Päätöksenteko: Varamiehinen valtuusto hyväksyi Suoraman osayleiskaavan ja sai samalla kuulla tekonurmen olevan ensi vuoden talousarviosuunnitelmissa

Haussa 2000 asukkaan verran yhteisöllisyyttä ja ”uutta pöhinää”

Noin 2000 uudella asukkaalla Suoraman nykyistä 5600 asukkaan asuinaluetta laajentava – tai ennemminkin tiivistävä – kaava ei hyväksymiskäsittelyssään Kangasalan valtuustossa herättänyt suuria intohimoja. Suurin kiinnostus käytetyissä puheenvuoroissa vaikutti kohdistuvan kaavan ulkopuolisiin asioihin, ennen kaikkea Lahdentien leventämiseen.

Vihreiden Stiina Lahikainen ja vasemmistoliiton Jorma Mäntylä olivat huolissaan leventämissuunnitelmista, joiden yhyttämistä kaavaselostukseen erityisesti Mäntylä piti arveluttavana. Hän epäili koko kaavan voivan kaatua sen johdosta mahdollisen valituksen myötä.

– Kaavalla ei ratkaista kaava-alueen ulkopuolisia asioita. Leventäminen on vireillä valtion toimesta erillisenä hankkeena, tekninen johtaja Mikko Ilkka rauhoitteli.

Vaikka kaavalla ei myöskään ratkaista pitkään puhutun tekonurmikentän kohtaloa, suostui kunnanjohtaja Oskari Auvinen kaavan käsittelyn yhteydessä myöntämään, että kunnanjohtajan talousarvioesitys tulee sisältämään määrärahan tekonurmikentän suunnitteluun. Varsinaisissa kaavasuunnitelmissa kenttää on haluttu kehittää erilaisia toimintamahdollisuuksia tarjoavan perhepuiston suuntaan.

 

Tiivistämisessä hyvää ja huonoa

Enemmän kaavaan ja sen vaikutuksiin liittyen seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsen Lahikainen kertoi lautakunnan pohtivan bussilinja 40:n vuorovälien tiivistämistä viiteentoista minuuttiin Suoraman asukasluvun kasvun myötä. Jos jatkossa ei enää ajeta Kaivantoon asti, muutos onnistuu Lahikaisen mukaan ilman lisäkustannuksia.

Jorma Urkko (kok) oli huolissaan tiivistämisen varjopuolista. Suoramalla, kuten Vatialassakin, haalitaan kaavoituksen kautta lisäväkeä sellaista vauhtia, että kunnan palvelut eivät tahdo pysyä perässä. Suoraman hiljattain remontoitu ja laajennettu koulu on jäämässä pieneksi: oppilasmäärän tasaajaksi kaavaillun Kyötikkälän koulun suunnitelmat eivät etene kunnan valmistautuessa vielä toteutumattoman Lamminrahkan alueen koulun rakentamiseen.

Kangasalantien varren asutusta Suoramalla tiivistetään tuntuvasti. Useita rakennushankkeita on käynnissä tai kaavoitustoimiston pöydällä.

Kangasalantien varren asutusta Suoramalla tiivistetään tuntuvasti. Useita rakennushankkeita on käynnissä tai kaavoitustoimiston pöydällä.

– Kyötikkälän kouluakaan ei muistaakseni ole tulossa, vaikka se kaavaan onkin merkitty. Kovasti hehkutetaan, että tiivistäminen on tärkeää mutta sitä olisi hillittävä kunnes palvelut pystytään tuomaan perässä, Urkko huomautti.

Päiväkoti- ja kouluverkkoa pohtinut työryhmä on esittänyt Kyötikkälän kouluhankkeesta luopumista ja sen sijaan Suoraman, Vatialan ja Pitkäjärven koulujen uusia laajennuksia. Suoraman osayleiskaavaan on kuitenkin jätetty takaportiksi Kyötikkälään aluevaraus kunnallisten palvelujen rakentamiselle.

Uusia päivähoitotiloja nähdään mahdollisena rakentaa paitsi Kyötikkälään myös Pikonkankaalle, jossa soramontun alue halutaan muovata suureksi asuinalueeksi vuosina 2017–30.

Kunnalle tiivistämisen toteutuminen tietäisi huomattavaa kunnallis- ja kiinteistöverotulojen kasvua.

 

”Kehittäminen lisännee vetovoimaisuutta”

Suoraman osayleiskaavan, jonka alue ulottuu keskustan tuntumasta liki Vatialaan ja Lahdentieltä Kyötikkälään, kuvaillaan parantavan Suoraman imagoa – määrätietoisen kehittämisen katsotaan luultavasti edistävän alueen vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja keskukseen syntyvän samalla ”uudenlaista pöhinää”. Kaavassa puolitoistakertaiseksi kasvava väkimäärä nostaa asukastiheyttä erityisesti Kangasalantien tuntumassa, johon on jo parhaillaan nousemassa useita kerrostaloja. Kaavan uskotaan vähentävän haja-asutusalueelle kohdistuvaa rakennuspainetta, kun taajamaan – etenkin Kyötikkälään ja Pikonkankaalle – osoitetaan myös omakotitalorakentamiseen soveltuvia alueita.

Pähkinäkallion teollisuusaluetta aiotaan ottaa enenevissä määrin asumiskäyttöön, ja Lahdentien puoleista osaa yritysalueesta on esitetty kehitettäväksi ensisijaisesti toimisto- ja palvelutyöpaikkojen alueena. Palveluita arvioidaan tulevan lisää, mutta asukaslukuun nähden maltillisesti.

Kangasalantien varren tiivistäminen voi vaatia melusuojauksia, ja ongelmallista kunnan kannalta on myös pieni maaomistus Suoraman suunnalla. Rakennuskannan tiivistäminen tuo pohdittavaksi myös hulevesien – sade- ja sulamisvesien – käsittelyn. Lentolan teollisuusalueelle suositellaankin kiinteistö- tai korttelikohtaisen ratkaisun sijaan keskitettyä viivytystä ja käsittelyä.

Kaavan yksi tavoite, ilmastonmuutoksen hillitseminen, uskotaan saavutettavan aiempaa parempien joukkoliikenneyhteyksien sekä pyöräily- ja kävelyreittien avulla. Yleiskaavassa on esimerkiksi määritelty tärkeimpien säilytettävien puistikoiden lisäksi etenkin vanhukset ja lapset huomioiva kävelyakseli, joka yhdistää Suoraman tärkeimmät palvelut ja asuinalueet. Kävelyakseli johtaa Isolukontieltä länteen koululle, itään Vääränkalliontielle ja etelään Aakkulantielle asuinalueeksi rukattavalle työpaikka-alueelle.

Suoraman koulun käyttökelvottomaksi käynyt erillisrakennus, 40 vuotta väliaikaiskäytössä palvellut niin sanottu viipalekoulu, ehti olla tyhjillään vuoden verran ennen viime viikolla alkanutta purkua. Tilalle tulee tällä tietoa asfaltointi, joka toimii sekä oppilaiden pelialustana että tarvittaessa lisäparkkipaikkana. Muutakin paikalle saattaa olla suunnitteilla, sillä viime lukukauden päätteeksi muun muassa 13 uutta luokkatilaa saanutta koulua voitaisiin kunnan kouluverkkoa visioineen työryhmän mukaan edelleen laajentaa. Yli 500 oppilaan koulu on jo nyt oppilasmäärältään Kangasalan suurin alakoulu.

Suoraman koulun käyttökelvottomaksi käynyt erillisrakennus, 40 vuotta väliaikaiskäytössä palvellut niin sanottu viipalekoulu, ehti olla tyhjillään vuoden verran ennen viime viikolla alkanutta purkua. Tilalle tulee tällä tietoa asfaltointi, joka toimii sekä oppilaiden pelialustana että tarvittaessa lisäparkkipaikkana. Muutakin paikalle saattaa olla suunnitteilla, sillä viime lukukauden päätteeksi muun muassa 13 uutta luokkatilaa saanutta koulua voitaisiin kunnan kouluverkkoa visioineen työryhmän mukaan edelleen laajentaa. Yli 500 oppilaan koulu on jo nyt oppilasmäärältään Kangasalan suurin alakoulu.

 

 

 

 

 

 

 

Valtuusto

Päättäjä: Kangasalan kunnanvaltuusto

Aika: 19. lokakuuta 2015 kello 18

Esityslista: 8 pykälää

Tärkeimmät asiat: Riun asemakaavan muutos (ryhmäkoti); Suoraman osayleiskaava; Kuntalaisaloite Kangasalan toimintalinjaksi kyläkoulujen kohtalosta päätettäessä

Kokouksen kesto: 45 minuuttia

Poissa: Simo Arra, Jussi Haavisto, Akseli Kettula, Teija Kulmala, Mika Ollila, Mia Rajala, Timo Villgren

Lähtökohtia budjettikokoukseen

Varamiehinen – seitsemän varsinaista valtuutettua uupui rivistä ja esimerkiksi kokoomus tarjosi edustuspaikan seitsemännelle varavaltuutetulleen Janne Kurkiselle – valtuusto ei syttynyt isommin keskustelemaan edes tiedoksi tulleesta vastauksesta kyläkouluja koskevaan kuntalaisaloitteeseen. Aloitteessa esitettiin kunnalle tietynlaista, aiemmin nähtyä suopeampaa toimintalinjaa kyläkoulujen kohtalosta päätettäessä, mutta kunta ei vastauksessaan nähnyt linjausten käyttöönotolle mahdollisuutta.

Valtuustossa Nina-Carita Säpyskää (vihr) kiinnosti, olisiko aloitteessa esitettyjen periaatteiden löyhentäminen saanut kuntaa innostumaan niiden hyväksymisestä, mutta sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski ei lämmennyt ehdotukselle.

– Sinänsä ihan hyviä ajatuksia, mutta eurot edellä mennään, Pajukoski vastasi.

Yleensä pitkät keskustelut kirvoittava kyläkouluaihe ei tällä kertaa johtanut sen pidempään juttutuokioon, ja koko valtuustokokous oli ohi kolmessa vartissa.

– Ehkäpä kuukauden päästä keskustelemme enemmän, ennakoi Tony Lähde (vihr) tulevaa talousarvioistuntoa.

Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan lähtökohdat talousarviokäsittelyyn ovat erinomaisen paljon paremmat kuin viime vuonna. Lähivuodet kattavan suunnitelmakauden alijäämä on jäämässä kahdeksasosaan aiemmasta 8,4 miljoonasta eurosta ja ensi vuoden talousarvio näyttää tässä vaiheessa olevan esitetyissä raameissa.

Kommentit (2)

  1. Jani Oksanen

    Juttua muokattu: Kangasalan ensi vuoden talousarvioehdotukseen ei sisälly tekonurmikentän varsinainen rakentaminen. Kunnanjohtajan ehdotus sisältää 50 000 euron suunnittelurahan.

  2. Seppo Ojala

    Tekonurmikenttää on kaivattu tosi pitkään. Kangasala on kaiketi ainoa Tampereen ympäristökunnista, joka on jäänyt hankkeen ulkopuolelle. Kyllä olisi jo aika sen toteuttamiseen. Kunnan heikko talous ei saisi vuosikymmeniä pysäyttää hanketta, johon varmasti löytyy myös ulkopuolista rahoitusta. (Eu, Palloliitto, Veikkaus , yksityinen…) Paras paikka olisi Pikkolan nykyinen pallokenttäalue , jos vain se sinne sopii Lukion, yläasteen, ammattikoulun kaavailun yhteyteen. Eikä Kirkkoharjun koulun sekä päiväkotien etäisyyskään ole kaukana. Päikka olisi ylivoimaisesti tehokkain päiväkäytön osalta. Sinne!

    Saa julkaista myös lehdessä, jos on sen arvoinen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?