystä on vaadittava omaisuutta eroteltaessa.

Mikäli hyvitystä ei ole vaadittu omaisuutta eroteltaessa tai viimeistään kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä, oikeus vaatia hyvitystä raukeaa.

 

Hyvitystä voidaan vaatia sekä avoerotilanteessa kuin silloin, jos avoliitto päättyy puolison kuolemaan. Verotuksellisesti avopuolison asema on aviopuolison asemaa heikompi.

Avioerotilanteessa osituksessa saatu hyvitys on verovapaata tuloa. Avoerotilanteessa puolison työpanoksen johdosta maksettu korvaus on pääsääntöisesti verotettavaa ansiotuloa. Hyvitys, joka maksetaan varallisuuden kerryttämisen perustella, on taas luonteeltaan pääomatuloa.

 

Vaikka säädetty laki antaa taloudellista suojaa avopuolisoille avoliiton päättyessä, avopuolison asema on edelleen aviopuolison asemaa huomattavasti heikompi. Muun muassa perintötilanteessa avopuolison asema on heikko.

Avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta toisiinsa nähden. Avopuolisot perivät toisensa ainoastaan, jos he ovat tehneet testamentin, jolla määrätään omaisuus toiselle puolisolle.

Mikäli puolisot eivät ole tehneet testamenttia eloon jääneen avopuolison suojaksi, kuolleen avopuolison omaisuus menee hänen lain mukaisille perillisille. Perintötilanteissa kuolleen puolison perilliset voivat vaatia eloon jäänyttä avopuolisoa muuttamaan pois puolisoiden yhteisestä kodista. Avioliittolain mukaista lesken suojaa ja oikeutta jäädä asumaan yhteisessä kodissa ei ole.

Perintötilanteessa avopuolisot ovat heikommassa asemassa myös verotuksellisesti.

Avopuolisot kuuluvat perintöverotuksessa I-veroluokkaan, mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa. Muutoin avopuolisot katsotaan kuuluvan II-veroluokkaan.

Avoliitto
Avoliitossa puolisoilla on heikommat oikeudet kuin avioliitossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?