Kalastusoikeuksista

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Keskustelin erään kesämökkiläisen kanssa mielenkiintoisista juridisista aiheista näihin lainopillisiin kirjoituksiini liittyen. Sainkin häneltä erään haasteellisen, mutta samalla hyvin mielenkiintoisen aiheen: kalastusoikeudet.

Aihe on itselleni melko vieras. Olen harrastanut omien poikieni kanssa ainoastaan mato-onkimista kesämökin laiturilta yleiskalastusoikeutta käyttäen. En ole juurikaan joutunut perehtymään kalastusoikeuksiin käytännössä. Emme myöskään opiskeluaikana keskittyneet tähän oikeudenalaan, vaikka nämäkin oikeudet ja velvoitteet on yksityiskohtaisesti säädetty kalastuslaissa.

Koska pyyntö esitettiin, päätin ottaa haasteen vastaan ja tutustua kalastuslakiin. Keskityn tutkimaan vapaa-ajankalastajille tuttua viehekalastusta, jokamiehenoikeuksia ja verkkokalastusta.

 

Eduskunta on hyväksynyt uuden kalastuslain, joka tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Uusi kalastuslaki keskittyy heikentyneiden ja uhanalaisten kalalajien suojeluun. Lisäksi uusi laki yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää.

Ennen kuin kalastusharrastuksen aloittamista kalastaja tarvitsee kalastusluvan. Lisäksi kalastajan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu.

Varsinaisen kalastusluvan antaa vesialueen omistaja.

Vesialueen omistaja omistaa kalastusoikeuden ja voi vuokrata oikeuden toiselle henkilölle. Kalastusoikeuden vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuokrattua kalastusoikeutta ei saa luovuttaa edelleen, ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu sopimuksessa.

Kalastusoikeutta koskeva sopimus voidaan purkaa, jos vuokraoikeuden haltija käyttää oikeuttaan väärin tai laiminlyö vuokranmaksun.

Kalastusluvan yksityisen omistamaan vesialueeseen saa yksityiseltä omistajalta. Valtion omistamaan vesialueeseen voi ostaa kalastusluvan helposti Eräluvat-verkkokaupasta.

 

Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa alueella vesialueen osakaskunnan määrittelemissä rajoin. Yhteisen vesialueen osakkaalla on myös itsenäinen oikeus toisia osakkaita kuulematta antaa osakaskuntaan kuulumattomalle henkilölle lupa kalastaa osakaskunnan alueella. Mitään erillistä lupaa osakaskunnalta ei siis tähän tarvita. Jos osakkaan antama lupa on kestoltaan yli vuoden, tulee lupa antaa kirjallisesti. Lisäksi tällaisessa tapauksessa osakaskunnalle tulee ilmoittaa asiasta.

Kalastusluvan lisäksi kalastajan tarvitsee maksaa kalastuksenhoitomaksu, jos harrastaa muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista.

Aikaisemmat kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksut yhdistetään kalastuksenhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64 -vuotiaat kalastajat. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet on vapautettu maksusta. Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja 5 euroa/vuorokausi. Lupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa.

Todistus kalastushoitomaksun suorittamisesta tulee pitää mukana kalastettaessa.

Kalastonhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. Metsähallitus voi kuitenkin sopia maksun vastaanottamisesta yksityisen palveluntuottajan kanssa.

 

Poikkeuksen kalastuslupamenettelyyn muodostaa onkiminen ja pilkkiminen. Ne ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvita lupaa eikä kalastuksenhoitomaksua tarvitse suorittaa.

Kalastuslaki säätää myös kalastustavoista. Kiellettyjä kalastustapoja on räjähdyksellä tai muulla aikaan saatu paine, ampuma-aseet, myrkylliset tai muuten vettä pilaavat aineet, sähkövirta, koukun tahallaan tarttuminen kalaan ulkopuolelta, atrain, harppuuna tai niihin verrattava terä sekä kalastus tulta tai valoa käyttäen. Myös virtausten mukana ajelehtiva verkko sekä kaloja tarpeettomasti vahingoittavat pyydykset ovat kiellettyjä.

 

Vesistössä liikkuvat miettivät usein sitä, onko vesissä olevat verkot merkitty oikein.

Verkon merkitsemistavasta on laissa tarkat määräykset. Pyydykset on merkittävä siten, että ne on muiden vesistössä liikkuvien selvästi havaittavissa.

Pyydykseen tulee merkitä niiden asettajan nimi, yhteystiedot sekä kalastukseen osoittava merkki. Merkintöjen on oltava havaittavissa ilman, että pyydyksiä täytyy nostaa pois vedestä. Jos vesissä ei ole pyydystä, myös verkon merkitsemiseen käytettävät välineet on poistettava vesistä.

Osakas saa antaa luvan
Yhteisen vesialueen osakas saa antaa myös osakaskunnan ulkopuoliselle luvan kalastaa vesialueella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?