Vertaistukea: Imetystukiryhmä starttaa Kangasalan Ranta-Koivistossa

Imetysaika nostaa esiin monenlaisia tunteita ja kysymyksiä

Kun Miia Heiskasen vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen kuopus oli vuosi sitten imeväisiässä, imetyksessä ilmaantui monenlaista haastetta. Kangasalla asuva Heiskanen otti yhteyttä Imetyksen tuki ry:hyn neuvoja ja vinkkejä saadakseen. Kahden lapsen äiti vaikuttui siitä tavasta, jolla hän tukea sai.

– Kiteytettynä tie vei vaikeuksien kautta voittoon. Melkein heti tuli mieleen, että haluaisin itsekin olla tukena ja jakaa kokemuksiani eteenpäin. Kangasalla ei ole aiemmin toiminut imetystukiryhmää, vaikka kunnassa asuu paljon lapsiperheitä. Aloin selvittää, miten toiminnan saisi täälläkin päin käyntiin, Heiskanen kertoo.

Ryhmä ponnistettiin melko nopealla aikataululla käyntiin, sillä Kangasalan imetystukiryhmä starttaa ensi viikon tiistaina Ranta-Koiviston perhetuvalla. Ryhmä kokoontuu syksyn ajan joka kuukauden toisena tiistaina kello 17–19. Ensimmäisen tapaamiskerran aiheena ovat imuote ja imetysasennot. Marraskuun tapaamisessa keskitytään imettämisen haasteisiin, ja joulukuussa iltaa vietetään odotusaiheisella teemalla. Ryhmä jatkaa kokoontumisiaan myös keväällä.

Tapaamisiin ovat tervetulleita kaikki, joita aihe kiinnostaa tai koskettaa jollakin tavalla.

– Minun lisäkseni vetäjinä toimivat Sina Isokallio ja Minna Suvanen. Tapaamisissa on aina lyhyt alustus illan aiheista, jonka jälkeen keskustellaan vapaamuotoisesti kävijöitä mietityttävistä aiheista. Tavoitteena on antaa vertaistukea äidiltä äidille ja täydentää neuvolasta saatavaa ammattilaisen antamaa ohjausta.

Vetäjät toivottavat iltoihin tervetulleiksi myös ne, joilla ei ole imetyksessään ongelmia tai erityisiä haasteita.

– Monesti imetystukiryhmissä keskustellaan paljon muistakin vauvanhoitoon liittyvistä asioista kuten nukkumisesta, Heiskanen lisää.

 

Tuelle on tarvetta

Imetyksen tuki ry:ssä toimii 250 vapaaehtoista vertaistuen antajaa ympäri Suomen. Tarve on suurta, sillä järjestöön tulee tukipyyntöjä noin 10 000 kappaletta vuosittain. Äidit ottavat yhteyttä esimerkiksi imetystukipuhelimen, Facebookin, imetystukisivuston ja sähköpostin kautta.

– Vapaaehtoiset tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä. Tärkeä kanava ovat myös imetystukiryhmät, joita toimii monilla paikkakunnilla, pian myös siis Kangasalla, Heiskanen mainitsee.

Rinta-aika: 11 minuuttia ja 20 sekuntia

Herään alle kuukauden ikäisen vauvan itkuun. Hämärässä huoneessa kellon näytöllä punaisena hehkuvat numerot näyttävät aikaa 02.30. Nousen nostamaan vauvan rinnalle, ja ahnas imeminen alkaa saman tien. Itse ei kuitenkaan rentoudu, vaan vahtaan numeroiden vaihtumista näytöllä. 02.33, 02.35… Ime, ime, ime. 02.37, 02.38. Älä lopeta vielä.

Kellon vahtaaminen juontaa juurensa synnytyssairaalaan, jossa joku onneton kätilö meni sanomaan minulle, esikoisensa juuri synnyttäneelle äidille, että vauvan pitää imeä kerralla vähintään 20 minuuttia. Useinkaan tuo aika ei vauvamme kohdalla täyty, vaan hän lopettaa imemisen kymmenen minuutin, viimeistään vartin jälkeen. Ja koska vauva on pienikokoinen, olen varma, ettei hän saa tarpeeksi maitoa.

02.40, 02.42. Imetystuokio taisi tällä kertaa olla tässä. Nostan tytön takaisin sänkyyn, mutta mielessäni kaihertaa huoli siitä, saikohan tuo nyt tarpeeksi maitoa.

Ajan kuluessa huomaan, että esikoisemme kasvaa kaikesta huolimatta tasaisesti. Kun toinen lapsemme aikanaan syntyy, huomaan hänenkin asioivan rinnalla nopeasti. Lyhyt yksittäinen imemisaika ei enää saa aikaan suunnatonta stressiä, vaan pikemminkin vapauttavan tunteen: hyvä, että poika syö nopeasti, jääpähän aikaa kaikkeen muuhun tarpeelliseen. Ja sama kaava toistuu kolmannen kohdalla.

Esikoista imetin 10 kuukautta, kakkosta kahdeksan kuukautta. Molemmat päättivät itse, että on tullut aika lopettaa rinnalla makoilu. Uuteen tilanteeseen jouduin kuopuksen kanssa; hän kun ei olisi millään lopettanut imemistä. Viime kevättalvena pojalla oli ikää jo 1,5 vuotta, joten aloin vieroittaa lasta pikkuhiljaa rinnalta. Se kävikin helposti, mutta en arvannut, kuinka tuskalliselta tuntuu sanoa rinnalle pyytävälle pojalle ”ei”. Koska olin kuitenkin itse täysin valmis lopettamaan imetyksen, pysyin kovana.

Imetys on asia, joka nostaa äideissä voimakkaita tunteita. Kaikki eivät halua tai voi imettää, mutta on silti hyvä, että imettämiseen saa halutessaan apua ja neuvoja. Kaikkein tärkeintä itselleni oli vertaistuki: ai teilläkin raivotaan tällä hetkellä rinnalla. Miten olet toiminut? Kuinka nopeasti rintaraivarit menivät teillä ohi?

Iso peukku sille, että imetystukiryhmiä järjestetään myös suurten kaupunkien ulkopuolella.



Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?